Tekijä: Matti Luostarinen

Kansainvälinen naistenpäivä International Women's Day Ensimmäiset naistenpäivän globaaleiksi luonnehditut tapahtumat pidettiin jo 1900-luvun alkupuolella mutta kesti lukuisia vuosikymmeniä ennen kuin Kansainvälisestä naistenpäivästä tuli myös virallinen yleiskokouksen julistuksen myötä tunnustettu YK:n teemapäivä vuonna 1975. Maaliskuun 8. päivänä vietetyn naistenpäiväksi lisäksi samana vuonna vietettiin myös YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976-1985 sekä useita naisten maailmankonferensseja. Sukupuolten välinen tasa-arvo tosin tunnustettiin jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945, joten naisten oikeudet ovat olleet vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien ideologiaan…

Tarvitaan Dagens Nyheter ja New York Times ennen kuin suomalaisetkin alkavat ottaa kantaa Helsingin Sanomissa omituiseen historiaamme ja maantieteeseen, geopoliittisiin uniimme ja valtiotieteen sekä yhteiskuntatieteen fiktiivisiin satuihimme. Anteeksi nämä poliitikot ja tyhjänpuhujat tutkijoina eivät osaa pyyttä muuten kuin historian kautta tuomittuina. Suomalainen tutkimus ja tiede on saanut vauhtia Dagens Nyheterissä käydystä keskustelusta. Olisiko jo aika hyväksyä 1970-luvun kriittisen maantieteen, yhteiskuntatieteen ja historiatieteen tutkijoiden kirjoitukset sekä tuomita ne noitavainot, joiden kohteeksi he aikanaan maassamme joutuivat? Ei…

Teollinen vallankumous syntyi kun tarjolla oli energiaa, pääomaa, raaka-aineita ja työvoimaa. Englanti, jolla oli siirtomaita, menestyi. Asenne oli kohdallaan. Tänään pääoman ohella tarvitaan vallankumoukseen pääomaa ja koulutusta, datamassaa ja tietoa. Hiiltä ja halpatyövoimaa ei tarvita enää. Sen sijaan kuluttajista kerätty datamassa muuttuu raaka-aineeksi, joka myydään tuotteina takaisin kuluttajille. Toki mukana on myös kaiken aikaa tekoälyä kehittäviä yrityksiä, myös alihankkijoina. Vain ne menestyvät, jotka pääsevät mahdollisimman suuren dataraaka-aineen äärelle. Se ei ole enää hiileen ja rautaan…

Oikein hyvää ja aurinkoista sunnuntaita. Taustalla käydään TV-ykkösen mediakeskustelua Helsingin Sanomien jutusta rahankerääjästä (Brother Christmas) ja hänestä tehtyjä kahta mittavaa juttua. Juttujen taustalla on juttujen laajuus ja varojen kerääjän vaatimaton tausta sekä liki tyhjästä nyhjäisty julkisuus. Lehden jutuilla pilattiin hänen varojenkeruun maine. Se kun henkilöityy häneen ja pitkät artikkelit hänestä eivät olleet kauniita, kaukana siitä. Hesari teki myös juttuja Forssasta ja trollasi tosissaan käsitteellä Lotta ja patsas, sisällissotamme ja työläiskaupunki, perifeerinen ja vähäjärkisten kaupunki, poliittisesti…

Yli vuoden jatkunut kokoomuksen kärkitila gallupeissa vaihtui lopulta ja näkyvin syy on työttömien aktiivimalli, lakot ja mielenosoitukset. SDP:n nousu vaalien lähestyessä maan suurimmaksi puolueeksi sähköistää varmaan hallituksen viimeisen vuoden yhteistyötä kokoomuksen ja keskustan välillä. Näillä tuloksilla hallitus vaihtuisi demarivetoiseksi. Oletko valmis suureen muutokseen? Jos vaalien voittajiin kuuluvat myös vihreät ja vasemmisto, näiden kolmen yhteinen kannatus ylittäisi nyt reilusti hallituksen kannatuksen. Enemmistö ei kuitenkaan vielä syntyisi vihervasemmistosta ja kunnon enemmistön syntyminen vaatisi vielä neljättä puoluetta. RKP…

