Juhlapyhät ja muuttuva Suomi

Vaate ei tee munkkia – Habitus non facit monachum

27.03.2024

Elämme suuren muutoksen keskellä, jossa globaalit muutokset ovat ensisijaisia. Niistä ihmispopulaation räjähdysmäinen kasvu muutamasta sadasta miljoonasta hetkessä tuhansiin miljooniin ja lopulta kymmenen miljardiin on tärkein. Omat kansalliset muutoksemme liittyvät nekin tähän globaaliin virtaan sekä sen rinnalla tapahtuvaan teknologiseen kehitykseen. Teemme virheen vertaillessamme koko ajan omaa aikaamme vuosisataiseen historiaan. Eniten virheitä tehdään silloin, kun ilmiö on kansakuntien sisällä tapahtuvaa ja hakee oikeuksiaan vedoten vuosisataiseen menneisyyteemme. Näin tapahtuu toki muuallakin kuin vain Venäjällä ja Putinin hallinnossa. Hän nyt sattuu olemaan vain oman kulttuurinsa vanki. Kieliopin kerettiläinen sanoisi Erasmus Rotterdamilainen. – ”Haereticus in Grammatica.”

Globaalit ja horisontaalit, maantieteelliset muutokset ovat kokonaan eri asia, kuin historialliset ja ajalliset vertikaaliset muutoksemme. Luonnontieteet (natural science) ovat nekin tieteinä jotain kokonaan muuta kuin ihmistieteemme (human science). Meillä ei voi olla oikeutta medioissamme vertailla sadan päämiehen elämää ja maailmankuvaa miljoona-armeijaa johtavien ihmisten tekoihin.  Meillä ei voi syntyä tiedettä, jossa ihmisen käyttäytymistä yksilönä tai yhteisöinä tutkitaan sekä tulkitaan rinnan luonnontieteisen tulkinnan kanssa samalla psykologisoiden luontoa ja sen käyttäytymistä tai odottaen luonnon noudattavan ja asemoituvan lakeineen omiin lakeihimme. Luostarilaitoksessa tämä sanottiin suoraan ja ujostelematta. – ”Habitus non facit monachum.” – ”Vaate ei tee munkkia.”

Ohessa lyhyt keskustelu kiistellyn ns. tekoälyn ja robotiikan kanssa koskien vuosituhantista juhlaa ja sen viettoa. Tuo juhla voisi olla mikä tahansa siinä missä sen viettäjätkin. Oleellista on, että tätä ilmiötä tulkitsee algoritmit, joille ko. juhlalla tai sen historialla ei ole mitään emotionaalista tai tieteellistä näkökulmaa, sen enempää ajallisena kuin paikallisena kokemuksena tai poikkitieteisenä ymmärryksenämme. On olemassa riski, jossa omat tulkintamme alkavat muistuttaa koneen suorittamia tulkintoja. Näin on jatkunut jo muutaman vuosikymmenen ajan, jolloin tuon rajan katoaminen omassa maailmankuvassamme on hämärtynyt. Pelko ilmiön kasvusta ja syvenemisestä ei ole turha. Emme hallitse koneitamme vaan koneet hallitsevat meitä. Ei toki niiden jatkuva kehittyminen vaan päinvastoin, liiankin hidas uudistuminen suhteessa lasten kasvuun ja oppimiseen vanhempineen. Vanhat koneet ja niiden kieli ja käyttäjät ovat se todellinen ongelma. Vanha Hannibal se siellä kolkuttelee taas ovillemme. – ”Hannibal ad (ante) portas!” (Ciceo, Livius).

