Uncategorized

Päivä, jolloin tätä kirjoitan, on maaginen 12.12. 2012. Selaamalla aamun lehtiä ja nettiuutisia tämä päivä jää historiaan sellaisen kansakunnan kertomuksena, jossa lapset kyllä osaavat lukea ja kirjoittaa sekä tunnistaa luonnon ihmeitä jo varhain, mutta matematiikan osaaminen alkaa jo kangerrella. Näin kertoo kansainvälinen suuri, liki 60 valtiota läpikäynyt koulututkimus pienillä, vuoden pari koulua käyneillä lapsilla. Motiivi tapettu ja oraalla Ja sitten tulee se pääuutinen. Suomi sijoittuu kirkkaasti viimeiseksi kauas Aasian ja Afrikan, Euroopan ja Amerikan mantereiden…

Linnassa juhlivat ystävät ja poliittiset tukijat, otsikoi Helsingin Sanomat presidenttiparimme itsenäisyyspäivän juhlahumua. Niin toki on ollut aina ja myös edellisen presidenttimme aikana. Suomalaisten työt ja teot välittyivät jälleen kerran iltapuvuista ja niistä julkimoista, joiden tehtävänä on  kertoa mitä mennyt vuosi oli etenkin urheilussa. Vaatimaton ja vailla arkkitehti Oscar Niemeyerin muistoa. Teatraalinen elämä Virallinen juhla välittyy tavalla, jossa on jotain 1970-luvun alun tunnelmaa. Toki sotaelokuva oli nyt siirretty hieman myöhemmäksi, mutta niin se oli toki 1970-luvullakin.…

Talven ensimmäinen lumituisku myrskyävänä myräkkänä on merkki syksyn päättymisestä. Lumi on suomalaisille vahvojen mielikuvien ja symboleitten sanomaa ja naamakirjassa parhaan lauseen poimin kirjoittajalta, joka kertoi henkeä salpaavan ja pään lähteneen tuulen mukana kadoten taikatalveen. Taikatalvi Taikatalvi on Tove Janssonin romaanista ja kuvaa H.C. Andersenin tapaan Lumikuningatarta kauniina ja ylevänä olentona, jolla on valta myös ottaa luontokappaleet hengiltä. Peter Höegin romaanissa “Lumen taju” liikutaan taas Grönlannissa ja haetaan täsmäosaamisena lumeen jääneitä jälkiä tulkiten niitä pohjoisen kansan …

Twitter, facebook, you tube, friefeed, flickr, myspace, your site, google, digg, linked in, mybloglog, slideshare, twitxr, socializi, socialthing, wikia ja sadat muut sosiaalisen median maailman “landscape” ovat tuhansien miljoonien ihmisten tapa elää ja viestittää toisilleen niin Palestiinan ja Israelin, Gazan ja Hamasin ikuisuuskiistoista, Taivalvaaran myrkyistä, EU:n kompuroinnista, jenkkikenraaleiden sukupuolielämästä kuin omasta aamuisesta ohjelmastaan, työstään ja yrityksestään, opinnoistaan ja oppilaitoksestaan, ruuasta jota suuhunsa panevat, lemmikkieläimistään, runoista ja uusimmasta sävelmästä, näkemästään leffasta tai harrastuksistaan, kuvista ja videoista…

Ympäristönsuojelussa  verkostoa riittää kuin ristilukin elämässä, kirjoittaa ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen (HS 21.11). Ely -keskuksissa  sen vastuuongelmat risteytyvät niin työ- ja elinkeinoministeriöön kuin maa- ja metsätalousministeriöön. Talvivaaran möhläyksessä kyse oli sotkuisesta hallinnosta, todistaa professori Hukkinen ja on oikeassa. Tätä monen luukun hallintoa ja korporatiivista vastuun pakoilua löytyy nykyisin jokaisesta valtion laitoksesta. Moraaliltaan se on kaksinaamaista ja jättää niin ihmiset, yhteisöt kuin ympäristön heitteille ja rapauttaa eettisen normistomme, sosiaalisen pääoman ja muistin. Korporatismin pimeä ydin…

