Blogi

Haudankaivajien aika Mikä yhdistää Bodom -järven murhamysteeriä ja sen ratkaisun kiivasta hakua kesällä 2005 ja Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohautojen tutkimuksia syksyllä 2006? Onko ajassamme jotain sellaista, joka vaatii vanhojen hautojen avaamista? Liittyvätkö ne ehkä jotenkin myös Vuotoksen ja Kollajan altaiden uudelleenlämmittämiseen parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen? Olisiko näillä otsikoilla jotain yhteistä Suomen muuttuneeseen tapaan ottaa vastaan Venäjän presidentti Putin? Entäpä muuttunut suhtautumisemme alkoholin käyttöön ja otsikko, jossa kerrotaan suomalaisten olevan maailman kolmanneksi tuhlaavin kansakunta (HS 25.10.06). Miksi…

Paikallisesta kansainväliseen vai päinvastoin? Helsingin Sanomat reagoi Agropoliksen toimitusjohtajan eroon. Se on paljon kun kyseessä on parin miljoonan euron yhtiöstä. Miksi valtakunnan päälehti reagoi ja miksi toimitusjohtaja irtisanotaan niin tiuhaan? Mikä allekirjoittaneen ideasta syntynyttä yhtiötä vaivaa? Oliko agropolis -strategia kirjana jotenkin kehno? Kuinka moni sen luki ja yhdisti klusterirakenteisiin Suomessa 1990-luvun alussa? Osaamiskeskuksethan käynnistyivät vasta vuonna 1995. Tuliko ohjelma Suomeen liian varhain vai oliko tutkimuslaitos ehkä jotenkin väärä? Sopiko klusteriohjelma maataloudelle ja agribisnekselle huonommin kuin…

Viinapannuista bioetanoliin ja -dieseliin Suomen pelloilta on aina valmistettu etanolia. Ruotsin kuningas joutui jopa puuttumaan 1800-luvulla suomalaisten intoon polttaa kohtuuttomasti viinaa viljasadosta. Nälkävuosina pellon energia olisi tarvittu pikemminkin leipään. Etanoli on ollut suomalaisille kirous mutta myös lohtu ja nykyisin melkoinen mahdollisuus. Tavoite on että noin neljännes pelloistamme muuttuisi tuottamaan bioetanolia tai -dieseliä. Joidenkin laskelmien mukaan olisi edullisempaa tuoda tämäkin raaka-aine muualta. Kotoinen pontikka ja Kiteen kirkas ei kuitenkaan näyttäisi ensimmäisenä rikastuttavan Itä- ja Pohjois-Suomea vaan…

Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifestin hidas diffuusio Suomessa Pasi Saukkonen kirjoittaa (HS 28.9) kuinka kaksi suurta selvitystä maamme tulevaisuuden skenaarioista ”Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät” (Finnsight 2015) ja ”Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa” (Timo Hämäläinen 2006) kertovat paljon luovuudesta ja monikulttuurisuudesta, mutta ilman taiteen edustajien myötävaikutusta. Saukkonen kysyy valmistellaanko Suomeen kulttuuritonta tulevaisuutta? Samassa artikkelissa taiteilijat kommentoivat kirjoitusta ja esittelevät suomalaisia taiteilijoita työryhmien jäseniksi. Suomen tulevaisuuden raportit ovat olleet jo jonkin aikaa tieteellisteknisiä tai vahvasti yhden…

Suuria puheita - pieniä tekoja Elämme vaihetta, jota voisi kutsua suurten otsikkojen ajaksi. Varmasti niistä suurin liittyy globaaliin ympäristöuhkaan ja Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren teemaan ilmastokriisistä. Se että sulavat napajäätiköt ovat lopulta aivan oman maamme tuntumassa, tuovat aiheen meille tutummaksi. Me tunnemme jäitten lähdön ja sulavan lumen tulvat. Valtaosa ihmiskuntaa ei ole niihin törmännyt eikä sisäistä kohtalonkysymyksenä. Titanicin kannella on turvallista. Vasta joutuminen hyiseen veteen herättää todellisuuteen.Me asumme jokien suistoalueilla ja hukumme metropoleinemme ja…

Vincen van Goghin ja Paul Gauguin maisemaks. taideteokset Vincent van Goghin maisema ja Paul Gauguin maisema Maisema on usein muuta kuin näkyvä todellisuus tai visuaalinen kokemus. Maisema on näkyvä osa ympäristöämme ja topeliaaninen kansallismaisema sekä samalla sielunmaisema, joka on samalla syvintä itseämme Eino Leinon kuvaamana (Luostarinen& Yliviikari; Maaseudun kulttuurimaisemat). Tieteessä alue ja maisema on joko sepitteellinen ja oppimamme sekä usein kartalle siirrettävä tai sisäsyntyinen ja lähellä ympäristöpsykologiaa, mentaalisen kartan tavoin kuvattuna. Edellistä pitää yllä Suomessa…

Globalisaatio ja EU ovat osa alueellista ja paikallista kehitystämme, jota tieteen on tutkittava ennen päätöksentekoa. Muuten etenemme huonoin eväin ja muiden ehdoilla sekä jälkiomaksujina. Tehtävämme ei ole noudattaa "ohjeita" (mallioppilas) ja tehdä oikein vaan olla luovia innovaattoreita ja tehdä oikeita asioita divergoiden myös alue- ja paikallisella tasolla. Innovaatio on eri asia kuin innovaation diffuusio. Suomi on ollut perinteisesti konvergoiva ja diffuusinen kansakunta. Nyt se ei ole enää meidä mallimme. Meiltä odotetaan luovia, innovatiivisia aloitteita ja…

Ilkka Konoselle (tikusta asiaa) Ilkka Kononen on kytkenyt Forssa lehdessä (5.9) urheilun, alkoholin ja dopingin samaan yhtälöön. Samaan kirjoitukseen tulee mukaan maininta kuinka Forssa ei ole negatiivinen kaupunki ellei media sitä sellaiseksi olisi nostanut ja kansalta kysynyt. Forssa ei poikkea muista pienistä paikkakunnistamme, eikä sitä sen vuoksi pidä sosiologien tutkia. Konosen mukaa on olemassa oikeitakin ongelmia. Konosen huumori on mustaa ja päättelytaito aukoton. Joskus tätä tapaa jopa tieteessä ja tutkimuksessa, ei vain lehtien kolumneissa. Syntyy…

Etanolikeskustelu kiihtyy Etanolista puhutaan mahdollisuutena jauhkana peltojemme uuskäytössä. Elintarviketeollisuus pelkää menettävänsä parhaat pellot autojen bioetanolille. Suurta yleisöä pellot eivät kuitenkaan kiinnosta. Siellä etanoli liitetään paljon arkisempaan aiheeseen. Tuoreimman tutkimuksen mukaa (HS 14.9) jo liki 70 % suomalaisista on kiristämässä alkoholipolitiikkaamme tai tyytymätön lisääntyneeseen etanolin kulutukseen. Sama määrä on joutunut itse henkilökohtaisesti tekemisiin alkoholin kassa ongelmana lähiympäristössään ja ottamaan asian puheeksi jonkun ongelmakäyttäjän kanssa. Ilmiö on kiintoisa kun muistaa miten varovaisia olemme puuttumaan läheistemme ongelmiin erityisesti…

Onnettomat onnen etsijät Demokritoksen etiikan avainkäsitteitä olivat ilo, tyytyväisyys ja mielihyvä. Epikuros kehotti hankkimaan onnea välttämällä pelkoja ja harhoja, ympärillemme asetettuja esteitä. Maltillinen ja kohtuullinen elämä välttää nautintojen tiellä olevia harhoja. Epikuros jäi oppinsa vangiksi ja maine tahrautui mässäilevänä tai irstailevana onnen onkijana. Epikuros ei ollut mässäilyn ystävä. Tämä harhakuva on syntynyt nähtävästi joko väärinkäsityksenä tai jumalia ja kuolemanjälkeistä elämää koskevista kirjoituksista. Atomiteoriat olivat aikanaan liian lennokkaita. Epikuroksen jumalat elivät omaa atomista elämäänsä vailla pienintä…