Turkin ja Mersin tiedepuistojen yhteistyötarjous

Lahja Presidentti Martti Ahtisaaren Nobel -palkinnon kunniaksi HämeeseenThe letter from Turkey – Mersin TechnoscopeSamalla kun onnittelemme ja juhlimme presidentti Martti Ahtisaaren saamaa Nobelia, jatkamme arkista työtä ja esittelen seuraavassa myös Ahtisaarelle kovin tutun Turkin ja Mersin alueen yhteistyötarjouksen ja tilauksen. Se tuli sopivasti juuri kun Turkin presidentti vieraili meillä ja samalla hän piti juhlapuheensa Martti Ahtisaaren kunniaksi järjestetyssä seminaarissa Jyväskylän yliopistossa. SE oli todellakin pelkkä sattuma. Runsas vuorokausi ennen Nobelin saajan julkistamista. Uskokoon ken voi.Presidentti…
Read More

Turvallinen Nobel -valinta kirjallisuudessa

Maailman kansalainen Le Clezio sai NobelinsaJean-Marie Gustave Le Clezio kirjoittaa romaaninsa englanniksi ja espanjaksi, joskus myös ranskaksi. Hän asuu Yhdysvalloissa mutta on toki asunut perheensä mukana miltei jokaisella mantereella. Parhaiten kuitenkin tuntien Meksikoa, jossa hän väittelikin maan historiasta.Ranskalaiseksi kirjailijaksi Le Clezio on hyvin tyypillinen monikulttuurinen ihminen, mutta eroaa huikeasti vaikkapa edellisestä ranskalaisesta nobelistista Claude Simonesta. Ranska saa kirjallisuuden Nobelin keskimäärin kerran vuosikymmenessä ja kirjailijatyypit ovat kovin erilaisia, usein kaikkea muuta kuin ranskalaisia.Pidän Clezion mystiikasta ja…
Read More

Odotettavissa pitkä ja syvä lama

Pitkä alkava talouslama kunnallisvaalien tärken asiaJäitä hattuun kuntapäättäjät - lamasta tulee syvin 1930-luvun jälkeenMissä kansainvälisen luottokriisin jäljet näkyvät ensimmäisenä? Paitsi tietysti suurissa finanssitaloissa, jotka eivät luota toisiinsa, eikä raha virtaa perinteisellä vakuudettomilla lyhytaikaisilla luotoilla. Suuret finanssijätit eivät pärjää yön yli lainoilla, kun kukaan ei luota, vaikka roskapankki ja keskuspankit, siis me veronmaksajat, ostamme vakuudettomat joukkolainat itsellemme.Raha katosi jonnekin Kun raha ei liiku luottamuspulassa eteenpäin, se häviää kuin vesi sorsan selästä. Ensimmäisenä alkavat kärsiä luottolamasta ne…
Read More

Paavo Haavikko 1931-2008

Lämmin kiitos Paavo HaavikolleSynnyin samana vuonna 1951, jolloin muuan nuori ja vihainen mies, Paavo Haavikko kirjoitti ensimmäisen paradoksisen esikoiskokoelmansa “Tiet etäisyyksiin”. Täytin kolme vuotta kun “Tuuliöinä” julkaistiin ja nelivuotiaana tavailinkin jo hänen kolmatta kirjaansa “Synnyinmaasta“. Vasta kaksi seuraavaa kuuluivat lapsena runoja lausuneen koulussa kiusatun pojan ohjelmistoon. Silloin kiusaaminen ja runous kulkivat käsi kädessä suomalaisessa maaseutukoulussa ja niin kulkevat varmaan vieläkin. Tytöt olivat kiusaajina poikia paljon taitavampia. Niin kuulemma ovat myös tänään. Se on hyvin suomalainen…
Read More

Vanhan maailman vaalit uusmedian käyttöön

Millainen ohjelma verkostolehdelle ja sähköiselle uusmedialle tulevaa vaalikautta vartenPohdin tulevaa vaalikautta ja sitä millainen voisi olla hieman julistava ohjelma laadittuna uusmedian näkökulmasta ja äitymättä kovin populistiseen menoon tai turhiin lupauksiin. Varoin myös sellaisia sudenkuoppia, jotka ovat yksityiskohdissa ja unohtavat mihin olemme kansakuntana menossa lähivuosina maailmanlaajuisessa lamassa ja omassa kuntataloudessamme. Tätä tehdessäni pidin avoinna oman lehtemme arvomaailmaa mainostoimiston esitteestä ja vertailin sitä taas omaani. Ne eivät eronneet mitenkään, joten saatoin laatia ohjelman samalla myös itse siihen…
Read More

Sen saat mitä pakenet

Kansainvälisen median ankara Suomi kuvaIlkka Joenpalo kirjoittaa (FL25.9) kuinka Kauhajoen surulliset tapahtumat ovat muuta kuin hallituksen toimien aiheuttamia, eikä maan hallitusta tulisi niistä syyllistää. Mutta toisaalla hän jatkaa kuinka hallitusta tulisi kritisoida sekä katsoa mihin kilpailuttaminen voi pahimmillaan johtaa. Kirjoituksessa puhutaan poliittisista valinnoista, jotka ovat johtaneet traagiseen massamurhien sarjaan nuorten koululaisten joukossa. Ilkka Joenpalon arvio on kohtuuton.Ulkomaisissa medioissa Suomea on arvioitu kokonaan toisin. Kun maatamme katsoo kauempaa, syntyy todennäköisesti oikeampi Suomi kuva. Ainakin se on…
Read More

Juhlasta suomalaiseen suruliputukseen

Johannesburgin tiedepuistojen maailmankonferenssi ja Suomen kuntavaalitKävin läpi Internet ympäristön vaalikoneita heti palattuani Johannesburgin tiedepuistojen maailmankonferenssista. Pidin siellä esitelmän yritysten, yksityisten henkilöiden sekä organisaatioiden suhteesta Internet ympäristöön. Takana oli yli 30 miljoonan blogaajan reaaliaikaiset seurannat ja tutkimukset vaalikoneita vikkelämmällä tavalla.Onko jotain mennyt vikaan?Tavoite oli selvittää uuden median suhde vanhaan sekä uusien yhteisöjen syntyä ja leviämistä tässä nuorten paremmin tuntemassa maailmassa. Maailma on kotien maailma ja lasten asia etenkin Afrikassa. Onko Suomessa mennyt tässä jotain vikaan? Olisiko…
Read More

WW alueesta kohti www ympäristöä – osa I

Willebrand ja Wahren - Jokiläänin kaksi veijariaWillebrandin suvun alkujuurista Yrjö Blomstedt ei historioitsijani ole saanut täyttä selkoa. Kantaisäksi Blomstedt kuitenkin mainitsee Pellenbergin kaupungissa asuneen Johann Willebrandin, jonka tiedettiin olleen naimisissa Ursula Wagnerin kanssa. Kantaisästä suku sitten jakautuikin kolmelle eri taholle. Ja yksi näistä päätyi Kustaan sodan aikana rikastuen merkittäväksi virkamieheksi ja teollisuudenharjoittajaksi Ruotsi ajan lopun Suomeen.Von Willebrand asettui asumaan Jokioisten kartanoon, josta tuli hänen aikanaan yksi Suomen komeimmista kartanoista ja suurimmista teollisuuskeskuksista. Vihollisen vallattua Etelä-Suomen…
Read More

Jokiläänin WW alueesta kohti www ympäristöä. OsaII

Jokiläänistä Portaan ja Loimon talousalueeseen - Lounais-Hämeen traumaJokioisten kartano syntyi vuonna 1562 kun kuningas Erik XIV lahjoitti sotapäällikkö Klaus Kristerinpoika Hornille Jokioisten neljänneskunnan veroineen. Kun tätä lukee on muistettava, ettei tuolloin vielä ollut käytössä kuntia, ei kunnallishallintoa eikä esim. sellaisia käsitteitä kuin kansallisuus, pöytäkirja, kirjallisuus, esitys, itsenäinen, kieltolaki, sivistys, sopimus, tasavalta tai äänioikeus käyttämässämme suomen kielessä. Ne tulivat vasta Elias Lönnrotin eläkepäivillään julkaiseman sanakirjan myötä 1880-luvulla 300 vuotta myöhemmin. Tämä tahtoo unohtua, kun puhumme Ruotsi-Suomesta…
Read More

Blogitoimittajana Pekingissä

Pekingin kisojen jälkilöylytUrheilutoimittajan työ on eri asia kuin seurata kisoja katsomosta. Kun kyseessä on urheiluvuoden ehdoton päätapahtuma urheilutoimittaja on tiukilla. Kiireen keskellä toimittaja joutuu alttiiksi virheille. Niin ammattitaitoista toimittajaa ei ole, etteikö reaaliaikaisessa maailmassa tietoa välittäen syntyisi myös virheitä. Toimittajan työ on äärimmäisen stressaava ja urheilutoimittajan olympialaisten aikaan ja jo paljon ennen niitä.Julkisen sanan neuvoston kiireetJulkisen sana neuvoston langettavat tuomiot medialle ovat lisääntyneet Pekka Hyvärisen tultua mediavahtikoiraksi (HS 30.8). Syy ei ole koulukaverini ja mediaa…
Read More