Tekijä: Matti Luostarinen

Pääsiäisen mediasanomaaHelsingin Sanomien uutinen häirinnästä eduskunnassa rikkoi hyvää journalistista tapaa. Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi päätöksensä ja Pekka Hyvärisen perustelut olivat vakuuttavia. Lehden päätoimittaja myöntää, etteivät kaikki arviot olleet oikeita ja että toimintaa on arvioitava uudelleen. Päätoimittaja Virkkusen mukaan JSN:n päätös ei kuitenkaan rajoita laadukasta journalismia ja laadukas journalismi koostuu yksittäistapauksista. Tässä Pekka Hyvärisen perustelu ja taustojen viitoitus oli paljon vakuuttavampi.Hyvärisen mukaan olemme siirtyneet sellaiseen media-aikaan, jossa uuden ja vanhan median välisen eron havaitseminen on…

Pitäisikö kansainvälinen naistenpäivä muuttaa evolutionarismin päiväksi?Kansainvälinen naisten päivä kulkee historiassaan lähellä sosialistista internationaalia ja sen historiaa. Naisen asema on ollut keskeinen teema haettaessa sellaista sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa, johon sosialismin teoriat lopulta liittyvät. Jostakin syystä evoluutio naisasialiikkeessä johti kuitenkin revoluutioon miesliikkeessä.Ensimmäiset juuri kansainväliseen naistenpäivään viittaavat tapahtumat käynnistyivät ehkä yllättäen Yhdysvalloista. Jo 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa naiset lakkoilivat ja etenkin naisvaltaisessa tekstiiliteollisuudessa. Amerikan sosialistipuolue nimesikin helmikuun viimeisen sunnuntain naistenpäiväksi. Eurooppa oli siitä täysin tietämätön. Joku voisi mainita…

Ristiriitojen näkijälleVastaus Veikko Mäntylän kirjoitukseen (FL 17.3)Veikko Mäntylä löytää kirjoituksessaan (FL 17.3) kuntayhteistyössä ongelmia ja kirjoituksessani ristiriitoja, joita en ehdi oikoa muuten kuin pääkohdittain.Ensiksi Lounais-Hämeen kunnat eivät ole yhdessä EU eikä niitä tule verrata valtioihin.Toiseksi suuret ikäluokat ja niiden kuoleman odottelu ei ole perusteltu tapa hoitaa asioita hitaan välinpitämättömästi. Varmasti vuoretkin kuluvat ja erosoituvat aikojen kuluessa mereen ja ekokatastrofit niiden mukana, eikä ihmisestä näy jälkeäkään.Kolmanneksi korkeasti koulutettuja nuoria ei saada ilman omia panostuksiamme eikä yrityksiä…

Suurten päätösten aika Loimaalla ja Lounais-HämeessäForssan kaupunki esittää Lounais-Hämeen piskuisten kuntien yhdistämistä yhdeksi kunnaksi. Samalla Forssa esittää tarkasteltavaksi sellaista talousmaantieteellistä aluetta, jossa mukana olisi myös Loimaan alue. Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila tyrmäävät tämän mallin, ja uskovat palveluiden järjestyvän jatkossakin hallintoa uudistamatta. Jokaisella kunnalla on nähtävästi oma kestävä talous, talousmaantieteellinen alue ja kyky sen kautta hoitaa niin lapset kuin vanhuksensa, työssäkäynti- ja palvelualueensa, logistiikka ja yhteydet yrittäjien toimia. Näkökulma kohdistuu palvelurakenteen sosiaali- ja terveyspalveluihin, ei…

Suomen sodasta koskisotiin – Suomen Sodan päivänä Suomen Sodan alkamisesta on kulunut päivälleen 200 vuotta. Suomi irtautui tuon sodan aikana Ruotsista ja sai samalla rajansa Suomen Suuriruhtinaskuntana. Monen mielestä itsenäisyytemme alkoi tuosta sodasta eikä myöhemmin hetkestä, jolloin Venäjä alkoi oman puhdistautumisensa tsaristisesta ajastaan ja irtautui Suomesta, joka taas jatkoi vanhoja latujaan julistautuen vain itsenäiseksi. Meillä oli valmis hallinto, raha, rajat ja tarvittiin vain virheeksi osoittautunut kuningas sekä lippu ja vaakuna. Presidentti sai myöhemmin kuninkaan oikeudet…

