Blogi

Epigeneettisesti periytyvät virheetYstävänpäivä periytyy kreikkalaisilta joilta se siirtyi roomalaisille. Roomalaiset nuoret teurastivat silloin karitsoja ja ehkä koiriakin. Tapana oli läimiä ohikulkijoita nahasta tehdyillä remmeillä. Uskokoon ken tahtoo.Se jota rakastaa sitä myös kurittaa. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee. Joka vitsaa säästää se lastaa vihaa. Ystävät ja lapset ovat siis kurittamista varten, heille avataan tuskaisa sydän ja he ottavat vastaan ikävät kokemuksemme elämänsä rakennepuiksi. Ne ovat kuin helmiä, jotka ovat kasvaneet simpukan sisällä. Mutta ensin tarvitaan…

Avantgardistinen KalevalaKun suomalaiset keski-ikäiset toimittajat kuvaavat itseään ja kansakuntaansa, suomalaisuutta, sen voi aina etukäteen arvata avaamatta edes Helsingin Sanomia. Sieltä löytyy taatusti nostalginen kertomus suomalaisen näyttämötaiteen kultaisen ajan joutsenlauluna esiteltävästä Rauta-ajasta tv-teatterin esityksenä. Paavo Haavikko, Aulis Sallinen ja Kalle Holmberg, Vesa-Matti Loiri, Mikko Niskanen, Kristiina Halkola ja Esko Salminen ovat tuon ajan suomalaiset käsikirjoittajat, säveltäjät ja näyttelijät.Tänään ei tällaisia spektaakkeleita enää synny. Realistisen karua ja tyylikästä menoa, Esko Salmisen peruukkikaljun pään irti miekan iskulla sivaltava…

Itseriittoiset ja omahyväiset Paras -kunnatSain kutsun Ylä-Savoon alustamaan Paras-hankkeen verkostoista klusteritutkijan ja innovaatioprosessin näkökulmasta. Tunnen Ylä-Savon hyvin kotiseutunani ja tutkimuskohteena vuosikymmenten varrelta. Rakensimme Oulun yliopistosta Ylä-Savoon kylärakenteet yhdistävän verkoston 1980-luvulla ja aiemmin Iisalmen entisen maalaiskunnan alueella kyläkaavat ja palvelurakenteen hoitavan runkokylien suunnittelukartaston ja maankäytön yleissuunnitelman, yleiskaavan. Yleiskaava kylät yhdistäen antaa analysoidun kuvan todellisuudesta. Apunani oli kymmeniä opiskelijoita. Osa toimii nyt kuntajohtajina, maan suurimman työnantajan palvelussa ja HUS:n johtajana, opettajina ja tutkijoina. Näissä tehtävissä maaseudun ja…

Traumatisoitujen geenien muistin jäljilläSeuraava teksti on julkaistu blogillani aiemmin. Palautan sen mieliin, jotta käsite ei unohtuisi. Se on tutkittu myöhemmin ja todettu väitteeni oikeaksi. Geenit määrittävät paljon muutakin ja periytyvät toisin kuin olemme aiemmin ajatelleet. Niiden tautalla on paljon vielä tuntematonta. Onneksi uusi teknologia on avaamassa tietä tähän kiehtovaan maailmaan. Tärkeää on ettei darwinismia kuiotenkaan aleta sotkea lamarckismiin. Hankitut ominaisuudet eivät periydy. Kirahvi ei saanut pitkää kaulaansa harjoitellen tai kurkoittaen puiden latvoihin vaan luonnon valinnan…

Lainattuja viisauksiaEsko Aho ja John C. Kornblum kirjoittavat Helsingin Sanomissa (22.2) kuinka vanha teollisuusyhteiskunta on tullut tiensä päähän. Kirjoittajien mukaan poliitikot ja heidän äänestäjänsä eivät tätä valtaisaa globaalia muutosta ymmärrä tai eivät osaa viestittää toisilleen liike-elämän johtajien edellyttämällä tavalla. Kyseessä on radikaali muutos, joka muistuttaa 150-vuotta aiemmin koettua teollista myllerrystä.Kirjoittajien lääkkeet ovat uusissa innovaatioissa ja työpakoissa, ei vanhojen rakenteiden ylläpidossa, massatuotannossa. Lissabonissa jo vuonna 2000 Euroopan tuli sitoutua investoimaan tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin.Yksi politiikan tekijä…

