Kun vanhan lääninhallinnon aikaisia virastoja yhdistetään putkihallinnostamme entiseen seutukaavoittajaan ja maakuntahallintoon, joka on taas kuntien ylläpitämää ja valvomaa, se ei ole suinkaan sairaalan hallintoa tai sosiaalihalliinon byrokratiaa, sotesoppaa. Tällaisen oivaltamiseen vaaditaan Suomessa Lauri Tarastin taitoja. Suomen historian taas voisi kuvittaa kansalaisille parhaiten koiramäkeläisiä käyttävä ja luetuin kirjailijamme Mauri Kunnas, ei toki enää urjalalainen Väinö Linna. Se aika oli ja meni jo eikä toivottavasti palaa muuten kuin kevennettynä light -versioina Kunnaksen töissä.
Tätä kautta, parantaen hieman vanhaa historiaamme ja sen Ruotsiin suuntautuvaa vääristymää, liittäen tarinat nuoremmille lukijoille pelien kautta, vihaisten lintujen angry birds -maailmaan, Kunnaksen koiriin ja Akun Ankan kaltaiseen käsitykseemme ihmisestä ja hänen luonteenpiirteistään, sieltä lukutaitomme ja maailmankuvamme hankkineina, alamme lähestyä pian satavuotiaan Suomen todellisia äidinkasvoja. Elämä Disneylandissa ja Hollywood -maailamssa ei tahdo enää onnistua.
Cluster art hakuaa taluttaa sen kohti omaa aikaamme, ajatonta ja paikatonta globaalia maailmaa ja sen tuskaa. Siinä vaaditaan mukaan jo myös vakavasti otettavaa tutkimusta ja tiedettä. Oikein hyvää lumettomaksi muuttuvaa joulunalusviikkoa ja soutumatkoja avoimena kutsuville järviemme selille jolulukalaa pyytämään. Nyt sitten jatketaan ilmastomuutoksen ehdoilla ja hyväksyen luonnonlait, ei enää huuhaata.
Pariisin kahdet kasvot
Tuskin Pariisi ja sen Seinen varrella olevat Cluster art kohteemme olivat vapautuneet terrorin kauhuilta, kun siellä kokoonnuttiin parantamaan maailmaa ilmastomuutoksen tuskalta. Aloitin aikanaan opintoni 1970-luvun alussa ja 1960-luvun opeilla tavoitteena poikki- tai monitieteinen koulutus Suomen silloisissa yliopistoissamme.
Oulu tarjosi hyvän perustan luonnontieteille, biotieteille ja maantiede geotieteiden myös soveltavalle käytölle aluesuunnittelussa, suunittelumaantieteessä. Siellä ei suunniteltu suinkaan maantiedettä vaan GIS-pohjaista maailmaa, jossa tuhannet parametrit muuttujina yhdistettiin monitieteiseen alueelliseen, nyt jo paikattomaan ja ajattomaan maailmaan. Se oli hyvä tapa ymmärtää luonnon vaatimukset ja luonnontieteitten sovellukset ankarana, liki deterministisenä oppina arktisessa ympäristössämme Oulussa ja Rovaniemellä, Lapissa liikkuen.
Turku ja Helsinki tulivat perässä, mutta koko ajan nekin teknologiaansa kohentaen. Yhdistimme hallinnolta salaa tuon ajan mammuttimaiset tietokoneemme ja näin ihmistieteet saatiin uskottavaksi osaksi luonnontieteistä perustaamme. Atmosfääriset kierrot liitetiin hydrosfäärisiin ja pitkiin geosfäärisiin kiertoihin. Alkoi tieteemme globaali vaihe.
Biosfääriset ja lyhyemmän kierron vitaali ympäristö yhdistettiin ihmisen talouden ja sosiaalisen elämän ekonosfääriseen ja sosiosfääriseen kiertoon. Vain psykosfäärinen kierto puuttui. Ihmisen epärationaalinen tapa toimia joko yksilöinä, yhteisöinä, yhdykuntarakenteiden ylläpitäjinä tai kollektiivisina kansakuntinamme alkoi häiritä ennusteitamme. Sodat ja terrori, pakoaisuus lisääntyi kaiken aikaa. Oli aika luoda kokonaan uusi ihminen, ihmislaji alkaen vaiheesta, jolloin lapsen oppimisgeenit olivat vielä avoimia viesteillemme ja digikielen kuvillemme.