Itseriittoiset ja omahyväiset Paras -kunnatSain kutsun Ylä-Savoon alustamaan Paras-hankkeen verkostoista klusteritutkijan ja innovaatioprosessin näkökulmasta. Tunnen Ylä-Savon hyvin kotiseutunani ja tutkimuskohteena vuosikymmenten varrelta. Rakensimme Oulun yliopistosta Ylä-Savoon kylärakenteet yhdistävän verkoston 1980-luvulla ja aiemmin Iisalmen entisen maalaiskunnan alueella kyläkaavat ja palvelurakenteen hoitavan runkokylien suunnittelukartaston ja maankäytön yleissuunnitelman, yleiskaavan. Yleiskaava kylät yhdistäen antaa analysoidun kuvan todellisuudesta. Apunani oli kymmeniä opiskelijoita. Osa toimii nyt kuntajohtajina, maan suurimman työnantajan palvelussa ja HUS:n johtajana, opettajina ja tutkijoina. Näissä tehtävissä maaseudun ja…

Sieppari ruispellossaHyvää Runebergin päivää ja laskiaistiistaitaSain tehtäväkseni vertailla kahta J.D.Sallingerin takavuosien menestysteoksen ”Sieppari ruispellossa” suomalaisista käännöksistä. Kirja ilmestyi alkuperäisteoksena syntymävuotenani vuonna 1951 ja Pentti Saarikoski käänsi sen suomeksi kymmenen vuotta myöhemmin. Uusi suomennos vuodelta 2004 on Arto Schroderuksen kynästä.Molemmat kääntäjät ovat noudatelleet kohtuullisen tiukasti alkuperäistekstiä. Saarikosken käännös on kirjailijalle tyypillistä ja värikkäämpää, Schroderus pitäytyy ”kliinisessä” kielessä. Käännös on aina tekijänsä näköinen silloinkin, kun teksti on kohtuullisen helppoa, kaukana Shakespearen lyriikasta tai tieteen joskus koukeroisesta ilmaisusta,…

Soihdut sammuu kermat päältä sukupolveltaSuomen Kuvalehti (15.2) kertoo pääkirjoituksenaan kuinka SDP:n soihdut sammuvat saattohoitopuolueena. Kaikki mediat sen toki kertovat mutta analysoimatta. Se on hyvin suomalainen ilmiö. Kerrotaan kuinka kansanliike henkilöityy ja syy on näissä mediakasvoissa. Mediakasvoja, pääministerin morsiamia, seuraa kuitenkin vain muutama prosentti passiivisia jälkiomaksujia. Muiden on pakko seurata kun muuta ei tarjota. Media juoksuttaa poliitikkoja ja teettää väärää työtä ja liikettä. Se on sen vallankäytön taloudellinen etu. Se lähteekö siihen mukaan, on puolueen oma…

Ovatko Suomen yliopistot kansainvälistä tasoa?Vastaus rehtori Lauri Lajuselle ja kansleri Kari RaiviolleOulun ylipiston rehtori Lauri Lajunen (HS 3.2) ja Helsingin yliopisto kansleri Kari Raivio (7.2) kirjoittavat yliopistosta saman ongelman kimpussa. Lajusen näkökulmasta yliopisto on jo saavuttanut tavoitteensa ja tuottaa laaja-alaista osaamista siinä missä peruskoulumme menestyvät maailmalla. Lajusta lainaten ”Oulun yliopistossa suoritetun vertausarvioinnin mukaan yliopiston 58 laitoksesta 85 prosenttia on tutkimustoiminnassaan hyvää kansainvälistä tasoa”. Nobelhuippujen tuottaminen on kokonaan eri asia kuin pyrkiä sivistysyliopistona menestymään koko siinä…

Epigeneettisesti periytyvät virheetYstävänpäivä periytyy kreikkalaisilta joilta se siirtyi roomalaisille. Roomalaiset nuoret teurastivat silloin karitsoja ja ehkä koiriakin. Tapana oli läimiä ohikulkijoita nahasta tehdyillä remmeillä. Uskokoon ken tahtoo.Se jota rakastaa sitä myös kurittaa. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee. Joka vitsaa säästää se lastaa vihaa. Ystävät ja lapset ovat siis kurittamista varten, heille avataan tuskaisa sydän ja he ottavat vastaan ikävät kokemuksemme elämänsä rakennepuiksi. Ne ovat kuin helmiä, jotka ovat kasvaneet simpukan sisällä. Mutta ensin tarvitaan…