Joulusaarna

Pidin puheen, jossa käytin mielestäni sofistikoitua kieltä ja aikansa sofistikoista tuo puheeni olikin. 400-luvun eaa. toisella puoliskolla, erityisesti Ateenassa, sanaa ”sofisti” alettiin käyttää joukosta ajattelijoita, jotka hyödynsivät väittelytaitoa ja retoriikkaa ajatustensa opetuksessa ja levityksessä, ja tarjoutuivat myös opettamaan näitä taitoja muille. Ensimmäisenä sofistina pidetään yleensä Protagorasta. Muita johtavia 400-luvun eaa. sofisteja olivat Gorgias ja Prodikos. Kertoo Wikipedia tänään.

Sanoilla huiputtavat ihmiset

Ateenan poliittisessa elämässä sofistien opettamilla taidoilla oli suuri merkitys, ja tämän vuoksi sofistit perivät yleensä suuria maksuja opetuksestaan. Tämä johti ennen pitkää sofistien arvostuksen laskuun, yhdessä sen kanssa, että monet käyttivät retorisia taitojaan ajaessaan epäoikeudenmukaisia oikeusjuttuja. Samalla laski heidän filosofiansa ja kirjoitustensa arvostus.

Jatkaa Wikipedia ja sivusi aihettani, jossa 1700- ja 1800-luvulla elänyt isovanhempani oli alan ensimmäinen suomalainen professori Helsingissä ja myös ensimmäiseksi piispaksi ajateltu Isak Pihlman. Seuraavassa vaihessa sukupuutani mukaan tuli tuolta suunnalta länttä Ståhlberg, kirkollinen suku sekin pohjoisesta, ja seuraavassa vaiheessa sotilassuvusta Tavasti Viipurista. Elettiin aikaa, jolloin Ruotsi ja Venäjä, oikeammin Novgorod, kävivät sotiaan ja Viipuri oli Turun tapaan merkittavä kauppapaikka.

Sokrateen haaste

Sokrates oli ensimmäinen filosofi, joka merkittävällä tavalla haastoi sofistit ja sofistiikan. Platonin ja Aristoteleen aikana sana ”sofisti” oli jo saanut osittain kielteisen merkityksen. Sillä viitattiin henkilöön, joka käytti retorisia silmänkääntötemppuja ja sanojen monimerkityksellisyyttä tukemaan tai peittämään ontuvaa päättelyä.

Sekä Sokrates, Platon että Aristoteles haastoivat sofismin filosofiset perusteet. Platon kuvasi sofisteja rahanhimoisiksi viisastelijoiksi. Lopulta valtio syytti koko sofistien koulukuntaa epämoraalisuudesta. Ja juuri tästä koko esitelmäni sitten alkoi loikkana omaan aikaamme. Meillä kun ei nyt oman aikamme tietäjiin ja poliitikkoihin oikein jakseta aina luottaa. Gallupit kertovat suurista heilahteluista. Vielä muutama kuukausi sitten luotettu ja rakastettu onkin nyt haukuttu ja epäluotettava, kehno johtajakin.

Forssalainen koulukunta

Kun esitelmäni oli ohi, sain kimppuuni suomalaisen (lue forssalaisen) koulukunnan, joka alkoi haukkua minua mennen tullen ja posket punottaen. Se mistä he minua moittivat, keski-ikäiset naiset, oli minulle aluksi täysin vierasta ja omituista.

Forssassa f-kirjain ja v-kirjain menevät vinolla tavalla ristiin. Niinpä Forssa on ”vorsa” ja vielä yhdellä s-kirjaimella. Teevati on taas ”teefati”. Siinä f-kirjain kelpaa mutta ei kaupungin nimessä.

Hieman samaa hienostelua tapaa Padasjoella, jossa alkujaan saamelaista taustaa oleva palasjoki on muuttunut fiinimmäksi padasjoeksi. Kansa kun vältteli takavuosina nuilla nurkilla d-kirjainta ja niin oletettiin tapahtuneen myös palasjoen kohdalla. Palas tarkoittaa pientä tietä, polkua, jokea, jota myöten kulkea. Nyt palasjoen kunnan vaakunassa joessa uiskentelevat ilmiselvät padat. Ihmisen mielikuvituksella ei ole rajoja, kun virhettä aletaan muuttaa kunnan vaakunaan. Padat kertovat tiettävästi joen vaahtopäistä tai sitten akanvirrosista.

Kielemme on täynnä tällaisia väärinkäsityksiä ja ne lisääntyvät nyt koko ajan kun käännöskoneet kääntävät kieltämme tai kielellemme vieraitten kulttuurien käsitteitä ja etenkin merkeistä, joista emme ymmärrä tuon taivaallista kiinaa kääntäessämme.

Syntyy uutta kieltä ja käsitteistöä, joka on omalaatuista, mutta omaan kulttuuriin väkisten väännettyä käännöstä, toimintaa, ja jopa tieteen ja teknologian perustaksi tarkoitettua. Kun se siirtyy vielä talouteen, markka euroksi, silloin on piru irti Suomen kaltaisessa metsäisessä ja soisessa rajapitäjässä luonnonvaroineen.

