Uncategorized

Identiteettiä etsimässä Aleksis Kiven päivä on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä. Yhtä hyvin tätä päivää voitaisiin viettää myös vaikkapa Sakari Topeliuksen tai Elian Lönnrotin päivänä, ehkä myös Mikael Agricolaa muistellen. Toki on muitakin, joille voisi suoda paikan suomalaisen kirjallisuuden ja samalla onomatopoeettisten sanojemme käytön ensimmäisinä arkkitehteina. Mitä syvemmälle ja kauemmas juurillamme menemme, sitä lähemmäs tunkeudumme aluetta, jossa tiede alkaa muuttua geneettisen osaamisen oman aikamme arkea. Käsite identiteetistämme on alkanut kiinnostaa etenkin moni- ja poikkitieteisen osaamisen ja…

Valon sytyttäjät ja siinä työskentelevät Tänään veikkaillaan kuka voittaa rauhan Nobelin. Eilen ihmeteltiin medioissamme, kuka on tämä afrikkalainen Tansaniassa syntynyt kymmenen kirjaa kirjoittanut nobelisti. Yhtään kirjaa ei ole käännetty kielellemme.  Se jos mikä kertoo kaiken Suomesta ja suomalaisista kirjan toimittajista, kääntäjistä ja kirjoittajistamme. Kirjoitin eilen omasta toisesta väitöskirjastani suoraan lainatun luokituksen suomalaisista ekologisten tuotteitten kuluttajista. Yrittäjien luokitus löytyy samasta kirjasta. Onko sitä luettu aiemmin ja kuka luki sen tänään? Lukivatko yrittäjät, jotka pyrkivät saaman tuotteensa…

Ekologiset kuluttajaklusterit ja niiden synnyn kuvaus. Seuraten kotisivuni lukijoitten kiinnostuksen kohteita kymmenen kärjen osalta, pitkäaikaisimmat haetut kirjoitukseni lähinnä hakukoneita käyttäen liittyvät toiseen väitöskirjaani ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka”. Sen voi ymmärtää etenkin nyt, kun ilmastomuutos ja sen painopisteet kulkevat juuri kulutuksen muuttamisessa, mutta myös tuottajien kyvyssä sopeutua yrittäjinä kuluttajien odotuksiin. Väitöskirjani kun taustoitti verkostoja rakenneltaessa mm. ekologisen kulutuksen kuluttajatyyppejä sekä heidän erojaan alan yrittäjiimme. Yhteinen sävel kun edellyttää myös yhteisiä rakennelmia joita orkesterissa soitamme. Pelkkä sekakuoro…

Mediakratia vaiko meritokratia – aika valita nobelistimme. On se hetki vuodesta, jolloin ruotsalaiset jakavat Nobelejaan. Niistä kiinnostavin on rauhan ja kirjallisuuden Nobelit. Tänä vuonna lääketieteen Nobelin oletettiin jaettavan osana pandemiaa ja odotetusti erehdyttiin. Jopa palkinnon saaneet vaikuttivat yllättyneiltä, vaikka huomionosoitus kosketuksen ja lämmön aistien tutkijoille perustui myös perustutkimukseen ja tieteen ytimeen. Nämä David Juliuksen ja Ardem Patapoutian löydökset kun käynnistivät läpimurtolöydöksiensä kautta kokonaisen tutkimusaallon. Kykymme aistia kosketusta, mutta myös kuumaa ja kylmää, lämmön vaihtelua saunassa…

Mikkelinpäivä ja viikko ennen Aleksis Kiven päivää, suomalaisen kirjallisuuden päivää Mikkelinpäivä on sopiva hetki pysähtyä vetämän henkeä ja tekemään yhteenvetoa siitä hetkestä, jota seurasi menetetyn vuosikymmen vuodet. Ne päättyivät lopulta globaaliin pandemiaa. Kirjoitin menetetystä vuosikymmenestä kirjan samoin kuin Suomen täyttäessä sata vuotta, käynnistäen sen Ruotsin kuninkaittemme ajoista ja jatkaen Venäjän tsaareihin ja lopulta omiin presidentteihimme. Se oli järjestyksessä sadas monografinen kirjani ”Finland’s big year – Suomi 100”. Luetuin kirjani ennen sitä oli kuitenkin juhlakirjani, täyttäessäni…

