Tekijä: Matti Luostarinen

Ringul Salaga esittelee töitään Galleriassa Kalevankadulla Helsingissä. Salagan maalaukset, thangkat, ovat buddhalaista taidetta. Taide on värikästä, signeeraamatonta. Se muistuttaa klusteritaiteen ideaa. Maalauksen tilaaja kylä tietää keneltä on työnsä tilannut. Sikäli kun se on tärkeää. Taide on tieteen tapaan tuhanisen vuosien välikäsien tuotetta. Löydös pikemminkin kuin keksintö ja kaikki jo olemassa. Taiteen idea on toistaminen. Hieman samoin kuin tieteessä. Taiturimaiset yksityiskohdat vaativat yliluonnollisen varmaa kättä. Opetus määrää miten buddha on kuvattava. Taustamaiseman kuvaamisessa voi kokeilla omaakin.…

Pelkistyksiä ja reunamerkintöjä (ML 11.07)”Matti vaatimaton ryyppyraatojen maasta” otsikoi Hesari (9.7) Brysselin kirjeenvaihtajansa Heikki Aittokosken artikkelin. Otsikko kertoo kaiken suomalaisesta poliitikosta ja hänen kotimaastaan EU:n näkökulmasta toimittajan näkemänä. Huippupoliitikoksi epätavallinen luontaisen rehellinen mies, joka sanoo heti jos ei tiedä. Ei siis turhaa retoriikka, jolla kiertää tietämättömyytensä. Ei turhia viiden kielen pinnallisuuksia, joista itsekään ei mitään ymmärtäisi. Siihen voisi vielä lisätä hyvän kotikasvatuksen ja kyvyn olla raitis lähtemättä edes sitä puolustelemaan juopottelevalle toimittajalle.”Helsinki haisee Euroopalle ja…

Pelon voittajat ja provosoijat Simon kunnanjohtaja Esko Tavia lähettää Suomen Kuvalehdessä (30/2006:59) pääministerille avoimen kirjeen. Lohta tulisi hänen mukaansa hyödyntää Suomessa norjalaisten tapaan elämyksenä Simojoessa ja Tornionjoessa, ehkä myös Kemi- ja Iijoessa, ei merialueella pyytäen. Norjalaisethan eivät lohta merestä pyydä. Marketeista ostamamme norjalainen lohi on turistien sinne pyytämää elämyslohta. Simon kunnanjohtaja lupaisi 20-30 miljoonan euron matkailutulot, kun nyt merialueella on vain 50 ammattikalastajaa ja lohi vain 0.5 % ammattikalastuksesta saatavasta elintarvikekalasta. Lohi on siellä vasta…

Postmodernin ajan sekatyömiehet ja tosi-tv:n uutisetBrittitutkija Richard Sennett puhuu tutkimuksessaan työelämän uudesta vaatimuksesta. Enää ei menestykkään ammattinsa osaava ja liikaa työhönsä kiintynyt ammattimies vaan monialataituri. Sennett on visionääri, sosiologi ja myös Suomessa arvostettu ”romantikko”. Helsingin Sanomat lainaa häntä usein (HS 17.7; Markku Saksa).Saksan mukaan Sennett on väärässä väheksyessään ammatti-ihmisiä ja lainaa työelämän tutkijan Antti Kasvion mielipidettä, jossa ammattitaito ei ole kadonnut minnekään. Sen vaatimukset vain ovat muuttuneet ja edellyttävät uudenlaista yhteistyötä. Moderni yhteiskunta kaipaa toki…

Pelkistäminen ja pragmaattinen kaventavat luovuuttaVastaus prof. Johennes Lehtoselle (HS 6.7) ja dos. Jari Ehrnroothille (HS 28.6)Professori Johannes Lehtonen (HS 6.7) vastaa dosentti Jari Ehrnroothin (HS 28.6) psykoanalyysiä koskevaan kirjoitukseen todeten kuinka psykoanalyysin kohdalla elämme Suomessa parhaillaan vaihetta, jossa kriittinen tutkimus lisääntyy ja lumous on haihtumassa. Tällöin yksinkertaistaminen ja pelkistäminen johtaa enemmän harhaan kuin vie lähemmäs todellisuutta.Freudin merkitys ei näy niinkään psykoanalyysissä kuin laajemmin yhteiskunnallisessa analyysissä yleensä. Psykoanalyysin isä loi vapautusliikkeen, jossa mukana ovat nyt filosofit,…

