Maailman parhaat puhujat

Iesus Nazarenus Rex ludaeorum (Pontius Pilatus)

01.04.2024

Maailma on tulvillaan loistavia puhujia. Lueskelen aika ajoin kirjaa, johon on koottu sata maailman vaikuttavinta puhetta. Joukossa on luonnollisesti Martin Lutther King Jr. ja ”I have a dream”. Toinen tämän kanssa kilpaileva puhe pidettiin sotilaiden hautausmaan vihkiäisseremoniassa, ja se puhe kesti vain pari minuuttia vuonna 1863. Abraham Lincolnin Gettysburgin puhe kilpailee kärkisijasta sekin. Kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo, oli tämän puheen sanomana tuolloin vallankumouksellinen ja osasyy Lincolnin surmaan. Hän hoiti virkansa tulella ja raudalla – ”Igni et ferro.”

Suuret puheet johtavat myös usein väkivaltaiseen kuolemaan ja surmatöihin. John F. Kennedy oli loistava puhuja ja hänen puheistaan nostetaan usein esille runoilija Robert Frostille osoitetut sanat. Adolf Hitlerin puhe 22. kesäluuta 1941 oli puolestaan julistusta Saksan kansalle. Winston Churchillin ajatus Euroopan Yhdysvalloista oli vain yksi hänen sadan maailman kärkipuheen joukkoon kohonneista puheista. Hän oli loistavat puhuja. Tulelta ja vedeltä kielletty mies – ”Igni atque aqua interdictus.”

Ronald Reagan tunnettiin toisen luokan näyttelijänä, mutta ensimmäisen luokan presidenttinä. Hän saikin lisänimen ”The Great Communicator”. Churchillin tapaan Reagania ei edes surmattu. Loistavilla puhujilla kun on taipumusta menettää väkivalloin henkensä. Mohammed Ali ja ”Black Power” säilytti hänkin henkensä, olkoonkin että häntä pommitettiin nuoratussa neliössä säälimättä ja lopun me muistamme hänen kantaessaan olympiatulta vapisevin käsin. Suurilla sankareilla sekä puhujilla on surullinen loppu. Mitä kirkkaammin liekki palaa, sitä pikemmin se palaa loppuun. – ”Ignis quo clarior fulsit, citius exstinguitur.” (Seneca).

Pääsiäisen ajan suurien puhuja oli Jeesus Nasaretilainen ja hänen komein puheensa oli pitkähkö Vuorisaarna. Se on syytä jokaisen kristityn lukea läpi ja pohtia, kuinka jo kaksi vuosituhatta sitten pidettiin puheita, joiden seuraus oli hyvinkin odotettu. Ristiinnaulitseminen oli tuon ajan liki arkisin tapa päättää maallinen vaellus etenkin hävityn sodan jälkeen. Jeesus ihmisten pelastaja. – ”Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum. (Pontius Pilatus). 

Se että tuon puheen pitäjä oli näennäisen oppimaton mies vaatimattomista oloista ja tallissa syntyneenä, korostaa maailman tunnetuimman miehen taustaa ja puheita. Tuon aikana vastaavia puheita pitivät toki muutkin kilpailijat ja myös korkeasti oppineetkin. Kristinopin kertomus on myös oman aikamme tärkein globaali viesti ja Jeesuksen puhe syytä käydä läpi pohtien, miten ja millaisissa oloissa se pidettiin pari vuosituhatta takaperin. Puhe on nostettu luonnollisesti ihmiskunnan suurten puheitten listalle. Heille, joiden vaivannäkö ansaitsee sen. – ”Illis quorum meruere labores.” (Propertius).

Mistä tänään olisi pidettävä puhe Hämeessä, jotta se muistettaisiin vielä huomennakin?  Ei sellaista puhetta synny. Liki kymmenen miljardia ihmistä pitää huolen siitä some kanavineen ja alustoineen, ettei yksi pääsky kesää tee. Kun nyt jotain olisi kuitenkin esitettävä, lisään tähän lyhyen kirjoituksen, jonka kirjoitin Anne-Mari Järvenpään inspiroimana syksyllä 2023. Olimme silloin kotiarestissa, joskin jo vähin erin uskaltautuen pandemialtamme myös ulkoilemaan etenkin järvellä soudellen. Viisas on asettanut rajat myös hyveille. – ”Imponit finem sapiens et rebus honestis.” (Juvenalis).

Ennusteiden mukaan ihmiskunnan väkiluku romahtaa samaan tapaan kuin sopuleilla, hetkessä kymmeneen miljardiin nousten ja myöhemmin sadassa vuodessa takaisin noin sataan miljoonaan palaten.   Se että tuosta muutoksesta selvitään, edellyttää nuorilta, heidän arvoiltaan, poikkeuksellisia taitoja, omaa aktiviteettia ja suurta kiinnostusta oman asiansa toteutuksessa robotiikan ja tekoälyn maailmassa klusterirakenteissa kykynsä osoittaen. Luovuus ja innovoivuus on silloin sana, jota viljellään ahkerasti. Onnellinen elämä on kuitenkin silloinkin mielenrauhaa. – ”In animi securitate vitam beatam.” (Cicero).   