Sovinistien työtä

Samaa tapaa myös vaikkapa politiikan tekstissä ja retoriikassa, jossa sanotaan jotain, jota ei oikeasti edes takoiteta. Enkä nyt tarkoita sellaisia löysyiä heittoja, joista Stubb joutui pyytelemään anteeksi. Nämä väärinkäsitykset ja retoriikka tulevat nyt lähteistä, jotka ovat joko vääriä tai ne on ymmärretty väärin. Tämä koskee myös mediaa ja etenkin sitä tiedon siirtäjänä ja sen tulkkina. Nyt tehdään virheitä, joita ei saisi syntyä.

Palaan alkuun. Puhuin siis luennossani Aristoteleen ja Platonin ajoista ja loikaten sofistikoidun tieteen alusta ja filosofian retoriikasta omaan aikaamme.

Sain mielestäni kohtuuttoman ryöpyn niskaani naisilta, jotka olivat ymmärtäneet käsitteet väärin ja luulivat minun puhuvan sovinismista. Näin menneen maailman sofistikoiduista miehistä, Platonista alkaen, oli tullut hetkessä sovistisia miehiä, sovinistisijoista sofistisikoja. Siinä forssalainen f oli muuttunut v-kirjaikseksi ja perussuomalainen professori sai kyytiä. Hyvä ettei joutunut iltalehtien lööppeihin.

Solisaliratti

Hieman samaan kohtasin kiertöessäni suomalaista maaseutua ja työläiskaupunkeja 1970-luvulla ja erehdyin kysymään ihmisten sosiaalisista oloista ja suhteista. Miltei poikkeuksetta sillä ymmärrettiin sosialismia ja oloja Neuvostoliitossa. Kiellettiin kokonaan ja osoitettiin nuorelle tohtorille ovea tai halattiin liki hengiltä aatetoverina.

Normaali suomalainen toimittaja käyttää noin 10 000-30 000 sanaa kirjoittaessaan tekstejään. Kielen kääntäjä joutuu käytämään 50 000-100 000 sanaa. Huomattava osa medioittemme lukijoista ei hallitse kuin 10 000 sanaa, jos aina sitäkään. Melkonen osa on liki lukutaidottomia, noin 15 %.. Miten 100 000 sanan käyttäjä ja kääntäjä onnistuu tulemaan ymmärreyksi kun lukija hallitsee 10 000 sanaa? Eikö tuo Stubbin käyttämä 90 % tekstistä jää ymmärtämättä? Tekstin popularisointi, jättällä mukaan vain joka kymmenen sanan, on mahdoton tehtävänä. Kolmen sana tviittaja siinä kyllä onnistuu. Siinä ei vielä ehdi tyhmyyttään paljastaa.

Kuvaa hahmottava aasialainen

Me olemme huolimattomia kielemme ja kulttuurien välisessä yhteistyössä, ymmärtämisessä ja kielen viljelyssä, johtuen tuosta valtavasta erosta oman kielemmekin kohdalla, sen ymmärtämisessä oman kansamme sisällä. Koko ajan se muuttuu kohti kolmen sanan lauseita ja digianajan on- ja off -kieltämme. Kiinassa kirjoitusta yksinkertaistettiin 1970-luvulla, mutta vie aikansa, ennen kuin vanhat merkit ovat jääneet kokonaan unholaan. Kauniitakin ne ovat ja hivelevät esteetikon silmää. Kiinalainen avaa tekstiä kuin kuvakirjaa ja on siinä lahjakas yksityskohtien oivaltaja.

Ehkä onkin viisasta pitää yllä sekä ikivanhaa ja liki geneettistä kieltämme ja sen rinnalla koko ajan uusiutuvaa kieltä, joka on reaaliaikaista, matematiikan kielenäkin kaukana kymmenjärjestelmästämme ja hyväksymme hybridiyhteiskunnan mukanaan tuomat ongelmat ja kyberajan ilmiöt alkamatta stressata itseämme sellaisella, johon oma kielemme ei anna edes mahdollisuutta onomatopoeettisena ja suovuttomana, luontoa matkivana symbolirakenteineen.

Oikein hyvää ja rauhaisaa Joulua, vuoden vaihtumista. Huomenna on talvipäivän seisaus ja päivä alkaa pidetä kohti kevättä. Joulukalat käyn hakemassa sulassa vedestä soudellen jo kolmannen kerran perätysten jouluaattona ja huoli huomisesta kasvaa. Nyt ilmastomuutos etenee aivan liian nopeasti. En minä tätä tarkoittanut saati halunnut kirjoittaessani arktisesta babylonista. Ymmärsivätköhän kaikki lukijat mitä sillä tarkoitettiin?

Huomasivatko, että vanha Babylon on siellä missä Isis terrori raivoaa ja arktinen siellä, missä me nyt asumme? Vielä ehdit hankkia kirjan joululahjojen joukkoon. Joko vuodelta 2011 tai 2015 tai kaikki siltä väliltä. Kymmenen kirjaa. Viimeisin oli järjestyksessään 98. kirja. Siis sama määrä kirjoitettuja kirjoja, kuin Suomella on itsenäisiä vuosia. Eivät kaikki sattumat ole omituisia.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts