Mittumaariksi tarkoitettua tarinointia

Kärsimmekö joukkohysteriasta ja konversiohäiriöistä? Onko sen syy kauan jatkunut stressi? Mitä tapahtui vuonna 1968 kun etenkin nuoret ihmiset ja suuret ikäluokat alkoivat käyttäytyä liki hysteerisesti ja maailma muuttui. Entä vuosina 2011-12 Maykansan kalenterin täyttyessä. Maailmanpoliittinen massahysteria vaivaa meitä jälleen ja käynnistyi juuri tuolloin, ei vain arabi-islamilaisena vallankumousaaltona vaan myös muualla, jopa Norjassa. Oireet ja kokemukset ovat todellisia, vaikka syytä ei mukamas löydy? Populismi on oire sekin eikä syy, siinä missä monet muut aikamme hysteeriset ilmiöt…
Read More

Oikein hyvää mittumaaria taikoineen.

Onko huomiokykysi kaventunut, oletko aktiivinen, empaattinen, vireystila parantunut? Jos näin on, lue tämä teksti huolella. Enhän minä suotta ole monen tiedekunnan tohtori ja sinulle kirjoittele. Jotain on varmaan vialla. Juhannus voi tuottaa tällaisen tilan. Olet ihastunut ja dopamiinia tulvii suoniin endorfiinien ohella. Ajatukset täyttyvät toisesta ihmisestä, näet hänen kasvona muissakin ja kehossa on morfiinin kaltaista ja sen tuottamaa hyvän olon tunnetta. Jos nyt olet joskus morfiinia käyttänyt ja sen tunnistat. Kaikki eivät ole ja menevät…
Read More

Kun historia loppuu alkaa historian kosto

Luottamus politiikkaan ja vanhoihin instituutioihimme on menetetty. Reaaliaikainen on eri asia kuin diffuusinen, historian ja ajan myötä leviävä sekä siten myös ennustettava. Ihmiset kääntyvät vanhuksen kokemana sisäänpäin kun heidän tulisi hakea ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin, kertoo Antonio Guterresin, YK:n pääsihteeri. Hän ei oivalla, iästään johtuen, mitä reaaliaikainen tarkoittaa globaalisti. YK:n on sen sijaan uudistuttava. Siinä hän on varmasti oikeassa. Trump voi olla tänään yhtä mieltä ja huomenna toista. Miksi? Hän tunnistaa myös ikäihmisenä, miten reaaliaikainen elää…
Read More

Mitä tarkoittaa puoluehajaannus?

Alpo Suhonen hyökkää rajusti henkilöni kimppuun puoluevalintani vuoksi muuttaen sen jopa vihapuheen kaltaiseksi raivoksi. Hän ei tunne lainkaan suomalaista puoluekenttää ja loikkii ensin vihreistä demareihin ja nyt näyttäisi hakevan taas uutta paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa maailmalle jääkiekkovalmentajaksi eksyneenä ja kodittomana muukalaisena. Suhonen ei ole ainut juurensa kadottanut muukalainen entisen kotipaikkakuntansa kouluttajana ja neuvojana tuntematta mitä Suomessa tapahtui hänen harrastaessa jotain kokonaan muuta kuin yhteiskuntamme muutosten seurantaa Hangosta Petsamoon siihen tieteen ja tutkimuksen kautta perehtyen. Se kun…
Read More

Demokratian kriisi syvenee

Kymmenen vuotta takaperin kirjoitin demokratian kriisistä. Hieman aikaisemmin mediamme vastaavasta kriisistä ja koulukaverini Pekka Hyvärisen valitsemisesta sen pelastajaksi Julkisen Sanan Neuvostoon (JSN). Sieltä kun lähdettiin ovet paukkuen ulos. Toverituomioistuin ei toiminutkaan. Ei ole toiminut koskaan eikä missään päin maailmaa. Hyvärinen viihtyi tehtävässään muutaman kuukauden ja poistui sitten ovet paukkuen, kun käsiteltiin Matti Vanhaisen hallituksen tuppilautavallankumouksen jälkimaininkejamme. Kriisimme siis syveni. Mitä on tapahtunut sitten tämän jälkeen? Jälleen kerran numeroin ja lihavoin kommenttini tuohon vuosikymmen sitten kirjoittamaani.…
Read More