Oikea ja yhteiskunnallinen ilmastonmuutos ovat eri asiaAluksi lämmin kiitos runsaasta palautteesta. Niitä voi jättää myös suoraan omalle verkkosivulleni ja sen postiosoitteeseen, kuten useimmat toki lähettävätkin www.mattiluostarinen.fi tai www.clusterart.org.Oikeusministeri Tuija Brax käytti yllättävän dramaattisen puheenvuoron Aamulehdessä (AL 23.2) suomalaisen demokratian kriisistä. Brax viittaa puheenvuorossaan heikkoon äänestysaktiivisuuteen, nuorten kokemaan voimattomuuteen ja uskoon omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kansakunnan yhteenkuuluvuuden rapistumiseen ja yleensä demokratiassa elämisen kokemisen tärkeyteen mielipidemittauksissa. Suomalaiset väheksyvät niissä omaa demokratiaansa.Mittausten mukaan olemme monissa näissä asioissa Euroopan hännillä, usein…

Avantgarden aika myös talousoppinaAvantgardella tarkoitetaan alun perin vastakohtaa valtakulttuurille etenkin kirjallisuudessa mutta myös kuvataiteissa ja teatterissa sekä elokuvassa. Toki laajemmassa mielessä sen voi tulkita liittyvän myös yhteiskunnan muihin ilmiöihin, politiikan välineisiin ja talouteen, teknologiaan sekä sosiokulttuurisiin prosesseihin.Avantgarden alussa on aina aate, manifesti ja ryhmä sen toteuttajana. Kirjallisuudessa ja taiteessa runoilija tai taidemaalari julisti vanhan kulttuurin kuolleeksi ja itsensä uuden airueeksi. Taiteilijan työlle syntyi tätä kautta suuruudenhulluja vaatimuksia ja odotuksia. Kirjallisuudesta avantgardesta ovat kirjoittaneet mm. Sakari…

Vuoden humoristiUnto Hämäläinen kertoo Helsingin Sanomissa (6.1) uuden historiantulkinnan Leninistä. Hämäläisen tulkinnan mukaan Kekkonen teki Leninistä Suomen itsenäisyyden kummisedän poliittisena manööverinä taktisesti pelaten. Tarkoitus oli torjua neuvostojohdon painostustoimia Suomea vastaan vetoamalla erehtymättömään Leniniin. Koska Suomi oli Hämäläisen mukaan Neuvostoliiton ja Breznevin taskussa, Kekkonen loi Leninistä tuolloin tarkoituksella Suomen itsenäisyyden kummisedän. Tällä haluttiin vaikuttaa Breznevin rakastamaan Lenin-kulttiin ja tämä myös Neuvostoliitossa otettiin historiallisena totuutena Suomen itsenäisyydestä. Kun Lenin oli kultti Neuvostoliitossa ja Breznevin opeissa, kukaan ei…

Zacharias TopeliusTänään Zacharias, Zakris, Sakari Topeliuksen päivänä hänen syntymästään on kulunut vuosikymmentä vaille kaksisataa vuotta. Hän syntyi Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa ja kuoli 80 vuotiaan Sipoossa. Isä oli itäkarjalaista runoutta kerännyt piirilääkäri ja äiti kauppiaantytär. Isä teki siis täsmälleen samaa keruutyötä harrastuksena kuin lääkärikollega Elias Lönnrot. Näyttäviä julkaisujakin syntyi. Isän suvun myötä opinnot suuntautuivat aluksi Ouluun ja myöhemmin Helsinkiin. Syntyi kertomus uskomattoman tuotteliaasta toimittaja-kirjailijasta, lehtimiehestä, valtiomiehestä, lyyrisestä prosaistista, mutta ennen kaikkea monen sukupolven rakastamasta satusedästä. Joistakin syystä…

Kahden rinnakkisen nekrologin vertailua poimittuna Helsingin SanomistaHelsingin Sanomat tietää kertoa toinen tammikuuta kuinka ranskalainen kirjailija Julien Gracq on kuollut 97 vuoden ikäisenä Angersissa, Maine-et-Loiren departementissa. Teimme jokunen vuosi takaperin yhteistyötä tuon departementin kanssa eurooppalaisen jokiverkoston yhteistyönä ja sen kokoajina. Mukana oli ranskalaisten ja suomalaisten lisäksi brittejä, ruotsalaisia, espanjalaisia ja joukko Brysselin byrokraatteja. Nantesin sisäoppilaitoksen yhteydessä mainittiin laitoksen suuria poikia. Mukana toki Julien Gracq. Skoteilla ja irlantilaisilla olivat toki omat jokilaaksojensa suuret nimet ja suomalaisille paremmin…