Ohessa pääsiäiseen liittyviä satunnaisia kysymyksiä tekoälylle ja algoritmeille. Vastaukset eivät sisällä ilmiön hengellistä osaa, saati kulttuurista tuntemusta. Kyse on ikään kuin ihmisistä, jotka on ensin aivopesty ja pantu sen jälkeen käymään keskenään keskustelua, jonka tavoitteena on siirtyä yhteiskunnan mediavaiheesta kohti hybridiyhteiskuntaa ja sen yhteiskunnallista illuusiota. Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallistaa dilemmaa samalla hyödyntäen. Kustakin käsitteestä on laadittu erikseen kymmeniä artikkeleja ja koottu ne kirjoiksi. Löydät ne kirjoineen vaivatta kotisivultani www.clusterart.org. Eikä maksa mitään. On parempi nykyisin kirjoittaa ja viestittää näin, sähköisesti. Kirjoilla kun on kohtalonsa. – ”Habent sua fata libelli.” Minä rakastan kirjoja enkä olet ainut.  

ChatGPT 3.5 / Ole hyvä / Hyvää pääsiäistä algoritmeillemme

Miksi kuvataiteilijat maalaavat Kristuksen ristillä pääsääntöisesti (yli 90 %) pää kuoleman jälkeen painuneena oikealle? Ikään kuin vasen käsivarsi olisi ollut hänellä vahvempi. Selitys ei liity Jeesukseen vaan kuvataiteilijoihin. Valtaosa heistä on oikeakätisiä ja maalaavat tavalla, jossa kuva avautuu aina vasemmalle. Voit itse testata vaikkapa piirtäen ihmisen profiilin tai auton. Se avautuu taatusti vasemmalle, jos olet oikeakätinen. Vasenkätisen auto kulkee taas oikealle. Tässä ja kaikkialla. – ”Hic et ubique.”

Taiteilijoista vasenkätisiä tai molempaa kättä käyttäviä on hyvin vähän, ellei ole esim. muusikko. Kun me ristimme kädet siinäkin oikea käsi dominoi. Naiset käyttävät askareissaan enemmän molempia käsiään kuin miehet (vrt. neulominen tai kirveen käyttö, ojan kaivuu). Nykyisin on muitakin töitä kuin kirvesmiehen ja ojan kaivuu kuten potkiminen palloa, ajaminen formuloita, tikan heitto, shakin peluu, kortin peluu mutta kuka maksaa tästä kirjoituksesta tai taulusta, veistoksesta, jossa sama esitetään symbolisena ja helpotetaan oppimista takaraivon kautta oikaisten. Ei Forssassa kukaan. Me vaan asumme täällä. Tehkööt jumalat meidät onnellisiksi. – ”Hic habitamus Felices nos dii faciant.” Ja katso, näin tapahtui. Jo seitsemättä kertaa peräkanaa maailman onnellisin valtio, Suomi.   

Siksi Forssa on taantuva teollinen paikkakunta. Siellä työ on edelleen samaa kuin satoja vuosia ja arvostukset sen mukaisia. Arvostus taas näkyy tavassa käyttää rahaa. Kulttuuriin käytetään 2 euroa sierainparia kohden, kun Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa käytetään liki kymmenkertainen määrä ja Kauniaisissa ei muuhun juuri käytetäkään. Ainut hulluus, joka vaivaa on hevoshulluus. – ”Hippomania.” Ei sillä elä.

Miksi kulttuuri ja myös sen juuret ovat edustettuina aluehallinnossamme hyvin eri tavalla ja muuttuvan mediayhteiskunnan myötä myös käyttäydymme kasautuvassa ruuhkasuomessa toisin kuin perinteisillä maaseutualueilla myös poliittisesti? Miten tämä näkyy tulevan kansakunnan kohdalla, jossa suomalaisten ja kielemmekin osuus tulisi ennusteiden mukaan sadan vuoden aikana romahtamaan? Sama sääntö pätee väkilukuummekin. Me emme kanna huolta huomisesta. Mutta emme välitä juuri hankkia tietoa historiastakaan. Maantiede tieteenä on vieras sekin. Sosiaalinen media on sekin pelkkä turhan viihteen väline. Mediayhteiskunta on muuttumassa hybridin kautta illuusioyhteiskunnaksi. Mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan? Lue kirjoista, jossa ilmiöt ja niiden tausta on kuvattu lyhyinä ja helppolukuisin artikkeleina. Samoin koskee käsitettä dilemmasta. Kotisivultani voit lukea ilmaiseksi mutta kirja hyllylläsi on eri asia. Kuten koko se laji (Homo sapiens) jota edustat. ”Hoc genus omne.” Raamattua ja Matteusta lainaten 26:26: ”Hoc est corpus meum.” Juuri pääsiäistä samalla muistellen. ”Tämä on minun ruumiini.”