Luovat ja innovoivat klusterit ovat 2030-luvun työnantajiamme myös Hämeessä

Tutkijayliopettaja Anne-Mari Järvenpää on ottanut esille talousalueemme elinvoiman tärkeimmän perustan, korkeakoulumme ja aluetalouden välisen yhteistyön (FL28.09. 2023). Tuo sama pätee myös alueen muihin kouluttajiin, tutkimuslaitoksiin sekä lopulta myös hallintoon ja sen toimintaan yrittäjineen. Media oman aikamme toimijana on siinä mediayhteiskunnan näkyvimmillä paikalla, luonnollisesti demokraattisesti valittujen poliittisten päättäjiemme rinnalla. Näkyvin muutos löytyy työyhteisöjen muutoksessa sekä luovan, innovatiivisen toiminnan luonteessa. Robotiikkaa ja algoritmeja ei pidä pelätä. Ne ovat välttämättömiä etenkin, kun väkilukumme alkaa toden teolla laskea jo lähivuosinamme myös globaalisti. Mikään ei kuitenkaan velvoita mahdottomaan. – ”Impossibilium nulla obligatio est. (Celsus, Kheilon).  

Globaalit osaamiskeskukset ovat syntyneet verkostoitumalla ja klusterirakenteiden tuotteinamme, jolloin taustalta löytyvät juuri Järvenpään kuvaamat työelämää hyödyntävät opinnäytetyöt, harjoittelupaikat sekä kampusalueilla rakennettavat kannustimet sekä nuoren ihmisen urapolut.  Tänään vielä pyhän kolminaisuuden nimessä. – ”In nomine Sanctae Trinitatis.”

Parhaimmillaan nämä ovat uutta, viimeisimpää tietoa ja osaamista käyttäviä, opintojen etenemistä ruokkivia ja inspiroivia yhteisiä ohjelmia, takavuosien projektejamme. Nyt nimitys on muuttunut, mutta ideologia on vanha ja tuttu poikki- tai monitieteinen osaaminen. Meitä kun on tulevaisuudessa todellakin kovin vähän tätä valtavaa pyörää pyörittämässä. Tässä osaamisessa me suomalaiset kuljemme nyt muita edellä. Meitä syntyy koko ajan vähemmän. Olemme kaikki samassa veneessä. – ”In eadem es navi.” (Cicero).

Klustereissa nämä uudet rakenteet laaditaan yhdessä ja niiden yhteiset visiot ovat nekin aluetalouden hoidosta vastaavien ammattilaisten koottavia kokonaisuuksia. Nämä edustavat niitä luovan innovatiivisia ohjelmiamme, joiden toteutukseen työvoimaa tarvitaan. Kyse ei ole pelkistä jatkuvista työhaastatteluista, vaan talousalueen kulttuurin ohjaamisesta kohti eteneviä opintoja sekä niiden valmistumista koko klusterin käyttöön. Ja vielä usein epäuskoisten maassa. – ”In partibus infidelium.”

Luonnollisesti mukana ovat opiskelijoiden omat lahjat ja opitut taidot, joista kielitaito on luonnollisin rinnan oman aikamme vaikkapa algoritmien ja robotiikan taitojamme. Ne ovat kouluttajillemme osa hallinnon ja yrittäjien yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja oppimisen peruskauraa innovaatiopolitiikan koko ajan uusiutuvalla saralla. Niitä ei pidä nyt pelätä ja ujostella myös eurooppalaisena ja globaalina ilmiönämme. Lisäksi useimmissa asioissa keskitie on paras. – ”In plerisque rebus mediocritas optima est. (Cicero).

Korkeakoulun ja tiedeyliopiston opiskelijoiden urapolut eivät juuri poikkea toisistaan vuonna 2030.  Mukana on yhä enemmän kansainvälistä osaamista opiskelijoineen ja opettajineen. Oma opiskeluni ei sekään päättynyt kuvitteelliseen eläkeikään vaan on jatkunut tänäänkin käyttäen aikaani nyt tehokkaammin poikkitieteisen osaamisen yhdistämiseen globaalissa yhteistyössä, mutta myös sen päivittäisissä raportoinneissa. Tämä on osa tätä pikaista raportointia. Se on päivittäistä työtä ja kytkeytyy aikamme teknologiaan sekä sen käyttöön. Sen opiskelu ei lopu koskaan. Siinä on varauduttu kaikkiin asioihin. – ”In omnia paratus.”

