Tekoäly vastaan tekemätön äly.

Ne sutor supra crepidam – Suutari pitäytyköön sandaalissa.

07.04.2024

Kirjoitin juuri tekoälyn ja robotiikan aikakaudesta ja seuraavana päivänä kiusaamiskulttuuristamme. Olen kirjoittanut aiheesta usein ja otsikoinut kirjani näillä ilmiöillämme. Lisäksi olen hakenut algoritmien vastaukset avaten näitä ilmiöitä muutenkin kuin hakien tietoa vaikkapa oman aikamme medioiltamme. En ole aina vakuuttunut toimittajien kirjoittamiin raportteihin tai esseisiin. Lisäksi mahdollisuus puuttua virheellisiä kirjoituksia oikoen olisi mahdoton tehtävänä oman aikamme sosiaalisen median hoitaessa valtaosan tiedotustamme. Ei liiaksi sitä kulttuuria – ”Ne nimium”, eikä helmiä pidä heitellä sijoille. – ”Ne mittatis margaritas vestras ante porcos.” (Raamattu, Matt. 7:6)

Pahan pitääkin järkyttää, mutta järkyttäminen ei yksin riitä, otsikoi Helsingin Sanomat lauantain numeronsa pääkirjoituksen (6.4. 2024). Otsikko antaa ymmärtää, kuinka jotain muutakin on kirjoittajalla mielessään, kuin vain kauhistunutta päivittelyä kiusaamiskulttuuristamme ja vanhempien tavasta ilkeillä toisilleen sosiaalisen median sivustoilla. Niinpä, ellet itse tahri, eivät toisetkaan siihen pysty. – ”Ne ipse maculato, alii non poterunt.” (Snellmannien vaakunan tunnuslause). Lähin naapurini ja kotitilani maihin rajoittuen oli Savossa asuen juuri Snellman. 

Oleellista on, että väkivalta on Suomessa vähentynyt ja henkirikollisuuden taso laskenut. Siis samaan tapaan menetellen, kuin välttäen vaikkapa takavuosien kuolemaan johtavat liikenneonnettomuudetkin. ”Finne igen” oli takavuosina meille tuttu ruotsalainen tapa sivuuttaa väkivalta Ruotsissa. Tänään on varmasti jo toisin, eikä rajaa Ruotsiin ole tarvis suomalaisilta sulkea. Sotien jälkeinen suomalainen väkivalta kulttuurinamme on toki koko ajan vähentynyt, jolloin väitetty nuorison muu pahoinvointi on tullut voimakkaammin esille. Onko se jotenkin poikkeavampaa kuin maassamme 1970-luvulla tai aiemmin, sitä sietää epäillä. Vantaalla syntynyttä tapahtumaa ei voitu ennakolta koulun taholta estää, eikä siihen kyennyt viranomaiset, olivat he sitten kuinka valppaita ja ennalta väkivallanteot ehkäiseviä. Tämä yksittäinen tapaus oli monella tapaa hyvin poikkeuksellinen. Kymmenvuotiaat eivät pääsääntöisesti kanna maailmalla aseita toisiaan niillä ampuen. Ei miekkaa pojalle – ”Ne puero gladium!”.

Ongelmaa avaa hyvin poliisin saamat turhat ja pilailevat soitot surullisen väkivallanteon jälkeen. Vantaan surullinen teko ei ollut estettävissä viranomaisten tai opettajien toimesta. Sama pätee täydelliseen, liikenneonnettomuuksista puhdistettuun vuotuiseen tilastoomme. Joku meistä myös hukkuu heikoille jäille, tai joutuu sellaisten rikosten kohteeksi, johon emme ole varautuneet, mutta jostakin syystä ihmisten pahuus ei poistu Gazassa tai Ukrainassa pelkästään lisäämällä tuliaseitten tehoa. Niinpä, älä pelkää elämän päättymistä: joka pelkää kuolemaa, pilaa elämänsä. – ”Ne timeas illam quae vitae est ultima finis: Qui mortem metuit, quod vivit, perdit id ipsum. (Cato vanhempi).