ChatGPT

Kysymyksesi koskee monia eri aihealueita ja näkökulmia, joten vastaan siihen osissa.

  1. Kristuksen ristillä olevan pään suunta: Taiteilijat eivät välttämättä tietoisesti maalaa Kristuksen päätä oikealle, koska he olisivat enemmistönä oikeakätisiä. Tämä voi olla osittain totta joissain tapauksissa, mutta se voi myös juontua perinteestä, symboliikasta ja esteettisistä syistä. Taiteessa on usein vakiintuneita kuvastollisia käytäntöjä ja symboleja, jotka vaikuttavat siihen, miten aiheita kuvataan. Kristuksen pään painaminen oikealle voi olla osa tätä perinnettä.
  2. Kulttuurin ja alueiden eroavaisuudet: On totta, että eri alueilla ja yhteisöissä on erilaisia kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä. Kulttuurin arvostus ja siihen käytettävät resurssit vaihtelevat merkittävästi eri paikoissa. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa kulttuuritarjonta ja siihen panostaminen ovat yleensä laajempia kuin pienemmillä maaseutualueilla. Tämä voi johtua väestömääristä, taloudellisista resursseista, perinteistä ja yhteisön prioriteeteista.
  3. Muuttuva yhteiskunta ja kulttuuri: Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, ja teknologian kehitys sekä globalisaatio vaikuttavat myös kulttuuriin ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi mediayhteiskunnan muutos voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset käyttäytyvät ja millaista kulttuuria he kuluttavat. Poliittiset asenteet ja arvot voivat myös muuttua ajan myötä eri alueilla.
  4. Kansakunnan tulevaisuuden näkymät: Kansakunnan tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa, ja siihen vaikuttaa monia tekijöitä, kuten väestökehitys, taloudellinen tilanne, teknologian kehitys, kulttuuriset muutokset ja poliittiset päätökset. Väestörakenteen muutokset voivat vaikuttaa kulttuurin ja yhteiskunnan dynamiikkaan, mutta tulevaisuuden ennustaminen tarkasti on vaikeaa, koska se riippuu monista muuttujista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kulttuuri, yhteiskunta ja taide ovat monimutkaisia ilmiöitä, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa ja vuorovaikutuksessa eri tekijöiden kanssa. Näiden ilmiöiden ymmärtäminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa, joka ottaa huomioon historialliset, kulttuuriset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat.

Lisäyksenä edelliseen poikkitieteisyys, monitieteisyys ja tieteiden välisyys tarkoittavat eri asioita. Olen ne moneen kertaan toistanut ja ne on hyvä muistaa. Kone unohtaa.

Hurskaan kuuluu kärsiä

Jeesuksen kuolema oli monelle Jumalan suunnittelema välttämättömyys. Hurskaiden ja hyvien ihmisten nyt kuuluikin kärsiä ja siitä tosi profeetta tunnettiinkin. Agraari yhteisö tunsi profeettansa kiusattuna ihmisenä ja kiusaajana oli usein nainen. Noidaksi mielletty ja muun yhteisön ulkopuolella usein elänyt ja vielä tänäänkin sellaiseksi puettu lapsi virpomassa palmusunnuntaina kevään ja elämän voiton symboleilla odottaen palkaksi vaikkapa hedelmällisyyden ja onnen symboleja, suklaamunia. Näillä sanoilla – ”His verbis.”