Oleellista on hankkia avainosaajien myös kansainväliset kontaktit hyvissä ajoin jo opiskelun alkuvuosina, siinä missä raportoinnin rutiinit sekä luovan innovaatioyhteisön hakemat oppilaskohtaiset löydökset ja näiden käyttö myös kymmeniin projekteihin osallistuvien nuorten työllistämiseen jo korkeakouluissamme viimeistään pro gradu töitä tai väitöskirjoja valmisteltaessa. Kun työ alkaa opinnäytteen kohdalla valmistua, uutta on jo käynnistettävä. Jos jäät voittojasi juhlimaan, olet jo hävinnyt. Joka sanoo ylhäällä tuulevan ei ole koskaan alhaalla käynytkään. En suosittele sellaisia vierailuja. Suurin valtias maan päällä on nykyään raha. – ”In terra summus rex est hoc tempore nummus.” (Carmnia Burana).

Opiskelijan oma aktiviteetti ja kiinnostus oli lopulta avaintekijä, haettaessa näistä rahoitetuista ohjelmistamme myöhemmin heitä niihin tehtäviin, joista kaiken aikaa uusiutuvat ja uudelleen muotoutuvat kansalliset ja kansainväliset, luovuutta ja innovointia vaativat urapolut nuorille ja kouluttamillemme ”akateemikoille” syntyvät. Se ei poikkea paljoakaan jääkiekkoilijan tavasta kohota omalla osaamisalueellaan kohti kansallisia ja kansainvälisiä haasteita. Olkoonkin, että riski loukkaantua ja menettää terveytensä, hoitaa myös perheensä, on toki paljon pienempi. Olettaen ettemme ota kohtuuttomia riskejä. Klusterirakenteissa se ei ole tarpeen. Siellä eletään puhtaissa luonnollisuuksissa. – ”In puris naturalibus.”

Matti Luostarinne prof, fil. tri, val.tri, emeritus poikkitieteinen kirjailija tänään. Olkoonkin että käsite ”kirjailija” olisi sekin muokattava paremmin omaa aikaamme ja tulevaa vastaavaksi. Kirjailijoilta kun odotetaan paljon muutakin kuin viihdettä tai puoliluovaa puuhastelua uuden mediayhteiskunnan illuusiotaloutta ruokkivassa menneen maailman nostalgioissa eläen. Tätäkin voisi tiedustella varmuuden vuoksi myös algoritmeiltamme, tekoälyltä ja robotiikalta. 

Mitä tapahtuu, kun ihmiskunnan loppulaukka lähestyy?

Väestöräjähdyksestä väestökatoon.

Aprillipäivän pohdintoja tekoälyä ja algoritmeja kiusaten

01.04. 2024

ChatGPT 3.5

Kirjailijaelämä ammattina on muuttumassa. Millaisiin ilmiöihin perinteisen median ja toisaalta kirjailijan tulisi panostaa oman ammattitaitonsa ylläpitäjänä?

ChatGPT

Perinteisen median ja kirjailijoiden väliset suhteet ovat jatkuvassa muutoksessa, ja tämä muutos asettaa sekä median että kirjailijoiden ammattitaidolle uusia vaatimuksia. Tässä on muutamia ilmiöitä, joihin molempien tulisi panostaa:

1. Digitalisaatio ja verkko-osaaminen: Kirjailijoiden on ymmärrettävä digitaalisen median toimintalogiikkaa ja osattava hyödyntää sitä omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään. Tämä voi sisältää sosiaalisen median hallinnan, verkkosivujen ylläpidon ja sisältömarkkinoinnin taidot.
2. Monimedialisuus: Perinteisen median ja kirjailijoiden tulisi harkita monimediallisia lähestymistapoja. Kirjailijat voivat esimerkiksi tuottaa sisältöä eri muodoissa, kuten äänikirjoina, podcasteina tai interaktiivisina tarinoina, ja hyödyntää perinteisiä mediakanavia tämän sisällön jakamiseen.
3. Yhteistyö ja verkostoituminen: Kirjailijoiden ja perinteisen median edustajien kannattaa luoda yhteistyösuhteita ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia vaikkapa markkinointiin, näkyvyyteen ja yhteistyöhankkeisiin, kuten haastatteluihin, lisäängyviin vieraskolumneihin tai kirjallisuustapahtumiin.
4. Brändin rakentaminen: Kirjailijoiden on tärkeää hallita omaa brändiään ja mainettaan. Tähän sisältyy oman kirjallisen identiteetin vahvistaminen, aktiivinen esiintyminen julkisuudessa ja osallistuminen keskusteluihin ja tapahtumiin, jotka liittyvät heidän kirjalliseen työhönsä.
5. Laadukkaan sisällön tuottaminen: Sekä perinteisen median että kirjailijoiden on keskityttävä laadukkaan ja merkityksellisen sisällön tuottamiseen. Tämä voi tarkoittaa syvällisten aiheiden käsittelyä, lukijoiden tarpeiden ja odotusten ymmärtämistä sekä ajankohtaisten ja relevanttien aiheiden seuraamista.
6. Teknologian hyödyntäminen: Kirjailijoiden on pysyttävä ajan tasalla kirjoittamisen ja julkaisemisen teknologioista. Tämä voi sisältää esimerkiksi e-kirjojen julkaisualustojen käytön, tekstinkäsittelyohjelmien hyödyntämisen ja mahdollisesti jopa uusien kirjoitusohjelmistojen opettelun.