Hajoaako hallitus soteen ja maakuntamalliin? Viiden äänen enemmistö ei salli monen loikkausta tai poissaoloa äänestyksistä. Nyt näitä soraääniä on kuulunut etenkin kokoomuksesta, jolloin pääministeri joutui uhkaamaan uusilla vaaleilla. Eduskuntavaalit on joka tapauksessa pidettävä vuoden kuluttua. Maakuntavaaleja taas valmistellaan epävarmoissa tunnelmissa. Tulevatko vaalit vai eivätkö tule? Unohdetaanko koko asia. Sinisten prosenttiliikkeen varassa oleva uudistus on heppoisella pohjalla, laski kannatusta nyt miten tahansa. Vaalit voisivat kertoa suuresta uudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta paljon enemmän kuin pari heiluvaa kansanedustajaa…

Suomalaisen kulttuurin ja Kalevalan päivänä tehdään historiaa. Helsingin yliopiston professorit jäävät lakkoon. On tästä lakosta keskusteltu joskus aiemminkin. Nyt se sitten toteutuu. Professorit voivat keskittyä opetukseltaan ja hallinnon hoidolta tekemään tiedettä ja tutkimusta. Vai voiko aivotkin panna narikkaan? Kun aloittelin työtäni yliopistossa 1970-luvulla, ei professorilla ollut työaikaa samalla tavalla kuin muilla valtion duunareilla ja virkamiehillä, mutta ei ollut kyllä lomiakaan. Tutkimusta tehtiin etenkin myöhään illalla, kun opiskelijat olivat poissa ja viikonloppuisin. Omalla kohdalla Suomen Akatemia…

Forssa sai mainetta lotta -patsaan osalta. Mediakeskustelu liitettiin myös Forssan hallitukseen ja sen päättäjiin. Siellä aiheesta ei juurikaan keskustelu. Se oli puun takaa tullut ja muistutti mitä tahansa hallituksen saamaa kymmeniä valtuustoaloitteitamme. Veistoksen suunnittelijastakaan ei ollut tietoakaan. Ei myöskään aiemmista lottien muistoksi pystytetyistä lukuisista muistomerkeistä ympäri maatamme. Se oli hoitamatta jätetty aloite, heitto, joka kertoi taitamattomuudesta ja keskustelu käytiin lehdessä kansalaiskeskusteluna mielipidepalstoilla. Tällaisia aloitteita tulee hallituksella tuhkatiheään ja ne siirretään valmisteluun. Hallitus ei niitä valmistele.…

Tiesitkö että Matti oli ennen miehen yleisnimi. Mitä tarkoittaa matti kukkarossa? Entä shakkipelin matti? Täydellistä loppua, hävityksen kauhistusta ja viimeisen päivän romahdusta.. Matteuksen evankeliumin saksankielistä kuvausta lopun merkeistä. Siinä on matti kukkarossa ja kuningaskin motissa. Nykäsen Matti taas merkitsi mäkihypyn romahdusta ja muutenkin alkoi lama ja taantuma. Iltalehtien lööpit säikyttivät. Taas oli Matti tehnyt jotain vilunkia. Kesäkisoista tuli vaivainen pronssi ja talvikisoista Norja sai 40 mitalia, puolet kultaisia, ja Suomi pari vaivaista ja nekin taas…

Nao Kodaira voitti tuhannesosilla kaksinkertaisen olympiavoittajan Sang-Wha Leen pikaluistelun lyhyimmällä matkalla. Sang-Wha Lee on saman koulukunnan ja valmentajan tuotteita kuin huomenna luisteleva Mika Poutala. Kyse on koulukuntaisesta ja samalla myös kulttuuriin liittyvästä lajista, kuten myös hiihdossa. Ylä-Savossa syntynyt vieremäläinen Iivo ja Kerttu Niskanen edustavat tuttuja yläsavolaisia hiihto- ja yleisurheiluseurojamme. Vieremän Koitto, Iisalmen Visa, Lapinlahden Veto, Pielaveden Sampo jne. tunnetaan myös vaikkapa keihäänheittäjistään ja eniten arvokisamitaleja hiihdossa saavutti aikanaan Klaes Karppinen. Valmentaja Immo Kuutsa oli koulussamme…