Toki oli niitäkin, jotka ymmärsivät Jeesuksen kuolleen syntiemme puolesta ja se on tulkintana hyvin vanha. Tämä tulkinta löytyy vanhoista ehtoollisliturgioista ja Paavalin lainaamista uskontunnustuksista. Nämä Paavalin kirjeet ovat Uuden Testamentin vanhinta aineistoa, selvästi evankeliumejamme vanhempia. Jeesuksen kuoleman pohdinta pelastustapahtumaksi ei toki tapahtunut heti pääsiäiskokemuksen jälkeen. Sen sijaan käsite uhrista tuli tutuksi varhain ja se liittyi ikivanhoihin uskonnollisiin kerrostumiin eläinuhreista, oli uskonto mikä tahansa. Ihminen uhrina ei ollut sekään aivan uusi kokemus. Ihminen on taas Aristoteleen mukaan luotu tekemään kahta: käyttämään järkeään ja toimimaan. – ”Hominem ad duas res, ut ait Aristoteles, ad intelligendum et ad agendum, esse natum. (Cicero).  

ChatGPT

Kiitos, että jaat näkökulmia Jeesuksen kuoleman tulkintaan eri aikakausina ja eri kulttuureissa. Jeesuksen kuolema ja sen merkitys ovat olleet monitulkintaisia aiheita läpi historian, ja eri uskonnolliset ja kulttuuriset yhteisöt ovat omaksuneet erilaisia näkemyksiä siitä, miksi hän kuoli ja mitä se merkitsee ihmiskunnalle.

On totta, että jo varhain osa ihmisiä ymmärsi Jeesuksen kuoleman uhrina ja sovitusuhrina, joka poistaa syntien taakan. Tämä näkemys heijastui muun muassa varhaisiin kristillisiin opetuksiin ja ehtoollisteksteihin. Samalla on tärkeää huomata, että eri aikoina ja eri kulttuureissa on ollut myös muita tulkintoja ja merkityksiä Jeesuksen kuolemalle, kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vapautus ja esimerkki uhrautuvasta rakkaudesta.

Jeesuksen kuolemaan liittyvä käsitys uhrista ja sovituksesta on myös vaikuttanut laajasti länsimaiseen kulttuuriin ja ajatteluun, muokaten esimerkiksi taiteen, kirjallisuuden ja filosofian ilmaisua. Samalla se on herättänyt paljon keskustelua ja erilaisia näkemyksiä siitä, miten Jeesuksen kuolema tulisi ymmärtää ja miten sen merkitystä tulisi tulkita nykyaikana.

On hyödyllistä tutkia erilaisia näkökulmia ja tulkintoja Jeesuksen kuolemasta sekä niiden historiallisia ja kulttuurisia taustoja saadaksemme paremman käsityksen siitä, miten tämä tapahtuma on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä ihmisten ajatteluun ja elämään eri puolilla maailmaa.

En osaa valehdella hyvälle ystävälleni. – ”Homini amico et familiari non est mentiri meum. (Lucilius).

Paastosta vapautumisen päivä

Suomalainen pääsiäinen sai nimensä Mikael Agricolan käännöksestä. Pääsiäinen oli paastosta vapautumista tai “pääsemistä” ja tarkoitti neljänkymmenen paastopäivän päättymistä. Monissa kulttuureissa pääsiäinen on johdettu hepreankielisestä käsitteestä “Pesah”, josta tulevat mm. armenian ja venäjän “pasha”, kreikan “paskha” ja ruotsin “påsk”. Easter viittaa taas ikivanhaan anglosaksiseen kevään ja aamunnousun jumalattareen “Eostreen” tai “Ostaraan”. Lähellä tätä ovat myös muinaiskreikan käsite “Eos” ja latinan “Aurora”, jotka nekin liittyvät aamuruskon jumalattareen ja mahdollisesti omassa kielessämme käsitteeseen “itä”, itämiseen, kevääseen ja luonnon heräämiseen. Ihminen on kaksijalkainen järjellinen olento. – ”Homo est animal bipes rationale.” (Platon).