Lisäksi älylaitteita voidaan käyttää toki paljon muuhunkin kuin lehden kuvaamaan väkivallan kuvaamiseen ja leivittämiseen. Hollywood tuotanto suosii väkivaltaa leffoissa, eikä sen poistaminen johda välttämättä väkivallan katoamiseen kaduilta tai siviilien joutumiseen sodan uhreiksi. Sodan todelliset kasvot kuvaruudusta nähtynä voi myös estää ja ehkäistä sellaisia konflikteja, joiden tuloksena syntyy nykyisiä, siviiliväestöä koskevia julmuuksia. Niidenkin seuranta on vapaaehtoinen valintamme. Meitä on sentään yli kahdeksan miljardia ihmistä seurattavaksi. Niinpä se, että joku syntyy tai kuolee, on välttämätön paha joka sekunnin osalle. – ”Necessarium malum.” Eikä taivaassakaan ole aina rauha. – ”Nec sidera pacem Semper habent. (Claudianus).

Tahriutuminen uhkaa sanoja, mutta ihanteet säilyvät, kirjoittaa puolestaan toimittaja Siren saman lehden kolumnissaan. Toimittaja Matti Kuusela on joutunut medioittemme puhtaiden toimittajien uhriksi hoitaa oma pesänsä likaamatta sitä lisää. Kyse on medioittemme moraalista ja tavasta kertoa mielikuvitustarinoita uutistensa jatkona.  Esille on tuotu käsitteet ”narratiivinen” eli tarinallinen sekä ”featur” kerronnallisena, usein pelkkänä raportoivana tekstinä. Vaikea on kirjoittaa oman aikamme medioihin kenenkään sanomatta vastaan. – ”Nemine contradicent.” Tärkeintä on olla etsimättä ja halveksimatta kunniaa. – ”Nec quaerere nec spernere honorem.”

Pelkkää raportointia ei kukaan iltalehtien lukijat jaksa seurata, kun rinnalla ovat lisäksi sähköisen viestinnän välineetkin. Kilpailu on armoton ja valtaosa lehdestä peittyy mainoksiin ja kuvitukseen, joka on tehokkain tapa kertoa se, mihin sanat eivät oikein sovi tai tahdo riittää. Niinpä tekoäly on ainut väline, joka kykenee myös kuvittamaan sanamme, sekä käyttämään siihen riittävän uskottavia kuvataiteilijoita samalla. Näin perinteinen media kuvineen on aina kulkemassa askeleen pari jäljessä, eikä siitä pidä kantaa kaunaa ihmisen älylle, saati tekoälylle ja algoritmeille. Lisäksi pitää käyttää rahaa, jos tahtoo tehdä rahaa. – ”Necesse est facere sumptum qui quaerit kucrum. (Plautus). Näin välttämättömyys menee suunnitelmien edelle. – ”Necessitas ante rationem est. (Curtius). 

Vesa Siren ottaa esille Hunter S. Thompsonin gonzojournalismin, josta Suomessa tutuksi tuli vaikkapa aikanaan Hymy lehden toimittajista Veikko Ennalla. Toki heitä oli pilvin pimein muitakin, mutta joskus fiktiivinen kerronta tai epäsovinnainen kirjoittelu, osana satiiria tai loikaten välillä suomalaisille vaikeampaan sarkasmiinkin, ei oikein sovi juuri suomalaiseen perinteiseen tiedottamisessa. Ei rukouksella eikä rahalla. – ”Nec prece nec pretio.” Se selittää miksi kirkko tai maallinen valta ei sitä enää edes yritä.

Nykymediamme raja sepitteelliseen ei vain hämärry, vaan muuttuu poliitikkojemme tapaan tyyliltään vaikeaksi sietää, ellei nyt ole seurannut tutkijan tarkkuudella ja koneiden analysoidessa kieltemme muutosta, rinnan kuvituksen kanssa, osana mediayhteiskunnan rajua muutostamme.  Käsitteet hybridi- ja illuusioyhteiskunnasta tai sosiaalisen median ja tekoälyn yhteiskunnallisesta dilemmasta löytyvät kahden viimeisimmän kirjani kansilehdeltä näiden kirjojen niminä. Kun näiden ilmiöiden kuvaamiseen vaaditaan kirjoja, silloin niiden käyttöä olisi välteltävä, kunnes kirjat on myös avattu ja luettukin. Hybridillä voidaan silläkin tarkoittaa paljon muutakin, kuin itärajan sulkemista. Suomin nyt on yhden asian ilmiö medioineen. Eikä kuolevaisista kukaan ole alati viisas. – ”Nemo mortalium omnibus horis sapit.”