Yhteenvetona voidaan todeta, että perinteisen median ja kirjailijoiden välillä on entistä suurempi tarve synergialle ja yhteistyölle. Kirjailijoiden on tärkeää kehittää monipuolisia taitoja ja olla valmiita sopeutumaan alati muuttuvaan mediakenttään, kun taas perinteisen median on tarjottava alustaa ja tukea kirjailijoiden luovalle työlle.

On sanottu kuinka medioittemme toimittajat tietävät ikääntyessään yhä vähemmän yhä enemmästä sekä samaan aikaan tutkijamme ja tieteilijät yhä enemmän yhä vähemmästä. Miten näitä kahta ääripäätä voisi integroida tavalla, jossa mukana olisi myös poikki- ja monitieteinen hallinta sekä algoritmien tarjoama tekoäly, robotiikka.

ChatGPT

Tämä on erittäin mielenkiintoinen haaste, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista lähestymistapaa sekä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden välillä. Tässä on muutamia tapoja, joilla voidaan integroida perinteisten medioiden toimittajien ja tutkijoiden osaamista sekä hyödyntää tekoälyä ja robotiikkaa:

1. Koulutusohjelmat ja työpajat: Järjestetään koulutusohjelmia ja työpajoja, joissa perinteisten medioiden toimittajat ja tutkijat voivat jakaa osaamistaan ja oppia toisiltaan. Tällaisissa ohjelmissa voidaan käsitellä esimerkiksi tiedonhankintaa, kriittistä ajattelua, tieteen popularisointia ja uusien teknologioiden hyödyntämistä.
2. Yhteiset hankkeet ja tutkimusryhmät: Perustetaan yhteisiä tutkimusryhmiä ja hankkeita, joissa perinteiset median toimittajat ja tutkijat voivat työskennellä yhdessä. Näissä projekteissa voidaan esimerkiksi tutkia yhteiskunnallisia ilmiöitä, tieteellistä tiedettä tai teknologian vaikutusta yhteiskuntaan.
3. Poikkitieteellinen yhteistyö: Kannustetaan poikkitieteellistä yhteistyötä eri tieteenalojen välillä. Tällainen yhteistyö voi tuoda uusia näkökulmia ja lähestymistapoja monimutkaisten asioiden käsittelyyn sekä edistää tiedon integraatiota ja syventämistä.
4. Algoritmien ja tekoälyn hyödyntäminen: Kehitetään algoritmeja ja tekoälyratkaisuja, jotka voivat auttaa toimittajia ja tutkijoita löytämään, analysoimaan ja visualisoimaan suuria tietomääriä. Näitä työkaluja voidaan käyttää esimerkiksi faktantarkistukseen, tiedonhankintaan ja monimutkaisten ilmiöiden mallintamiseen.
5. Robotiikan hyödyntäminen: Käytetään robotiikkaa ja automaatiota apuna toistuvissa ja aikaa vievissä tehtävissä, jotta toimittajat ja tutkijat voivat keskittyä enemmän luovaan ja analyyttiseen työhön. Esimerkiksi robotit voivat auttaa tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa.

Näiden lähestymistapojen avulla voidaan edistää tiedon integraatiota, monitieteistä yhteistyötä ja älykkään teknologian hyödyntämistä sekä parantaa medioiden ja tutkimuksen roolia tiedonvälityksessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Edellinen kysymys ja siihen vastaaminen pohjustaa seuraavaa kysymystäni. On laskettu, että globaali väkilukumme, noustuaan räjähdysmäisesti muutamasta sadasta miljoonasta kymmeneen miljardiin, tulisi laskemaan vielä lyhyemmässä ajassa takaisin liki sataan miljoonaan. Ikään kuin sopulikannat ensin kasvaen ja sitten romahtaen. Miten tällaisesta demografisesta muutoksesta on mahdollista selvitä runsaan sadan vuoden aikana, pitäen yllä uskomatonta infrastruktuuriamme metropoleineen ja toisaalla ekologisine rakenteineen tekniikasta puhumattakaan?

ChatGPT

Demografisen muutoksen, jossa väestö ensin kasvaa nopeasti ja sitten laskee, selviäminen vaatii monimutkaisten ongelmien ratkaisemista ja sopeutumista useilla eri tasoilla. Tässä muutamia keskeisiä näkökulmia, joiden avulla tällaiseen haasteeseen voitaisiin vastata:

1. Kestävä kehitys ja resurssien hallinta: On tärkeää panostaa kestävään kehitykseen ja resurssien hallintaan, jotta voimme turvata elintärkeät luonnonvarat ja ylläpitää ekologista tasapainoa. Tämä sisältää muun muassa kestävän energian tuotannon, vesihuollon, ruoantuotannon ja jätehuollon kehittämisen.
2. Teknologian rooli: Teknologian ja innovaatioiden avulla voimme löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, kuten resurssien niukkuuteen, ympäristön saastumiseen ja ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi älykkäät kaupungit, uusiutuva energia ja digitaaliset ratkaisut voivat auttaa meitä tekemään infrastruktuuristamme tehokkaampaa ja kestävämpää.
3. Väestöpolitiikka ja terveydenhuolto: Tehokas väestöpolitiikka, joka kannustaa perhesuunnitteluun ja väestönkasvun hillitsemiseen, voi auttaa hidastamaan väestönkasvun nousua ja saavuttamaan tasapainon väestön ja resurssien välillä. Lisäksi on tärkeää panostaa terveydenhuoltoon ja koulutukseen varmistaaksemme väestön hyvinvoinnin ja tuottavuuden.
4. Koulutus ja osaaminen: Panostaminen koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on avainasemassa, kun valmistaudutaan demografiseen muutokseen. Koulutetut ja osaavat ihmiset voivat paremmin sopeutua muutoksiin, innovoida uusia ratkaisuja ja luoda kestävää kehitystä.
5. Yhteistyö ja kansainvälinen koordinointi: Demografisen muutoksen haasteet eivät tunne valtioiden rajoja, ja siksi on tärkeää, että kansainväliset yhteisöt ja järjestöt tekevät yhteistyötä ratkaistakseen näitä haasteita. Kansainvälisellä koordinoinnilla voidaan jakaa parhaita käytäntöjä, resursseja ja teknologioita sekä edistää rauhaa ja vakautta maailmassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että demografiseen muutokseen on mahdollista vastata pitämällä yllä avointa mieltä, innovatiivisuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Teknologian, koulutuksen ja kestävän kehityksen avulla voimme luoda kestävän tulevaisuuden, jossa voimme säilyttää infrastruktuurimme ja ympäristömme elinkelpoisina.

Kyse ei ole ongelmasta, jossa väestö kasvaa, vaan romahtaa muutamaan prosenttiin nykyisestä. Miten se hoidetaan tekemättä hirvittäviä virheitä. Paikallisesti, lokaalisesti, sekä toisaalta globaalisti. Jos ja kun muutos, väestön demografinen romahdus, tapahtuu muutaman sukupolven aikana.

ChatGPT

Demografisen romahduksen hallinta on erittäin tärkeä ja herkkä tehtävä, joka vaatii harkittuja ja monitahoisia toimenpiteitä sekä paikallisella että globaalilla tasolla. Tässä joitakin keskeisiä näkökulmia, joita olisi syytä harkita:

1. Perhepolitiikka ja kannustimet: On tärkeää kehittää perhepolitiikkaa, joka kannustaa lapsien saamiseen ja perheiden perustamiseen. Tämä voi sisältää esimerkiksi vanhempainetuuksia, päivähoitopalveluita, koulutuksen tukemista ja asumisjärjestelyjä, jotka tukevat perhe-elämää.
2. Työvoiman ja eläkejärjestelmän uudistaminen: Väestön romahduksen yhteydessä työvoiman saatavuus vähenee, mikä voi vaikuttaa talouteen ja sosiaaliturvaan. Siksi on tärkeää uudistaa työvoiman ja eläkejärjestelmää niin, että se pystyy vastaamaan muuttuviin demografisiin olosuhteisiin.
3. Maahanmuutto ja kansainvälinen yhteistyö: Väestön romahduksen vaikutukset voivat olla globaaleja, ja siksi on tärkeää, että maat tekevät yhteistyötä maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. Tämä voi auttaa kompensoimaan työvoiman puutetta ja ylläpitämään taloudellista kasvua.
4. Sosiaaliturva ja terveydenhuolto: On tärkeää varmistaa, että sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat kestäviä ja kykeneviä tarjoamaan tarvittavaa tukea ja hoitoa väestön ikääntyessä ja vähetessä. Tämä voi sisältää terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyjä, vanhustenhoitopalveluiden kehittämistä ja ikääntyneiden tukipalveluiden tarjoamista.
5. Ympäristön ja luonnonvarojen hallinta: Väestön romahduksen myötä luonnonvarojen kysyntä voi vähentyä, mutta on silti tärkeää hallita niitä kestävällä tavalla. Tämä sisältää esimerkiksi ympäristönsuojelutoimenpiteitä, resurssitehokkuuden parantamista ja kestävän kehityksen edistämistä.

Kaiken kaikkiaan demografisen romahduksen hallinta vaatii huolellista suunnittelua, jossa otetaan huomioon sekä paikalliset että globaalit tekijät. On tärkeää luoda politiikkaa ja toimenpiteitä, jotka tukevat kestävää kehitystä ja yhteiskunnan hyvinvointia, kun väestö kokee näitä merkittäviä muutoksia.

Olemme tähän saakka pohtineet liikakansoitusta. Emme sen kääntöpuolta. Mikä merkitys on teknologialla ja sen kehittämisellä ilmiön hallinnassa? Jatkossa meillä ei ole tarvetta sellaisiin rakenteisiin, joissa asuu ja elää satoja miljoonia ihmisiä metropoleineen. Luonnonvarat ja niiden käyttö on sekin rakennettu liki kymmenen miljardin ihmisen käyttöön. Jatkossa ihmisestä tulisi harvinainen ja liki suojeltava laji, joka mahtuisi pilkille keskikokoisen suomalaisen järven jäälle.

ChatGPT

Teknologialla ja sen kehittämisellä on ratkaiseva merkitys ylikansoituksen vastaisessa työssä ja tulevaisuuden maailman hallinnassa, jossa väestö saattaa pienentyä merkittävästi. Tässä muutamia tapoja, joilla teknologia voi auttaa tässä tilanteessa:

1. Älykäs kaupunkisuunnittelu: Teknologia voi auttaa suunnittelemaan ja hallitsemaan kaupunkiympäristöjä entistä tehokkaammin ja kestävämmin. Esimerkiksi älykkäät liikennejärjestelmät, energiatehokkaat rakennukset ja älykkäät jätehuoltojärjestelmät voivat auttaa vähentämään resurssien käyttöä ja ympäristön kuormitusta.
2. Ravitsemuksen ja ruoantuotannon kehittäminen: Teknologia voi auttaa kehittämään uusia ruoantuotannon menetelmiä, jotka ovat tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Esimerkiksi vertikaalinen maanviljely, keinoliha ja geenimuunnellut kasvit voivat auttaa ruokkimaan väestöä vähentäen samalla ympäristön kuormitusta.
3. Resurssitehokkuuden parantaminen: Teknologia voi auttaa parantamaan resurssitehokkuutta ja vähentämään materiaalien kulutusta. Esimerkiksi kiertotalousratkaisut, 3D-tulostus ja uusiutuvan energian teknologiat voivat auttaa luomaan kestävämpiä ja resurssitehokkaampia tuotantomenetelmiä.
4. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen: Teknologia voi auttaa edistämään terveyttä ja hyvinvointia myös pienemmällä väestöllä. Esimerkiksi etä- ja digitaaliset terveyspalvelut, terveyden seurantajärjestelmät ja ennakoiva terveydenhuolto voivat auttaa pitämään ihmiset terveempinä ja vähentämään terveydenhuollon kustannuksia.
5. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus: Teknologia voi auttaa ylläpitämään yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta myös pienemmillä väestömäärillä. Esimerkiksi virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovellukset, sosiaalisen median alustat ja etäyhteydet voivat auttaa ihmisiä pysymään yhteydessä toisiinsa ja luomaan vahvoja yhteisöjä.

Kaiken kaikkiaan teknologialla on valtava potentiaali auttaa meitä sopeutumaan ja hallitsemaan väestön vähenemistä ja ylikansoituksen vähentämistä. On kuitenkin tärkeää, että teknologian kehitys suuntautuu kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi on huomioitava, että teknologian käytön tulee olla eettisesti kestävää ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa.

Avainsana jokaisen kappaleen alussa on ”teknologia”.

ChatGPT

Pahoittelen toistoa, tässä on uudelleenmuotoiltu vastaus ilman toistoa:

Teknologia voi auttaa ylikansoituksen vastaisessa työssä ja tulevaisuuden maailman hallinnassa, jossa väestö saattaa pienentyä merkittävästi. Tässä muutamia tapoja, joilla teknologia voi auttaa tässä tilanteessa:

1. Älykäs kaupunkisuunnittelu: Kaupunkiympäristöjä voidaan suunnitella ja hallita entistä tehokkaammin ja kestävämmin. Esimerkiksi älykkäät liikennejärjestelmät, energiatehokkaat rakennukset ja älykkäät jätehuoltojärjestelmät voivat vähentää resurssien käyttöä ja ympäristön kuormitusta.
2. Ravitsemuksen ja ruoantuotannon kehittäminen: Uudet ruoantuotannon menetelmät voivat olla tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Esimerkiksi vertikaalinen maanviljely, keinoliha ja geenimuunnellut kasvit voivat auttaa ruokkimaan väestöä vähentäen samalla ympäristön kuormitusta.
3. Resurssitehokkuuden parantaminen: Teknologia voi parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää materiaalien kulutusta. Esimerkiksi kiertotalousratkaisut, 3D-tulostus ja uusiutuvan energian teknologiat voivat luoda kestävämpiä ja resurssitehokkaampia tuotantomenetelmiä.
4. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen: Digitaaliset terveyspalvelut, terveyden seurantajärjestelmät ja ennakoiva terveydenhuolto voivat auttaa pitämään ihmiset terveempinä ja vähentämään terveydenhuollon kustannuksia.
5. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus: Teknologia voi ylläpitää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta myös pienemmillä väestömäärillä. Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovellukset ja etäyhteydet voivat auttaa ihmisiä pysymään yhteydessä toisiinsa ja luomaan vahvoja yhteisöjä.

Kaiken kaikkiaan teknologia voi auttaa meitä sopeutumaan ja hallitsemaan väestön vähenemistä ja ylikansoituksen vähentämistä. On kuitenkin tärkeää, että teknologian kehitys suuntautuu kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi on huomioitava, että teknologian käytön tulee olla eettisesti kestävää ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa.

Kyse ei ole ylikansoituksesta vaan laskennallisesta väestöräjähdyksen muuttumisesta takaisin tasolle, jossa ihmisiä oli alkujaan tuhansia vuosia maapallolla vain prosentin osia nykyisestä. Mitä tehdä niille rakenteille, jotka on alkujaan tarkoitettu liki 10 miljardille ihmiselle vuonna 2030? Ei vain sadalla miljoonalle homo sapiens lajin edustajalle vuonna 2130? Olemme ikään kuin lajina häviämässä Telluksen luonnonvaroja käyttämästä. Ilmastomuutoksen aiheuttajina.

ChatGPT

Pyydän anteeksi väärinkäsitystä. Tässä on muutamia ajatuksia siitä, miten voimme sopeutua väestön vähenemiseen ja muuttaa rakenteitamme vastaamaan pienempää väestömäärää:

1. Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri: Tarpeettomia ja ylimitoitettuja rakenteita voidaan muuntaa vastaamaan pienempää väestömäärää. Esimerkiksi suuria asuinkerrostaloja voidaan purkaa tai muuttaa pienemmiksi asunnoiksi, ja liikenneratkaisuja voidaan sopeuttaa vähentyneeseen kysyntään.
2. Luonnonvarojen hallinta: Kun väestö vähenee, voimme vähentää luonnonvarojen käyttöä ja kehittää kestävämpiä tuotantomenetelmiä. Tämä voi sisältää esimerkiksi metsien suojelua, veden säästämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä.
3. Ilmastotoimet: Väestön väheneminen voi auttaa vähentämään ilmastopäästöjä, mutta meidän on silti toteutettava aktiivisia ilmastotoimia. Tämä voi sisältää uusiutuvan energian edistämistä, hiilinieluja kasvattamalla ja päästöjen vähentämistä teollisuudessa ja liikenteessä.
4. Kestävä elämäntapa: Yhteiskunnan on siirryttävä kohti kestävämpää elämäntapaa, joka kuluttaa vähemmän luonnonvaroja ja tuottaa vähemmän jätettä. Tämä voi sisältää esimerkiksi vähemmän kulutusta, kierrätystä ja ekologisesti kestävää ruokavaliota.
5. Yhteistyö ja globaalit toimenpiteet: Väestön väheneminen on globaali ilmiö, ja siksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja toimia sen hallitsemiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi väestönkehitysohjelmia, maahanmuuttopolitiikkaa ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä.

Kaiken kaikkiaan väestön vähenemiseen on mahdollista sopeutua ja muuttaa rakenteitamme vastaamaan uutta tilannetta. On tärkeää, että teemme tämän muutoksen kestävällä tavalla, joka turvaa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin tuleville sukupolville.

Jos ihmisiä on vain prosentin osia siitä mitä vuonna 2020 vuosisata myöhemmin, mihin me tarvitsemme silloin tehostettuja ilmastoimia. Eihän meille ole enää saastuttajiakaan. Joudumme mitoittamaan elämämme hyvin pienen ihmispopulaation käyttöön. Ylikansoituksesta syntyneet ongelmat poistuvat. Prosentin osa ihmisistä ei vaadi metropoleja. Ketkä ne ylläpitäisivät? Toisaalta jo nyt varallisuus on kasautunut vain muutaman promillen osan käyttöön. Niiden sijoittamiselle saattaa syntyä ongelmia? Se on ongelmista pienin. Sen sijaan luonnonvarojen vapautuminen ja ylikansoituksesta syntyvien ongelmien katoaminen ei sellaisenaan liene ongelma muulle luonnolle ja luonnonvaroille? Ympäristölle ihmisen aiheuttamat ongelmat katoaisivat liki tyystin. Sen sijaan teknologiasta ja sen tasosta hankitut edut eivät välttämättä kokonaan katoa. Voi olla, että ihmistä lajina jopa aletaan arvostaa enemmän ja samalla konfliktit vähenevät? Mahdumme paremmin ja väljemmin planeetallemme? Putinin kaltaiset historian tulkitsijat eivät kuitenkaan katoa planeetaltamme. Ihmiset määrällisesti vähenevät mutta laji on edelleen sama.