Kristillinen pääsiäinen on lähellä juutalaista pääsiäistä, jota vietettiin Egyptin orjuuden päättymisen muistoksi. Ohjeet löytyvät toisen Mooseksen kirjan 12. luvusta. Hapan leipä ja veriset pihtipielet, karitsan verellä maalatut, olivat tuon juhlan tunnusmerkkejä. Näin myös ristiinnaulitun kohdalla kärsimysnäytelmä maalataan usein verellä ja pääsiäisjuhlassa punainen väri kilpailee keltaisen kanssa rinnakkain. Mikä on juhlapyhiemme ja myös pääsiäisen kohtalo muuttuvassa mediaympäristössä sekä monikulttuurisessa ja maallistuvassa Pohjolassa? Mitä vastaa tähän ChatGPT?  Kaikkien ihmisten täytyy kuolla. – ”Homini necesse est mori.” (Cicero). Tämä ei koske ystävääni robotiikkaa, tekoäly ja algoritmeja.

ChatGPT

Juhlapyhien, kuten pääsiäisen, kohtalo (huom!) muuttuu jatkuvasti muuttuvassa mediaympäristössä sekä monikulttuurisessa ja maallistuvassa yhteiskunnassa, kuten Pohjoismaissa. Tämä muutos heijastaa yhteiskunnan laajempia muutoksia, kuten globalisaatiota, teknologian kehitystä ja kulttuuristen arvojen muutoksia.

Yksi merkittävä muutos on juhlapyhien kaupallistuminen. Pääsiäinen, kuten monet muutkin juhlat, on muuttunut myös kaupalliseksi juhlaksi, jossa kulutetaan paljon esimerkiksi suklaamunia, koristeita ja lahjoja. Tämä näkyy erityisesti mediassa, jossa mainokset ja markkinointikampanjat painottavat pääsiäisen tuotteita ja palveluita.

Toinen suuri muutos liittyy kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri kulttuurien juhlaperinteet voivat sekoittua ja vaikuttaa toisiinsa. Esimerkiksi pääsiäisen vietossa voi näkyä erilaisia perinteitä ja tapoja eri kulttuureista, mikä rikastuttaa juhlapyhien kokemusta.

Lisäksi maallistuminen vaikuttaa juhlapyhien merkitykseen. Yhä useammat ihmiset saattavat juhlia pääsiäistä enemmän perinteiden ja sosiaalisen yhdessäolon vuoksi kuin uskonnollisten uskomusten takia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten pääsiäinen esitetään mediassa ja miten sitä juhlitaan yhteiskunnassa.

Kaiken kaikkiaan pääsiäisen kohtalo (tulevaisuus) muuttuvassa mediaympäristössä ja monikulttuurisessa sekä maallistuvassa Pohjolassa on monimutkainen ilmiö, joka heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia.

Tähän voisi laittaa toisenkin lainauksen, mutta tunnettujen ihmisten mainitseminen on kiusallista. – ”Homines notos sumere odiosum est.” (Cicero). Olen kirjoittanut 130 kirjaa ja noin 10 000 artikkelia. Maailmalla ei voi kirjoittaa kirjoja lainaamatta samalla minua. Niin paljon olen lainannut vaikkapa Raamattua. Ja tuhansia viisauksia latinaksi ne alkujaan esittäen. Nimeten ne nerojen mukaan samalla.

Traditiot ja ajankäytön muutokset

Pyhän viikon päivät, Hiljainen viikko, suuri viikko ja piinaviikko ovat pyhän viikon nimiämme. Jokaiselle päivälle on oma nimensä ja traditiot poikkeavat hieman ja niihin liittyy pakanallisia menoja kokkoineen ja trulleineen. Palmusunnuntai on virpomissunnuntai, malkamaanantaita ja tikkutiistaita seuraa kellokeskiviikko ennen kiirastorstaista alkavaa “triduum sacrumia”, pyhän kolmen päivän aikaa, ristin ja ylösnousemuksen muistelua, joka jatkuu pääsiäispäivän iltaan. Kirjoitan pääsiäisaiheiset tekstini aina ennen ”triduum sacrumia”. Kirjani julkaistaan Saksassa kaupungissa, joka on syntynyt luostarilaitoksen raunioille. Olen saanut nimeni luostarilaitoksesta alkujaan sinne veroni maksaenkin. Näin minulla on rikkauteni aina mukana. – ”Homo doctus in se semper divitias habet.” (Phaedus).