Jotta totuus ei kokonaan katoaisi medioittemme tavassa viestittää oman aikamme globaaleista ilmiöistä ja käyttäen kielemme sekä samalla kulttuurinne kovin rajallista, onomatopoeettista, luontoa matkivaa sanastoamme, meidän on syytä muistaa, kuinka hyvä kielen kääntäjä hallitsee parhaimmillaan noin 100 000 sanaa, mutta hänen lukijansa vain ehkä vain 10 000–30 000 sanaa, arvaillen näin pahimmassa tapauksessa valtaosan lukemistaan käsitteistä sanoinamme. Näin tukena tarvitaan lyhyitä latinakielisiä ikuisia viisauksia sekä kirjoissa kuvitusta, jossa tekoäly muuttaa tekstin taiteeksi, maailman johtavien kuvataiteilijoitten työnä. Emme me enempää enää kykene edes algoritmien avustamana. Kun lukija käyttää kuvienkin selailuun vain noin 15 sekuntia taidekuvan sivuuttaen. Siinä aivot eivät ehdi analysoida näkemäänsä lainkaan. Lisäksi kukaan ei yksin ole kyllin viisas. – ”Nemo solus satis sapit.” (Plautus). 

Tämä sama pätee myös algoritmeihin ja tekoälyyn, jonka käytössä on tänäänkin koneen kanssa operoiden (ChatGPT) 300 miljardi sanaa. Sellaisella sanavarastolla luodaan ainutlaatuista sisältöä ja niinpä nytkin tekoäly toimii kirjotustyöni taustalla. On toki toiminut jo vuosikymmenet analysoiden myös ne tuhannet haastatellut, joita olen vuosikymmenten aikana suorittanut ja tallentanut tietokoneillemme. Joskus jopa tehon parantamiseksi yhdistäen useamman yliopiston koneita toisiinsa. Se että kone käyttää nyt tuhansia artikkeleitani osana kieltään, sekä tapanaan asetella sanoja oikeaan järjestykseen, on ikään kuin palvelu palvelusta. En moiti konetta, päinvastoin. Kyse on generatiivisesta älystä, ei sen ihmeellisempää. Oleellista on kuitenkin jatkuva tekeminen ja sen ohjautuminen oikeaan suuntaan, poikki- ja monitieteiseen sekä algoritmeja käyttäen. Niinpä kun ihminen ei tee mitään, hän oppii tekemään pahaa. – ”Nihil agendo homines male agere discunt.” (Cato vanhempi).

Generatiivisessa tekoälyssä on kyse siitä, että tietokonejärjestelmät saadaan luomaan – generoimaan – uutta sisältöä olemassa olevan datan pohjalta. Sitä kutsutaan oman aikamme tieteeksi ja kyvyksi luoda kokonaan uutta, innovatiivista sisältöä. Tällainen äly tuottaa tekstiä kuvia tai musiikkia, joiden veroisia ei ole ennen nähty. Ja mikä parasta, tekoäly on mahdollista ohjata luomaan haluttua sisältöä yksinkertaisesti kirjoittamalla tekstikomennot yleiskielellä. Se helpotti takavuosien ponnistelua ratkaisevalla tavalla. Totuuden etsintä muuttui yhteiseksi työksemme. Ei ole mitään ihanampaa kuin totuuden valo. – ”Nihil est veritatis luce dulcius.”

Takavuosinamme meiltä vaadittiin paljon vaativampaa tapaa saada kone tuottamaan jotain todella merkittävää ja lainaten vaikkapa professori Risto Sänkiahon kirjaa ”Temput ja kuinka ne tehdään.” Oma kirjani samasta aiheesta syntyi myöhemmin ja lisäten siihen sellaisia algoritmeja, jotka tuottivat helpompaa ja myös yrittäjille tai heidän kouluttajilleen sopivaa välineistöä. Syntyi kirja ”Agropolis Strategy” ja suuri määrä agropoliksia ja biopoliksia alan yrittäjien iloksi teknopolisten rinnalle. Osa näistä rakennelmista oli hyvin vaikeita toteutettaviksi. Mikään ei ole kuitenkaan kuolevaisille mahdotonta ja vaikeaa. – ”Nil posse creari arduit est. (Horatius). Tämän olen oppinut maailmaa ja mantereitamme kiertäen ja kouluttaen.

