Huonoa hallintoa – korporatismia

Ympäristönsuojelussa  verkostoa riittää kuin ristilukin elämässä, kirjoittaa ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen (HS 21.11). Ely -keskuksissa  sen vastuuongelmat risteytyvät niin työ- ja elinkeinoministeriöön kuin maa- ja metsätalousministeriöön. Talvivaaran möhläyksessä kyse oli sotkuisesta hallinnosta, todistaa professori Hukkinen ja on oikeassa. Tätä monen luukun hallintoa ja korporatiivista vastuun pakoilua löytyy nykyisin jokaisesta valtion laitoksesta. Moraaliltaan se on kaksinaamaista ja jättää niin ihmiset, yhteisöt kuin ympäristön heitteille ja rapauttaa eettisen normistomme, sosiaalisen pääoman ja muistin. Korporatismin pimeä ydin…
Read More

Välittämisen kultuurin orastusta

Sotien jälkeinen Suomi rakennettiin luonnonvarojen ja kasvavan suuren ikäluokan ympärille. Luonnosta otettiin irti kaikki se mikä tuon ajan osaamisella saatiin ja ihmistyövoima oli halpaa. Vasta teollinen ja jälkiteollinen yhdyskunta laittoi jarruja tälle yhteiskunnalle ja luonto oli muutakin kuin kesytettävä koski tai kehnosti tuottava metsä ja pelloksi raivattava soistuva turvemaa, joka myöhemmin poltettiin energiaksi. Mediat kertoivat kesytettävästä villistä luonnosta, jonka viisas ihminen otti halttuunsa. Se kertoi kehityksestä, sittemmin taantumasta ja luonnon turmelemisesta. Nyt jo lopun alusta…
Read More

Kunnallispolitiikan kiemurat

Kun suomalaista kuntapolitikointia seuraa kaukaa, se on joskus koomista. Läheltä katsottuna se muuttuu pelottavaksi. Seuraavat esimerkit ovat Suomen Kuvalehdestä, toimittaja Leena Sharman tekstistä (SK42). Osa niistä on hyvinkin  tuttuja, joku on ihan uusikin osoitus, kuinka mikään inhimillinen ei ole vierasta, kun kuntapäättäjät riitelevät ja rötöstelevät keskenään. Kirjoitus on tehty ennen kunnallisvaalejamme. Ristiretkeläiset Ensimmäisen ryhmän muodostavat valtuustojen ammattimaiset ristiretkeläiset. Heitä Sharma on ottanut esimerkkeinä mukaan Jouko Kärnän, Hannu Suhosen ja Urpo Airaksisen. Airaksinen on heistä tyyppiesimerkki,…
Read More

Helvetin portti

Marraskuun 12. päivänä vuonna 1840 syntyi Francois Auguste Rene Rodin. Jos hän olisi syntynyt Suomessa työläiskotiin, kuten tuolloin Ranskassa, hänestä ei olisi voinut tulla kuvataiteen keskeistä uudistajaa. Näin siitäkin huolimatta, että hän olisi veistänyt pääosin ne samat työt, jotka lopulta johtivat menetykseen Euroopan ohella myös Yhdysvalloissa. Helvetin portti ei olisi koskaan syntynyt saati siirtynyt suomalaiseen kuvataiteen historiaan 1800-luvun lopun tuotteenamme. Tyykikylän käsityöläinen Forssalaiseen työläiskulttuuriin ja sen lasten kohtaloihin Rodin olisi sen sijaan henkilönä sulautunut aikanaan…
Read More

Suomalainen Tsernobyl

Suomalaisessa luonnonvarain käytössä ei kaikki tahdo aina mennä kohdalleen. Kun tätä on seurannut Talvivaaran  vaiherikkaan lyhyen historian kohdalta, mieleen tulevat Kemijoen ja Iijoen rakennushankkeet sekä Lapin altaat. Maaherra Martti Miettunen kirjoitti niistä 1980-luvulla otsikolla “Kemijoen rakentamisen virheistä paljon opittavaa” . Suomalainen ahneus Kun itse aiheesta väittelin ja takana oli myös kokemuksia Suomen rajojen ulkopuolelta tehdystä vastaavista rakennushankkeista tekoaltaineen ja lohijokineen, joissa mukana oli koko ajan ollut myös jokien ja altaiden virkistys- ja moninaiskäyttö, oli mahdotonta…
Read More