Erilainen elämä – erilaiset muistelmat Forssan Lehden (29.9.2021) sivuilla on lyhyt kirja-arvostelu, jonka laatijana on lehden vuosikymmeniä paikallisia poliitikkoja kritisoinut savolainen ”kurmoottaja”, jollaiseksi hän itseään usein kuvaa. Kun Savo jaetaan länteen ja itään, etelään ja pohjoiseen, hänen paikkansa kielellisesti sijoittuu Länsi-Savon suunnalle. Se eroaa Itä-Savosta ja sen vuosisataisesta historiasta. Takavuosien kilvoittelussa Länsi-Savo mediana oli mahdollisimman kaukana Itä-Savosta lehtenä. Itä-Savo oli oman sukuni omistama ja veimme lehden digiaikaan ensimmäisenä medianamme jo 1980-luvun alkupuolella. Helsingin Sanomat hoiti…

Miina Sillanpään päivänä Miina syntyi Jokioisissa, hänen hautamuistomerkkinsä on Jokioisten kirkon sisääntulon vieressä. Hän oli pitkäaikaisin naiskansanedustajamme, kunnes forssalainen, toinen vahva tahtonainen, Sirkka-Liisa Anttila hänet ohitti. Miina oli myös ministerinä Tannerin hallituksessa. Sosiaalidemokraatti Sillanpää syntyi vaatimattomiin oloihin ja joutui hakemaan leipänsä jo 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaassa muiden pumpulienkeleitten tapaan. Hän kuoli vuonna 1952, jolloin olot Suomessa olivat jo kokonaan toiset, joista muistamme mm. Helsingin olympialaiset. Ainoat oikeat ja samalla viimeiset uskottavat. Omissa mielikuvissani Sillanpään ja Sirkka-Liisa…

Aluevaalit vaiko uuden yhteiskuntamallin aamu? Aluevaalit maakuntavaaleina tai sotevaaleinamme lähestyvät. Tätä mallia on valmisteltu kohta pari vuosikymmentä tai oikeammin kauemminkin, kun mukaan otetaan kaikki se vaiva, jota olemme käyttäneet väliportaan hallinnon kehittelyyn. Suomessa tämä jäi kesken maan joutuessa Ruotsin itäisestä läänityksestä tsaarin ajan Venäjän osaksi. Sote mallina ei jätä meitä rauhaan lähivuosina ja saamme seurata, kuinka erilaisia ratkaisuja maakunnat ja samalla perinteiset kuntamme alkavat tuottaa ja hämmentää keskushallintoamme ja sen sektorisuhareitamme. Paikallishallinto ja sen muutoksesta…

Sukellus suomalaiseen kirjalliseen bulevardiin Kirjoitin hetki sitten kuinka suomalainen eduskuntaamme ammatikseen seuraava professori Turussa joutuu selittelemään Suomessa sellaista, joka on tavalliselle kansalaiselle, koulunsa käyneelle, itsestäänselvyys. Ilmiö on tuttu koko lyhyen historiamme ajalta ja aiheutti myös poikkeuksellisia ongelmia medioillemme Urho Kekkosen aikana ja jouduimme vaikenemaan. Se oli surullista aikaa. Tänään seuraamme Saksan vaaleja ja rinnan omaa elokapinaamme Mannerheimintiellä, kommentoimme niistä vapaasti ja jaamme mielipiteitämme sosiaalisen median alustoilla. Mediakratiasta on otettu askel kohti meritokratiaa. Koulutus, korkeakoulumme ja…

Avoin haava ja maabrändin pilaajat. Vuosi 2010 oli taitekohta rakentaa suomalaista maabrändiä, muuttaen se kohti uutta Cluster art and Art of Custers -aikaa. Samalla edessä oli hybridivaihe, jonka ohimenoa odotellen sekä kirjoille ja blogeille, esseille, kuvataiteellemme, jäi vuosikymmen aikaa muuttaa paradigmaisesti vaihtuvan maailmankuvamme mieleiseksemme. Kirjoitin tuolloin ja maalasin sekä veistin noudattaen niitä oppeja joita poikkitieteinen koulutukseni ja maailmalta hankitut välineet kokemuksineen olivat kartuttaneet.   Alku oli verkosto- ja klusterirakenteiden globaalia kokoamista digiajan tarjoamin menetelmin mutta…