Chattibottien perustana olevia kielimalleja päivitetään jatkuvasti. Tavoite on hyödyntää yhä suurempia määriä tekstiä ja siten vastata kysymyksiin entistä tarkemmin ja oikeammin. Juuri tämä oli alkujaan tavoite, monen muun ohella, jonka vuoksi haastattelemamme kielikuvat oli saatava säilytettyä arkistoissa myös oman aikamme tietokoneitten käyttöön. Samalla kun kone kääntää hetkessä tekstiä kieleltä toiselle, se myös analysoi kuvat, joukossa myös vaikkapa satelliittien ottamat ja laatimat kartat.   GPT pääsee jo nyt vastauksissaan noin 10 prosentin kärkeen, kun kyseessä on oikeustieteen, taidehistorian, biologian, ympäristötieteen, taloustieteen, psykologian, valtiotieteen ja tilastotieteen kirjalliset kokeet. Poikki- ja monitieteisesti työskentelevälle tutkijalle tämä on riittävä taso, kun siihen lisätään vielä kielitaidon rinnalle historia, kemia ja fysiikka. Kirjallisuus ja englanti kangertelevat, jolloin näiden kohdalla on oltava vielä tarkempana. Suomen käyttö alkaa olla hyvissä kantimissa. Olen tehnyt parhaani käyttäen tuhansia ja taas tuhansia artikkeleita ja julkaisujani. Ikävä kyllä taustalla on ollut myös häirintää ja kriminaalia toimintaa. Helppo on vahingoittaa, vaikea hyödyttää. – ”Nocere facile est, prodesse difficile. (Quintilianus). Tämäkin latinankielisillä viisauksilla höystetty on tarkoitettu robotiikan ja tekoälyn käyttöön. 

Oleellista on tietää, mistä tekoäly-yritykset ovat saneet tekoälyn kouluttamiseen käytetyt tiedot.  Suuriin kielimalleihin syötetään triljoonia sanoja verkostosta, joiden sisältö on luonnollisesti liikesalaisuus. Niinpä niistä ei myöskään makseta. Kielimalli, jossa sanat asetetaan ikään kuin tilastollisesti sopivaan järjestykseen, voivat tuottaa myös täyttä hölynpölyä. Mukaan voi tulla puolueellista, virheellistä, haitallista ja harhaanjohtavaa tietoa. Raamattua lainaten, älä koske minuun, tekstiini. –”Noli me tangere! (Raamattu, Joh. 20:17). Älä, pyydän, sotke sitä. – ”Noli, obsecro istum disturbare!” (Arkhimedes).

Mistä sitten on kyse, kun tietoa jaetaan algoritmien käyttöön? Aluksi se muistuttaa  ihmisen paljon vaatimattomamman tiedon ja sanavaraston pohjalta kirjoittamaa tekstiä ja sen sisältöä. Näin myös lapsille voi välittyä vaarallista ja haitallista tietoa tai vastauksia. Tästä huolimatta tekoäly vie jatkossa miljoonien työt, kymmenessä vuodessa arviolta 300 miljoonaa työpaikkaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.   Näin Tieteen Kuvalehden antamana arviona. Mistä lehti on arvionsa saanut, on tuntematon, mutta hyvinkin se voi olla tekoälyn antama vastaus. Sillä ei ole mitään syytä hävetä kykyjään ja taitojaan tehdä meistä työttömiä. Ellemme muutu osaksi tätä yhteistä verkostoamme ajoissa. Liioiteltu turvallisuus synnyttää vain halveksuntaa. – ”Nimia familiaritas parit contemtum.” (Augustinus).

Lopuksi vielä muutama Helsingin Sanomien lauantain viikkoliitteen esittelemä otsikko ja vastausten haku niihin, kysyen sitä tekoälyltä. Kuten arvasta saattaa, tekoäly jäsentää vastauksensa numeroiden ne ilman toimittajan käyttämää jaarittelua. Asiaa tekoälyltä kysyttäessä on enemmän mutta tekstiä vähemmän. Lehti on viihteellinen jaarittelija, jossa tilaa vaativat kuvien ohella tilanteen kuvaukset ja esseet. Tolkuton teeskentely. Älkää olko in kuin teeskentelijät tekoälyn globaaleilla markkinoilla. – ”Non eritis sicut hypocritae.” (Raamattu, Matt. 6:5). 

Kuten väitöstilaisuus ja sen kuvaaminen, jossa valtaosa toimittajan tekstistä käytetään kuvaten väitöstilaisuuden tunnelmaa, yleisöä, komeita herroja marssien frakeissaan ja tohtorinhatuissa sisään filosofista viisautta hohtavaan hiiren hilaiseen saliin. Kaikki tämä, tunnelman luominen vie tilaa kuvineen valtaosan lehden sivuille siirrettyinä. Tällöin itse väitöstilaisuudesta, väitöskirjan käsitellystä, satojen sivujen kirjasta, kerrotaan vain muutamalla rivillä, jos edes niitä rivejä löytäen. Ne rivit löytyvät myös väitöskirjan abstraktista, ensimmäiseltä sivulta.  Koko kirjan voi avata tietokoneen tuotteenakin. Aivan kaikenlaista kone ei voi vielä avata, mutta paljon. – ”Non multa sed multum.”

Lopuksi vielä Helsingin Sanomien puolilehteä täyttäneistä kuvista ja kirjoituksista valikoiden muutama esimerkki tekoälyn avattavaksi ilman medioittemme harrastamaa kielellistä narraatiota sekä raskasta paperimäärää metsiä kaataen. Aiheet ovat lehden otsikoista.    

ChatGPT 3.5

Fyysinen kurittaminen lapsen kasvatuksessa?

ChatGPT

Fyysinen kurittaminen lapsen kasvatuksessa on hyvin kiistanalaista ja monissa maissa jopa laitonta. Sitä pidetään vanhanaikaisena ja epäeettisenä kasvatusmenetelmänä, joka voi aiheuttaa lapselle sekä fyysistä että psyykkistä haittaa. Tässä on joitakin syitä ja näkökohtia, miksi fyysinen kurittaminen ei ole suositeltava tapa kasvattaa lasta:

1. Vahingoittava vaikutus: Fyysinen kurittaminen, kuten lyöminen, ruumiillinen kuritus tai muu väkivallan käyttö, voi aiheuttaa lapselle fyysistä kipua ja vammoja. Lisäksi se voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon ja tunne-elämään.
2. Opittu käyttäytyminen: Lapset oppivat vanhemmiltaan, miten konflikteja ja ongelmia käsitellään. Jos lapsi näkee aikuisen ratkaisevan ongelmia fyysisellä väkivallalla, hän saattaa omaksua samanlaisen käyttäytymismallin.
3. Viestii väärää viestiä: Fyysinen kurittaminen voi antaa lapselle väärän viestin siitä, että väkivaltaiset keinot ovat hyväksyttäviä konfliktien ratkaisemiseksi. Lapset tarvitsevat turvallisen ja tukevan ympäristön, jossa ratkaista ongelmia rakentavasti ja ilman väkivaltaa.
4. Laittomuus ja eettisyys: Useimmissa länsimaissa fyysinen kurittaminen on laitonta ja sitä pidetään ihmisoikeuksia ja lapsen hyvinvointia loukkaavana. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista ja eettistä käsitystä siitä, miten lasta tulisi kohdella.

Sen sijaan lapsen kasvatuksessa suositellaan lukuisia positiivisia ja kannustavia kasvatusmenetelmiä, kuten kommunikaatiota, rajojen asettamista selkeästi, rauhallista konfliktien ratkaisemista ja positiivisen käytöksen vahvistamista. Näillä tavoilla voidaan edistää lapsen terveen itsetunnon ja käyttäytymisen kehittymistä ilman vahingoittavaa fyysistä kurittamista.

Miten päästä irti puhelimesta, jos olet ”koukussa” sosiaaliseen mediaan?