Pelkistäminen ja pragmaattinen kaventavat luovuuttaVastaus prof. Johennes Lehtoselle (HS 6.7) ja dos. Jari Ehrnroothille (HS 28.6)Professori Johannes Lehtonen (HS 6.7) vastaa dosentti Jari Ehrnroothin (HS 28.6) psykoanalyysiä koskevaan kirjoitukseen todeten kuinka psykoanalyysin kohdalla elämme Suomessa parhaillaan vaihetta, jossa kriittinen tutkimus lisääntyy ja lumous on haihtumassa. Tällöin yksinkertaistaminen ja pelkistäminen johtaa enemmän harhaan kuin vie lähemmäs todellisuutta.Freudin merkitys ei näy niinkään psykoanalyysissä kuin laajemmin yhteiskunnallisessa analyysissä yleensä. Psykoanalyysin isä loi vapautusliikkeen, jossa mukana ovat nyt filosofit,…

Narsistinen valta Verkostojen maailmassa on taipumusta hakea kärjistyksiä. Kieli, jossa on liian monta "toisaalta ja toisaalta", ei ota kantaa ja vastuuta. Diplomatia on myös täsmällistä kannanottoa. Ei vain sen välttelyä. Välttelyllä jätämme vallan despootille. Ertyisesti asiantuntijavalta on usein liioitellun epävarmaa. Narsistinen despootti hyötyy epävarmasta.Yksi kärjistyksistämme on hierarkinen tapamme jäsennellä maailmaa ja sen vallankäyttöä. Siinä valta sokaisee, täydellinen täydellisesti. Narsismi vallankäytössä ja johtajuudessa on vaarallinen ilmiö tänään tuhansille myös Suomessa. Miten narsismi esiintyy vallankäyttönä verkostoissa? Hierarkinen…

Nerojen peli vai Jumalan käsi.Jalkapallon maailmanmestaruus ratkesi rangaistuslaukauksiin. Rangaistuslaukaus on tapa kurittaa väärin pelaajia. Jokainen EU:n ytimessä toimiva kolonialismin vanha mestari sai yhden rangaistuslaukauksen enemmän kuin niiden alusmaat. Alusmaat karsiutuivat, mutta olivat tyytyväisiä jo luvasta osallistua. Suomi on ollut aina alusmaa ja olisi myös tuosta kunniasta tyytyväinen. Maailmanmestaruus edellyttäisi jo runsaasti taitavaa kaatumista ja se ei tahdo suomalaiselta mieheltä sujua. Ja jos sujuukin, kaatumisen ja tuskaisen kieriskelyn osaavat erityisen hyvin alusmaiden nöyrimmät kansalaiset. Kaatumiskilpailu muistuttaa…

Päivälehdestä kohti toimittajan omaa päiväkirjaaMartti Huhtamäen mukaan (Suomen Kuvalehti 16.6) Helsingin Sanoman poliittinen yksisilmäisyys karsii lukijoita. Otsikolla ”Raivoisaa kepuvihaa” kuvataan usein myös tämän median suhdetta maatalouteen ja maaseutuun. Tutkijat ovat usein luonnehtineet sen kirjoittajien henkilökohtaisena traumana, jossa toimittaja palaa 1960-luvun juurilleen maaltamuuttajana pystymättä näkemään kuinka maatalous ja maaseutu ovat muuttuneet. Tyyppikuvaus tästä on Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä, jossa Rasimäen kylä Pohjois-Karjalassa kuvataan nostalgisesti ja synkin värein. Kuvaus voisi olla yhtä hyvin rajan takaa Itä-Karjalasta. Vaikeampaa kuin…

Kun härillä kyntää.Härillä kyntävällä on taipumusta puhua myös häristään. Näin tekee Jakke Holvas Hesarissa (9.7) verratessaan tietokoneajan ja sähköisen median kehittyvintä tiedotusta 1970-luvun lasten ja nuorten harrastamiin provokatiivisiin ja narsistisiin pienlehtiin. Niissä toimittaja pieraisi omaan käteensä.Pienlehdillä tarkoitetaan lähinnä aikansa monistekulttuuria ja tuon ajan teknologian ihmeen (monistuskone) mahdollistaman kirkonkylien ja kaupunginosien hengentuotteita. Kirjoittaja Holvas toimitti itse Vantaalla tuolloista ”pienlehteä” nimellä Seppo.Kun Holvas vertaa Seppoaan globaaliin verkostoon ja sen ilmentymiin, hän tulee vertailleeksi samalla pieniä paikalliskulttuureja globalisaatioon…