Sotien jälkeinen Suomi rakennettiin luonnonvarojen ja kasvavan suuren ikäluokan ympärille. Luonnosta otettiin irti kaikki se mikä tuon ajan osaamisella saatiin ja ihmistyövoima oli halpaa. Vasta teollinen ja jälkiteollinen yhdyskunta laittoi jarruja tälle yhteiskunnalle ja luonto oli muutakin kuin kesytettävä koski tai kehnosti tuottava metsä ja pelloksi raivattava soistuva turvemaa, joka myöhemmin poltettiin energiaksi. Mediat kertoivat kesytettävästä villistä luonnosta, jonka viisas ihminen otti halttuunsa. Se kertoi kehityksestä, sittemmin taantumasta ja luonnon turmelemisesta. Nyt jo lopun alusta…

Kun suomalaista kuntapolitikointia seuraa kaukaa, se on joskus koomista. Läheltä katsottuna se muuttuu pelottavaksi. Seuraavat esimerkit ovat Suomen Kuvalehdestä, toimittaja Leena Sharman tekstistä (SK42). Osa niistä on hyvinkin  tuttuja, joku on ihan uusikin osoitus, kuinka mikään inhimillinen ei ole vierasta, kun kuntapäättäjät riitelevät ja rötöstelevät keskenään. Kirjoitus on tehty ennen kunnallisvaalejamme. Ristiretkeläiset Ensimmäisen ryhmän muodostavat valtuustojen ammattimaiset ristiretkeläiset. Heitä Sharma on ottanut esimerkkeinä mukaan Jouko Kärnän, Hannu Suhosen ja Urpo Airaksisen. Airaksinen on heistä tyyppiesimerkki,…

Marraskuun 12. päivänä vuonna 1840 syntyi Francois Auguste Rene Rodin. Jos hän olisi syntynyt Suomessa työläiskotiin, kuten tuolloin Ranskassa, hänestä ei olisi voinut tulla kuvataiteen keskeistä uudistajaa. Näin siitäkin huolimatta, että hän olisi veistänyt pääosin ne samat työt, jotka lopulta johtivat menetykseen Euroopan ohella myös Yhdysvalloissa. Helvetin portti ei olisi koskaan syntynyt saati siirtynyt suomalaiseen kuvataiteen historiaan 1800-luvun lopun tuotteenamme. Tyykikylän käsityöläinen Forssalaiseen työläiskulttuuriin ja sen lasten kohtaloihin Rodin olisi sen sijaan henkilönä sulautunut aikanaan…

Suomalaisessa luonnonvarain käytössä ei kaikki tahdo aina mennä kohdalleen. Kun tätä on seurannut Talvivaaran  vaiherikkaan lyhyen historian kohdalta, mieleen tulevat Kemijoen ja Iijoen rakennushankkeet sekä Lapin altaat. Maaherra Martti Miettunen kirjoitti niistä 1980-luvulla otsikolla “Kemijoen rakentamisen virheistä paljon opittavaa” . Suomalainen ahneus Kun itse aiheesta väittelin ja takana oli myös kokemuksia Suomen rajojen ulkopuolelta tehdystä vastaavista rakennushankkeista tekoaltaineen ja lohijokineen, joissa mukana oli koko ajan ollut myös jokien ja altaiden virkistys- ja moninaiskäyttö, oli mahdotonta…

Olen seurannut läheltä kuntavaaleja ja valvonut juuri yöni seuraten Yhdysvaltain presidentinvaaleja surffaillen lukuisilla kanavilla. Vaalit ovat kiehtova tapahtuma ja muistuttavat kilpailuun viritetyn yhteiskunnan demokratiaksi kutsumastamme ilmiöstä. Monet sen käyttämät termit ovat yhteisiä kilpaurheilulle. Kallis ammatiksi Vaalit ovat hyvin julkinen ja myös kallis tapahtuma. Yhdysvalloissa köyhän miehen paikka ei ole lähteä kisaamaan kongressiedustajan tai senaatin paikoista saati presidentti-instituutiosta. Sellainen on paremman ihmisen asia ja muistuttaa Paavo Lipposen esiintuloa, kun julkisuutta haettiin provosoiden 1930-luvun käsitteillä, rotuhygienialla. Millaisissa…