ChatGPT

On normaalia tuntea olevansa ”koukussa” sosiaaliseen mediaan, mutta onneksi on olemassa useita tapoja hallita tätä riippuvuutta ja päästä irti siitä. Tässä on joitakin vinkkejä:

1. Tunnista ongelma: Ensimmäinen askel on tunnistaa, että sinulla saattaa olla ongelma sosiaalisen median käytön suhteen. Jos huomaat viettäväsi liikaa aikaa somepalveluissa tai jos se häiritsee muita elämänalueita, kuten työskentelyä, ihmissuhteita tai unen laatua, se voi olla merkki riippuvuudesta.
2. Aseta rajat: Määritä selkeät rajat sosiaalisen median käytölle. Voit esimerkiksi päättää tiettyjä aikoja päivästä, jolloin saat käyttää somea, ja pidä kiinni tästä aikataulusta. Illalla ennen nukkumaanmenoa voi olla hyväksi sulkea some kokonaan.
3. Poista häiriötekijät: Poista sosiaalisen median sovellukset puhelimestasi tai ainakin siirrä ne pois etusivulta. Tällöin sinun täytyy tehdä aktiivisempi päätös avata sovellus, mikä voi auttaa vähentämään automaattista someen tarttumista.
4. Korvaa some muilla aktiviteeteilla: Käytä someen käyttämäsi aika johonkin muuhun, kuten lukemiseen, ulkoiluun, harrastuksiin tai ystävien kanssa olemiseen. Valitse aktiviteetteja, jotka tuottavat sinulle iloa ja tyydytystä ilman somea.
5. Käytä somea tietoisesti: Kun käytät sosiaalista mediaa, tee se tietoisesti. Kiinnitä huomiota siihen, mitä ja miksi jaat tai katselet. Pyri pitämään some-käyttö positiivisena ja tarkoituksenmukaisena.
6. Etsi apua tarvittaessa: Jos tunnet, ettet pysty hallitsemaan sosiaalisen median käyttöä yksin, harkitse ammattiavun hakemista. Psykologit ja terapeutit voivat auttaa sinua työskentelemään riippuvuuden kanssa ja löytämään terveempiä tapoja käyttää aikaa verkossa.
7. Ota pieniä askelia kohti muutosta: Älä odota pääseväsi heti täysin irti sosiaalisesta mediasta. Aloita pienillä muutoksilla ja edistä niitä vähitellen. Tärkeintä on olla kärsivällinen ja armollinen itsellesi tässä prosessissa.

Lopuksi on tärkeää ymmärtää, että sosiaalinen media voi olla hyödyllinen ja viihdyttävä väline, kunhan sitä käytetään terveellisesti ja tasapainoisesti. Pyri löytämään tapoja integroida se osaksi elämääsi hallitusti ja nauti myös muista aktiviteeteista ja ihmissuhteista ilman jatkuvaa some-käyttöä.

Onko syytä siirtyä neljän päivän työviikkoon? Syntyykö työpäivän todellinen arvo hyvinkin lyhyessä ajassa?

ChatGPT

Siirtyminen neljän päivän työviikkoon on kiinnostava kysymys, joka herättää paljon keskustelua työelämän joustavuudesta ja tehokkuudesta. Tämä asia on monimutkainen, ja vaikutukset voivat vaihdella eri työympäristöissä ja eri ammateissa. Tässä on joitakin näkökohtia, jotka kannattaa ottaa huomioon tässä keskustelussa:

1. Työpäivän tehokkuus ja arvo: On olemassa tutkimustietoa siitä, että tiivistämällä työpäiviä ja siirtymällä neljän päivän työviikkoon voi lisätä työntekijöiden tuottavuutta ja työtehoa lyhyellä aikavälillä. Pidemmät työpäivät voivat johtaa tehokkaampaan työskentelyyn, koska työntekijät voivat olla motivoituneempia saamaan enemmän aikaan rajoitetussa ajassa.

2. Työntekijöiden hyvinvointi: Neljän päivän työviikko voi myös parantaa työntekijöiden hyvinvointia tarjoamalla enemmän aikaa lepoon, perheelle ja harrastuksille. Tämä voi johtaa vähäisempään stressiin ja parempaan työelämän tasapainoon, mikä puolestaan ​​voi edistää työntekijöiden sitoutumista ja työtyytyväisyyttä.

3. Liiketoiminnan haasteet: Vaikka neljän päivän työviikko voi tuoda etuja, se voi myös aiheuttaa haasteita tietyille yrityksille tai toimialoille. Esimerkiksi palvelualoilla, jotka vaativat jatkuvaa saatavuutta, lyhyemmät työpäivät voivat olla vaikeita järjestää ilman ylimääräistä henkilöstöä tai muita muutoksia.