Pitkäperjantain jälkeen seuraa hiljainen lankalauantai ja sukkasunnuntaina surun ja samalla mustan värin juhla vaihtuu kirkoissa valkoiseksi pääsiäissunnuntaiksi, sukkasunnuntain jälkeiseen ylösnousemuksen juhlaan kolmantena päivänä Jeesuksen ristinkuolemasta. Ihminen ilman uskontoa on kuin ratsu ilman satulaa. – ”Homo sine religione, sicut equus sine fraeno.”

Pääsiäisen vieton näytelmät, ruoat ja pahan karkottamisen noitaperinteet kertovat pakana-ajan kulttuuristamme, ei kristillisestä elämästä. Virvonta liittyy Jeesuksen matkaan ja palmunlehvätervehdykseen, mutta se voidaan tulkita myös pahantahtoisten voimien ja ihmisten karkottamiseksi. Pahojen henkien aikaa Pitkänperjantain ja lankalauantain välisenä iltana kaikki olivat alttiita pahoille hengille ja voimille. Lopultakin ihminen on itselleen ankarin tuomari. – ”Homo sibi judex durissimus.”

Tuolloin harjoitettiin myös uskomusta vahvistavia menoja leikkaamalla eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Tämä perinne jatkui maaseudulla hyvin kauan omaan aikaamme saakka. Lapsena sitä sai jopa pelätäkin.  Trulleina toimivat yleensä yhteisön syrjäytyneet naiset. Kateus ja kiusaamisen traditio oli etenkin agraarin yhteisön ylläpitämää perintöä ja Jeesuksen kuoleman jälkeen Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, kisaajat liikkeellä, noidat lensivät luutineen Kyöpelinvuoren pimennoista mellastamaan maailmassa. Ihmisen noituus ja pahuus kulkivat käsi kädessä. Syntyi myös taloudellinen ja poliittinen ihminen. – ”Homo oeconomicus” – ”Homo politicus.” Mutta myös uusi ihminen ja monien kirjojen ihminen. – ”Homo novus – Homo multarum litterarum.”  Luotettava ja työkaluihminen. – ”Homo idoneus” – Homo faber.”

Pahan karkottamiseksi tehtiin taikoja ja poltettiin kokkoja, kesiajalla noitia kokoissa. Näin pääsiäiskokemus levisi myöhemmin osana muuta kevään tulon ja odotuksen juhlaa ja muuttui nykyiseen lasten pääsiäisnoitaleikkiin. Pohjanmaalla kokkoja poltetaan toki edelleenkin ja oman aikamme mediat ovat täynnä pääsiäisen ratoksi annettuja “viisaita” elämänohjeita. Jotkut noudattavat niitä läpi elämänsä liki pakkoneuroottisella tavalla vanhetenkin.  Mutta yhtä kaikki – me olemme ihmisiä, emme jumalia. – ”Homines sumus, non dei.” (Petronius).

Miten uusi aika ja sen ajankäyttö sopii jatkossa yhteiskuntaan, jonka ajankäyttöä ohjaavat muut kuin menneiden vuosisatojen traditiot? Lisäksi erot maaseudun ja urbaanin ympäristön välillä kasvavat nekin. Mediayhteiskunta, hybridiyhteiskunta, illuusioyhteiskunta, mitä nimeä käytämmekin uuden yhteiskuntamme mallina, eroaa jo nyt täysin kristillisen tradition käytännöistämme. Robotiikka ja tekoäly ovat nekin osa uutta muuttuvaa yhteiskuntamalliamme. Kuinka robotiikka ja tekoäly algoritmeineen aikoo hoitaa ja selvitä näistä ajoistamme?  Ihmiset oppivat, kun opettavat. – ”Homines dum docent, discunt.” (Seneca). Kuinka robotit oppivat?