Parempi ihminen

Olen seurannut läheltä kuntavaaleja ja valvonut juuri yöni seuraten Yhdysvaltain presidentinvaaleja surffaillen lukuisilla kanavilla. Vaalit ovat kiehtova tapahtuma ja muistuttavat kilpailuun viritetyn yhteiskunnan demokratiaksi kutsumastamme ilmiöstä. Monet sen käyttämät termit ovat yhteisiä kilpaurheilulle. Kallis ammatiksi Vaalit ovat hyvin julkinen ja myös kallis tapahtuma. Yhdysvalloissa köyhän miehen paikka ei ole lähteä kisaamaan kongressiedustajan tai senaatin paikoista saati presidentti-instituutiosta. Sellainen on paremman ihmisen asia ja muistuttaa Paavo Lipposen esiintuloa, kun julkisuutta haettiin provosoiden 1930-luvun käsitteillä, rotuhygienialla. Millaisissa…
Read More

Holkerin kahvihetki

Kimi Räikkönen antaa nykyisin kasvonsa Lotus tallille ja  tuon automerkin miljoonille käyttäjille ja ihailijoille. Hän tietää sen ja kuvaa voittoaan sunnuntaina Abu Dhapin kisoissa ikään kuin kuussa ensimmäisenä ihmisenä astellut Neil Armstrong. Pieni askel ihmiselle, suuri ihmiskunnalle. Kuka Eric Boullier? Tallin mahdollisuuksia oli oma tallipäällikkö väheksynyt, eikä uskonut kahden kuljettajansa saavan enää voittoja tällä kaudella. Hän oli realisti ja samalla turhautunut. Samoin oli Räikkönen, suomalainen jäämies,  joka oli heitetty ulos kolme vuotta aiemmin Ferrarilta ja…
Read More

Sosialisti vai kapitalisti Forssassa

Suomessa poliittisessa kielenkäytössä porvarilla on tarkoitettu perinteisesti konservatiivista henkilöä, oikeisto- tai keskustapuolueen jäsentä ja kannattajaa tai yleensä ei-sosialistia. Aikaisemmin porvarilla tarkoitettiin toki vallan muuta. Hän oli porvarissäätyyn kuuluva henkilö. Kapitalistin tausta Marxilaisuudessa taas porvariksi kutsuttiin omistavaa luokkaa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa siitä muotoutui kansan keskuudessa synonyymi kapitalistille. Tiivistäen  Karl Marx katsoi, että omistava luokka, pääsääntöisesi siis porvaristo, käy luokkataistelua  köyhän proletariaatin kanssa. Tällöin elettiin vielä luokkayhteiskunnassa. Nyt sen on oletettu osin palanneen Suomessa. Ehkä se ei  koskaan…
Read More

Vaalien jälkeinen aamu

Samalla kun kiitän äänestäjiäni luottamuksesta,  pohdin vielä eilisen vaalin tulosta tutkijan ja medioita seuraavan näkökulmasta. Se sujuu paremmin silloin, kun on itse mukana vaaleissa ja kokee sen tunnelman ruohonjuuritasolla ja piilotajuntakin seuraa tapahtumia myös oman äänestysalueen ulkopuolella. Tutkijalla tämä ilmiö on tuttu. Samoin vaikkapa näyttelijöille, joilla on rooli päällä ja uusi odottamassa, jolloin elämä jatkuu uudessa prosessissa vanhan poisoppimisen kautta. Tutkijalla vain ilmiö tapahtuu joko makaroninäön kautta yhdessä asiassa tai poikkitieteisesti hakien sille selitystä monen…
Read More

Mistä kunnallisvaaleissamme on kysymys?

Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Me emme tiedä, mikä sote- uudistus on ja kuinka kuntien rakenneuudistus sen rinnalla etenisi. Mitä me sitten tiedämme? Historiallisissa kuntavaaleissa äänestetään varmasti rahasta ja sen käytöstä. Raha on taas kunnissamme euro ja tämä valuutta on ratkaiseva pohdittaessa, miten kunnat menestyvät jatkossa itsenäisinä. Euro ei kuulu kuntavaaleihin, tiedetään. Kunnat käyttävät markkoja ja oravannahkoja. Verojen käyttöoikeus euroina Veroeuroistamme kilpailevat nyt koululaitoksen ja vaikkapa kuralle menneen yliopistomme kanssa sote -palvelut. Jopa akateemisen tutkinnon suorittaneita on…
Read More