Hybridiyhteiskunnan synty
Syntyi käsite alati muuttuvasta hybridistä ja kybermaailmasta. Jopa sota muutti luonnetaan, kommunismi ajatui kriisiin ja kapitalismi seurasi sitä. Kongressit ja konferenssit seurasivat toisiaan. Ilmastomuutos eteni ja Aasia sekä Afrikka alkoivat irtautua lännen ja samalla valkoisen miehen taudistamme.Uusi kieli alkoi kotiutua Mikrosoctin avustamana ja Bill Gates oli muutakin kuin miljardööri, maailman rikkain mies.
Palattiin juurillemme ja cluster art haki kieltä, joka oli vanhempi kuin puhekielemme digiaikaan sen siirtäen ja käyttäen Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa koealueinaan. Nyt sen tulokset näkyvät nuorissa aasialaisissa ja afrikkalaisissa uuden maailman tuotteissamme. Syntyi kaksi kirjaa, joita on luettu runsaasti etenkin Yhdysvaltain yliopistoissa.
Rinnan uuden maailman ja sen kansalaisten kanssa kulki vanha maailma poliitikkoineen. Se oli kuin eurooppalaisen Neanderthalin ihmisen käden kosketus Homo Sapiens suvun ihmiselle Afrikasta Eurooppaan saapuneena läpi tuolloin vielä hedelmällisen nykyisen Saharan aavikon. Molempien geenejä tarvittiin, mutta uusi uljas ihminen tuli Afrikasta.
Vanha Babylon alkoi muuttua sekin ja Arktinen Babylon muodostua muuttajineen. Se tapahtui nyt nopeammin ja sitä edelsi raju muutos ilmastossa, jälleen kerran. Se oli voitettava ja odotukset kohdistuivat nyt arkitseen ihmiseen ja sen luontoon. Sen tuhoutuminen olisi oman aikamme loppu.
Lopun enteitä
Kuvasin eilen viimeiset lumikuvat puutarhasta kun jouluun on aikaa viikko. Nämä lumet katoavat ja kalaan pääsee avoveteen. Näin on ollut jo kolmena jouluna. Suomen keskilämpötila on noussut elinaikanani noin 0.6 astetta ja se oli syy lähteä opiskelemaan aikanaan biologiaa ja aluesuunnittelua, väittelemään useamman kerran.
Seuraavan sukupolven aikana Suomen lämpötila nousee noin neljä-kuusi astetta ja koko maapallon muutaman asteen vähemmän. Tästä saarnaaminen ei tietenkään paljoa auttanut 1970-luvulla. Sain vain synkän ennustajan maineen ja poliittiset virat kiersivät kaukaa. Nyt tästä kertominen on madollista ohi tuon ajan perinteisen poliittisen mediamme. Sosiaalinen media on oman aikamme korvaamaton lahja maailmalle.
Merivedestä metaani alkaa kuplia siinä missä jo nyt Siperian ikiroudasta. Lämpenevä merivesi ei kykene sitomaan hiilidioksidia. Metaanin merkitys on 25 kertaa pahempi kuin hiilidioksidin lämpötilan nostajana. Se mistä metaani syntyy, siitä ei saanut aiemmin hiiskahtaa edes yliopistoissamme ja tutkimuslaitokissamme. Alkoi hillitön savustus ulos tiedeyhteisöstä poliitikkojen toimesta. Suomi on hyvin suljettu maa maakuntineen. Onomatopoeettinen kieli ei avaudu aikä ota vastaan uutta. Syntyy psykososiaalisia ilmiöitä, fasistisia toimintamalleja.
Nyt merivesi on noussut noin puolen metrin verran. Jatkossa se jättää alleen valtaosan asutuimmista alavista metropolialueistamme ja viljelysmaistamme. Ja siinä se sitten onkin tämän lajin, viisaan ihmisen, lyhyt kertomus. Katastrofi tapahtuu lopulta nopeasti ja etenkin meriveden kyllästyessä ylläpitämään atmosfäärisen kierron kaasutasapainoa ja lopulta häiriintyy myös hydrosfäärinen kierto. Filippiineillä taifuuni raivoaa jo noin 25 kertaa vuodessa. Myös omat myrskymme ja sateemme lisääntyvä joka vuosi.