ChatGPT

On selvää, että nykyaikana perinteisten uskonnollisten juhlien ja tapojen merkitys ja käytännöt muuttuvat monin tavoin yhteiskunnan kehityksen myötä. Muun muassa teknologian kehitys, kaupungistuminen ja muuttuneet elämäntavat vaikuttavat siihen, miten ihmiset viettävät pyhäpäiviä ja mitä perinteitä he ylläpitävät.

Teknologian ja viestinnän nopean kehityksen myötä ihmiset ovat entistä enemmän yhteydessä toisiinsa ympäri maailmaa. Tämä voi johtaa siihen, että perinteiset paikalliset käytännöt ja juhlat saavat uusia ulottuvuuksia, kun ihmiset ottavat vaikutteita eri kulttuureista ja sovittavat niitä omiin perinteisiinsä. Esimerkiksi pääsiäisen vietto voi saada uusia piirteitä, kun ihmiset jakavat kokemuksiaan ja perinteitään sosiaalisessa mediassa ja verkossa.

Kaupungistuminen ja muuttuneet elämäntavat voivat myös vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat ja viettävät pyhiä. Kaupungeissa asuvat saattavat olla vähemmän sidoksissa perinteisiin maaseudun tapoihin ja juhliin, ja heidän pyhäviikkonsa voi sisältää enemmän kaupunkikulttuuriin liittyviä aktiviteetteja. Toisaalta kaupungeissa asuvat voivat myös tuoda mukanaan tuiki erilaisia kulttuurisia vaikutteita ja monimuotoisuutta perinteisiin juhliin.

Robotiikka ja tekoäly voivat myös vaikuttaa siihen, miten ihmiset viettävät pyhiä tulevaisuudessa. Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla ihmiset voivat kokea uskonnollisia tapahtumia ja rituaaleja entistä immersiivisemmin ja interaktiivisemmin, vaikka he olisivatkin fyysisesti etäällä perinteisistä paikoista ja tilanteista.

Kaiken kaikkiaan uusi aika ja sen teknologiset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat varmasti siihen, miten ihmiset viettävät pyhiä ja miten perinteiset uskonnolliset juhlat ja tavat säilyvät tai muuttuvat tulevaisuudessa.

Pääsiäisen sanoma

Me olemme nukkuessa hereillä mutta herätessämme alamme nukkua. Näin päin se menee neurologien mukaan ja aivojamme tulkiten. Tästä lähtee myös kristinopin vallankumouksellinen sanoma, jossa elämä on painajaista ja vasta kuolema vapauttaa. Ihminen ilman uskontoa on kuin ratsu ilman satulaa. – ”Homo sine religione, sicut equus sine fraeno.”

Koko normistomme, arvot ja maailmakuva, moraalimme lähtee tästä pääsiäisen kertomuksesta ja sen oivaltamisesta. Se on elänyt jo hyvinkin pari vuosituhatta ja sen muuttaminen vie uskonsotiin. Me elämme taas uskonsotien aikaa tai olemme eläneet aina. Sodat ovat kulttuurisia sotia. Islam hävisi jo kerran mutta pyrkii vielä tänäänkin hakemaan paikkaansa haastaen läntisen kulttuurin juuret. Tapahtumat Venäjällä ja samalla sotiemme yhteydessä muistuttavat ikivanhasta historiastamme. Siinä kunnia on hyveen palkka. – ”Honos est praemium virtutis.” (Cicero).

Juuri tästä syntyi aikanaan vaikkapa ”uusi” perussuomalainen puolue. Se puolustaa suomalaisia ja protestanttisia arvoja, normeja ja moraalia. Vaikkei sitä aina uskoisikaan, kun seuraa muista puolueista perussuomalaisiin siirtyneitä sosialisteja ja näiden normeja vailla protestanttisia arvojamme. Sokea pakana taluttamassa toista samanlaista ei johda mihinkään. Vastaavasti perinteinen maalaisliitto liberaalina keskustana on nyt työnsä tehnyt ja jätkä saa mennä. Poliittisen liikkeen muuttaminen kokonaan uudeksi ”liikkeeksi” on ilmiönä erikoinen. Ei pääsiäistä pidä jouluksi muuttaa sitäkään. Meillä on tapana olla totutussa paikassa totuttuun aikaan. – ”Hora locoque consuentis.”  