Innovaatiopolitiikan vitkastelijat – sanomalehtikatsaus vuodelta 2006

Palaan jälleen kauas historiaa ja runsas kymmenen vuotta takaperin kirjoittamaani blogiin heinäkuussa 2006. Otsikolla: "Kuka ostaisi paperilehden?" Sen jälkeen kun minua provosoitiin Helsingin Sanomissa artikkelilla: "Kuka ostaisi luomulihaa?" Olin tehnyt juuri suurella vaivalla ja valtavilla aineistoilla toisen väitöskirjani juuri tästä aiheesta, joka käsitteli ekologista tuotantoa ja kiertotaloutta sekä verkostotaloutta, klustereita ja innovaatiopolitiikkaa. Aihe kun ei kiinnostanut tuon ajan mediaamme lainkaan. Se oli vuosikymmenen ajastaan jäljessä. Helsingin Sanomat jarrutteli digiaikaansa siirtymistä vuosikymmeniä siitä kun Savonlinnassa silloin…
Read More

Yksi kieli – kaksi kansaa. Osa kaksi.

Tätä toukokuussa 2008 kirjoittamaani blogia luetaan edelleen ja vieläpä runsaasti. On aika käydä se läpi ja pohtia miten se toimii tänään. Jälleen kerran lihavoin kommenttini ja numeroin samalla. Alkuperäisen sisään kirjoittaen. Lämmin kiitos lukijoilleni. Yksi kieli - kaksi kansaa Genomikeskusten ja nanoteknologian uusi uljas maailma Suomea on pidetty kansakuntana homogeenisena maana. Sama kulttuuri ja kieli, yhteiset kohtalot ja perimä yhdistävät kansakunnan. Väärä luulo ja aika oikaista tämäkin myyttinen topeliaaninen satu. Juuri missään osassa Eurooppaa kansa…
Read More

Vuosikymmenien vertailua – Suomen malli

Tämä vuosikymmen tehty kirjoitukseni, myös tänään paljon luettu, on kommentoitu tähän aikaan peilaten. Onko tapahtunut muutosta? Tämän päivän kommenttini on esitetty lihavoituna ja numeroiden. Siis, onko Suomi edelleen länsimaistunut ja onko mallimme sama kuin vuosikymmen takaperin. Suomi länsimaistuu - Suomen malli Herrasmies ei puhu rahasta Herrasmies poistuu ruudusta toteaa Hesari (28.5) esitellessään Ylen poliittisen keskusteluohjelman Lauantaiseuran Hannu Lehtilän keskiviikkovieraanaan. Viimeisessä Lauantaiseurassa Lehtilän vieraaksi saapuu kukapas muu kuin vanha tuttu presidenttimme Tarja Halonen. Lehtilä ei ole…
Read More

Tärkeintä ovat oikeat valinnat

Akavan Fjäder on ihan täysipäinen ihminen. Hän on havainnut taivaisiin kohoavan huudon vääryydestä, joka ei kestä sukupolvien tarkastelua. Ei pohdittaessa lastemme tulevaisuutta eikä katsoessamme menneeseen ja sen sosiaalisen pääoman normistoa ja moraalia. Se on kansakunnan elämän perusta myös Eduskunnassa lakeja laatiessamme. Sen havainneet, normiston ja moraalin kansakunnan pääomana kasautuen ainoana todellisena varallisuutenamme, ovat voittaneet lukuisia Nobeleita. Kaikenlainen toiminta, joka hankaloittaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille tai murentaa heidän uskoaan tulevaisuudesta, on tuomittavaa, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.…
Read More

Kollektiivinen muisti ja institutionaalinen kiusaaminen

On aika tehdä helluntaipäivän loikka vuosikymmen takaperin kirjoittamani blogin sisälle otsikolla "Kollektiivisen muistin trauma". Näin siksi, että tuota blogiani on luettu runsaasti myös tänään, vuosikymmen sen julkaisusta. Kommentoin sitä nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Nämä kommentit on lihavoitu kymmenen vuotta takaperin julkaistun blogini sisälle numeroiden. maanantai, heinäkuu 21, 2008 kollektiivisen muistin traumat Vain yksi on joukosta poissa – suomalaisen painajaisen jatkoa Helsinkiläinen nuori kohtaa varkauden tai humalassa häiriköinnin itse siihen mahdollisesti vielä osallistuen 60 %:n todennäköisyydellä…
Read More