Innovaatioaallolla tarkoitetaan Gaussin -käyrän muotoista alueen yli kulkevaa aaltoa, jossa ensimmäisessä vaiheessa uuden omaksujia lasketaan olevan noin 2.5 % (innovators), toisessa vaiheessa ensiomaksujia 13.5 % (early adaptors), kolmannessa vaiheessa aikainen enemmistö (early majority) 34 %, tätä seuraava myöhäinen enemmistö (late majority) 34 % ja lopuksi vitkastelijat (leggards) 16 %.
Kulutustutkimuksessa nämä tyypit jaetaan vielä erikseen moneen segmenttiin ja tulkitaan tapauskohtaisesti. Yhteiskunnallisessa tutkimuksessa käytetään myös lukuisia sellaisia jakoja, jotka viittaavat mm. radikaalisuus-konservatiivisuus akselille. Usein kyseessä on tapa kartoittaa mielipidemuokkaajia ja innovaatiotutkimuksessa etenkin visionäärejä, ideoiden kartoittajia ja viestijöitä, prosessin ohjaajia ja aloitteentekijöitä.
Innovaattorit ovat luonnollisesti innovaatioprosessin tärkein ryhmä ja aallon käynnistäjä. Usein heitä luonnehditaan toisinajatteleviksi uudistajiksi, edelläkävijöiksi ja ajattelussaan sekä toiminnassa divergoiviksi. Vastaavasti aallon toisessa päässä ovat organisoijat tai kontrolloivat ryhmät, konvergoiva prosessi ja staattinen, turvallinen pysähtynyt yhteiskunta, organisaatio ja kulutus.
Nykyisin innovaatioaallot ovat päällekkäisiä, kaikkialla samaan aikaan läsnä. Tällöin oleellista on luokitella vastaanottajat ja vastaanottajien kyky tai tarve hakea tietyltä ”tasolta” hankittava osaaminen, tieto, strategia, tekninen uudistus, idea, organisaatio jne. Tällöin alueiden tai omaksujien sijasta luokitellaan mieluummin innovaatiot ja niiden tyypit sekä tämän jälkeen keinot niiden saavuttamiseksi.
Päällekkäisyyden syy liittyy internetin reaaliaikaisuuteen ja nykyisin etenkin sosiaalisiin medioihin, joissa myös tuottajat ja kuluttajat ovat reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa keskenään. Lisäksi innovaation diffuusio (leviäminen) on luonteeltaan soisaalisissa medioissa toinen kuin perinteinen käsityksemme ja mallit.
Perinteinen aalto etenee ensiomaksujien pienen, usein teknisesti aktivoituvan ryhmän kautta. Sosiaalisessa mediassa ryhmä on toinen, sosiaalisesti aktiivisin ja kyvykkäin, mentaaliälyisin ja siten lähellä gaussin käyrää muistuttavan jakauman normaalia keskiverto kansalaista. Näin suurin ryhmä operoi ensimmäisenä ja ottaan myös vastaan sellaisia prosesseja, joiden rakenne on lähellä sen tapaa toimia ja hyväksyä sosiaalisen median reaaliaikaisia uusia innovaatioita. Näin prosessi on myös oleellisesti nopeampi kuin perinteisessä diffuusioaallossa.
Ks. Julkasut: Matti Luostarinen: Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka, Uusi mediayhteiskunta sekä Uusmedia ja kansalaismedia verkosto ja klusteritalouden tuotteina innovaatiopolitiikassa