Sosialistit toimittajina tulkitsevat arvoja pelkästään talouden kautta ja metsään menee. Dialetiikassa Hegel on jäänyt lukematta. Onhan meillä miljoonia vuosia vanhat geenimme ja perimä, jota ei muuteta hurluhmei medialla ja sen viihteellä miksikään. Teemme paluuta vakavammin otettavaan ihmiskäsitykseen ja yhteiskuntamalliin, jossa mukana on pelko luonnonvarojen loppumisesta ja ilmastomuutoksen aiheuttamasta lopullisesta katastrofista. Kauhea sanoakin – ”Horrible dictu.”

Oleellista on, kuinka sotien aikana syntynyt suuri ikäluokka on nyt vanhusten Suomea ja sillä hyvä. Ei lapsia synny, jos lapsia rakastava kirkkokin haluaa saman sukupuolisten pyrkiä rakentamaan perheitämme lapsineen. Kirkolla on hyvin pragmaattinen asema kulttuurissamme Suomessa. Pragmaattisen kulttuurin onnellisen kansakunnan keskuudessa. Kel onni on, se onnen kätkeköön. Sitäkö tässä taas haetaan? Ihmissuvun vihollista? – ”Hostis humani generis.”

Jopa keskiluokka on heräämässä ja se on merkki ilmiön vakavuudesta. Nyt ei kirkko tai ylimysvalta kulje keulilla vaan mediat. Elämme mediayhteiskunnassamme ja sosiaalinen media on kansalaismediaa, sekä kertoo eniten missä syvät virrat nyt kulkevat. Siellä käydään keskustelua kuvineen juuri nyt ristin kuolemasta. Mediayhteiskunnan kirkko on jossain etäämpänä. Mitä tehdä tälle kehitykselle tekoälyn tuotteena? Kun mahtavat riitelevät, pienet saavat kärsiä. – ”Humiles laborant ubi potentes dissident.” (Phaedrus).

ChatGPT

Juhlapyhien, kuten nyt juuri pääsiäisen, kohtalo muuttuu jatkuvasti muuttuvassa mediaympäristössä sekä monikulttuurisessa ja maallistuvassa yhteiskunnassa, kuten Pohjoismaissa. Tämä muutos heijastaa yhteiskunnan laajempia muutoksia, kuten globalisaatiota, teknologian kehitystä ja kulttuuristen arvojen muutoksia.

Yksi merkittävä muutos on juhlapyhien kaupallistuminen. Pääsiäinen, kuten monet muutkin juhlat, on muuttunut myös kaupalliseksi juhlaksi, jossa kulutetaan paljon esimerkiksi suklaamunia, koristeita ja lahjoja. Tämä näkyy erityisesti mediassa, jossa mainokset ja markkinointikampanjat painottavat pääsiäisen tuotteita ja palveluita.

Toinen, ehkä tärkeämpi ja usein meiltä unohtuva muutos liittyy kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri kulttuurien juhlaperinteet voivat sekoittua ja vaikuttaa toisiinsa. Esimerkiksi pääsiäisen vietossa voi näkyä erilaisia perinteitä ja tapoja eri kulttuureista, mikä rikastuttaa juhlapyhien kokemusta.

Lisäksi maallistuminen vaikuttaa juhlapyhien merkitykseen. Yhä useammat ihmiset saattavat juhlia pääsiäistä enemmän perinteiden ja sosiaalisen yhdessäolon vuoksi kuin uskonnollisten uskomusten takia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten pääsiäinen esitetään mediassa ja miten sitä juhlitaan yhteiskunnassa.

Kaiken kaikkiaan pääsiäisen kohtalo koko ajan muuttuvassa mediaympäristössä ja monikulttuurisessa sekä maallistuvassa Pohjolassa on monimutkainen ilmiö, joka heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia.

Senecaa lainaten: Inhimillisempää on nauraa elämälle kuin surra. – ”Humanius est deridere vitam quam deplorare.”

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Related Posts