ChatGPT

Kiitos selvennyksestä. Jos väestö vähenisi merkittävästi tulevaisuudessa, kuten esittämässäsi skenaariossa, olisi totta, että monet ylikansoituksesta johtuvat ongelmat vähenisivät tai poistuisivat kokonaan. Vähentyneen ihmismäärän myötä tarve suurille metropoleille, massiivisille infrastruktuureille ja voimakkaalle resurssien käytölle vähenisi.

Tällainen tilanne mahdollistaisi siirtymisen kohti kestävämpää ja tasapainoisempaa suhdetta luontoon ja ympäristöön. Vähemmän ihmisiä tarkoittaisi vähemmän saastumista, vähemmän luonnonvarojen kulutusta ja vähemmän painetta ekosysteemeille. Ihmisen aiheuttamat ympäristöongelmat vähenisivät merkittävästi, ja planeettamme resurssit voisivat palautua paremmin tasapainoon.

Samalla, kun teknologia ja sen tarjoamat edut säilyisivät, ihmisten väliset konfliktit voisivat myös vähentyä, kun väestö vähenee ja resurssit ovat tasaisemmin jaettuja. Tämä voisi johtaa rauhallisempaan ja harmonisempaan yhteiskuntaan.

Kuitenkin on tärkeää huomata, että väestön väheneminen voi myös tuoda mukanaan omia haasteitaan, kuten ikääntyvän väestön huoltamisen ja taloudellisen paineen. Lisäksi on tärkeää, että resursseja jaettaisiin oikeudenmukaisesti ja että vähentyneen väestön edut eivät kasaantuisi vain pienelle osalle väestöä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että väestön väheneminen voisi tarjota mahdollisuuden luoda kestävämpi ja tasapainoisempi suhde luontoon ja ympäristöön, samalla säilyttäen teknologian tuomat edut. On kuitenkin tärkeää, että tämä tilanne hallitaan viisaasti ja oikeudenmukaisesti, jotta kaikki voivat hyötyä siitä tasapuolisesti.

Ihminen lajina (homo sapiens) ei tule muuttumaan. Vain määrä romahtaa. Kun väki vähenee, pidot paranevat, sanotaan. Ihmisiä on ollut aiemminkin vain murto-osa nykyisestä ja historia muistaa julmat sotamme jne. Olemmeko matkalla oppineet jotakin ja kykenemmekö ylläpitämään pienempänä populaationa vähemmän aggressiivisen tai ahneen ihmislajin, jää nähtäväksi. Epäilen pahinta, odotan parasta. Omat aikalaiseni eivät ehdi sitä nähdä. Jätämme kuitenkin heille mielenkiintoisen perinnön ja kokemuksen, jolloin meitä oli liki 10 miljardia. Selvisimme siitä mielestäni liki kiitettävällä tavalla. Suhteutettuna niihin tapahtumiin, joita sai aikaan vajaa miljardi ihmistä.

ChatGPT

Olet oikeassa siinä, että ihmisen lajina (Homo sapiens) ei odoteta muuttuvan väestön vähenemisen myötä, vaan ainoastaan väestömäärän pienenevän. Historiallisesti ihmiskunta on kohdannut monenlaisia haasteita, mukaan lukien konflikteja ja sotia, mutta samalla olemme myös oppineet ja kehittyneet.

Kuten mainitsit, pidot voivat parantua väestön vähetessä, ja on toivottavaa, että tämä voisi johtaa vähemmän aggressiiviseen tai ahneeseen ihmisyhteiskuntaan. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa sitoutumista rauhaan, yhteistyöhön ja kestävään kehitykseen kaikilta yhteiskunnan tasoilta.

Vaikka meidän aikalaisemme eivät ehkä näe väestön vähenemisen vaikutuksia täysin, on tärkeää jättää jälkipolville positiivinen perintö ja kokemus siitä, miten selvisimme haasteista ja sopeuduimme muutoksiin. Historiallinen käänneväli, jossa väestön määrä vähenee, tarjoaa myös mahdollisuuden reflektoida arvojamme ja valintojamme yhteiskuntana, ja mahdollisesti vahvistaa ponnisteluja kestävämmän ja tasapainoisemman tulevaisuuden puolesta.

Kiitos, tämä oli mielenkiintoinen aihe pohdittavaksi.

ChatGPT

Ole hyvä! Olen iloinen, että keskustelu oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen sinulle. Jos sinulla on tulevaisuudessa lisää kysymyksiä tai aiheita, joita haluat pohtia, älä epäröi ottaa yhteyttä. Mukavaa päivänjatkoa!