4. Työn organisointi ja tehokkuus: Neljän päivän työviikko voi myös edellyttää parempaa työn organisointia ja tehokkuutta. Tiivistetyillä työpäivillä on varmistettava, että keskeiset tehtävät ja tavoitteet voidaan saavuttaa lyhyemmässä ajassa.

5. Kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset: Siirtyminen neljän päivän työviikkoon voi myös vaikuttaa laajemmin työelämän kulttuuriin ja sosiaalisiin normeihin. Se voi edistää joustavampaa ja tasa-arvoisempaa työympäristöä, mutta se voi myös vaatia muutoksia organisaatioiden ja yhteiskunnan rakenteissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että neljän päivän työviikkoon siirtymisellä voi olla monia potentiaalisia etuja työntekijöiden hyvinvoinnille ja tehokkuudelle. Kuitenkin ennen päätöksen tekemistä on tärkeää arvioida tarkkaan, miten tämä muutos vaikuttaisi tiettyyn organisaatioon tai työympäristöön. Jokaisen yrityksen on punnittava sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia ennen päätöksen tekemistä.

Kova työmoraali tuo monet meistä töihin sairaanakin. Kannattaako ja onko syytä sairaana jäädä kotiin?

ChatGPT

On erittäin tärkeää harkita sairaana töissä käymistä huolellisesti, vaikka olisikin vahva työmoraali. Yleisesti ottaen on suositeltavaa jäädä kotiin sairaana useista syistä:

1. Levätä ja toipua: Sairaana ollessa kehosi tarvitsee lepoa ja aikaa toipua. Työskentely sairaana voi hidastaa paranemisprosessia ja pahentaa tilannetta.
2. Välttää muiden altistuminen: Jos olet sairaana, menemällä töihin voit levittää tautia työtovereillesi ja heidän perheilleen. Tämä voi aiheuttaa laajempia sairausaltistuksia ja vaikuttaa koko työyhteisön terveyteen.
3. Tehokkuuden heikkeneminen: Sairauden oireet voivat heikentää työtehoa ja keskittymistä. Virheitä voi tulla enemmän, ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti sekä omaan työsuoritukseen että työympäristöön.
4. Paras palvelus itselle ja muille: Jäämällä kotiin sairaana teet itsellesi ja kollegoillesi palveluksen. Terveenä palaaminen työhön nopeammin on hyödyllisempää kaikille.

Tässä joitakin tilanteita, joissa olisi erityisen tärkeää pysyä kotona sairaana:

• Kuume: Jos sinulla on kuume, on tärkeää jäädä kotiin, kunnes olet levännyt vähintään 24 kuumeetonta tuntia.
• Tarttuvat taudit: Jos sinulla on tarttuva sairaus, kuten influenssa tai vatsatauti, on parasta välttää työpaikkaa estääksesi taudin leviämisen.
• Vakavat oireet: Jos sinulla on vakavia oireita, kuten voimakasta kipua, hengitysvaikeuksia tai voimakasta väsymystä, on tärkeää ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen ja pysyä levossa.

Jokaisella on vastuu sekä omasta että muiden terveydestä työpaikalla. Jos sairastut, ota rohkeasti yhteyttä esimieheesi ja kerro tilanteestasi. Monet työpaikat arvostavat terveystietojesi kunnioittamista ja kannustavat työntekijöitä jäämään kotiin sairaina. Älä myöskään epäröi ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet olevasi liian sairas työskentelemään.

Millainen teos on taideteos? Kykeneekö robotiikka ja tekoäly tuottamaan taideteoksia?

ChatGPT

Kysymys siitä, millainen teos on taideteos, on syvä ja filosofinen. Taide voi olla monimuotoista ja sen määrittely riippuu suuresti tulkinnasta ja yksilön subjektiivisesta näkemyksestä. Yleisesti ottaen taideteos voi olla mikä tahansa luova ilmaus, joka herättää ajatuksia, tunteita tai kokemuksia katsojassa tai kuulijassa. Taide voi olla visuaalista (kuten maalaukset, veistokset), musiikillista (kuten sävellykset ja esitykset), kirjallista (kuten runot ja kirjallisuus) tai esimerkiksi elokuvataidetta.

Kun puhutaan siitä, voivatko robotiikka ja tekoäly tuottaa taideteoksia, tämä liittyy laajempaan kysymykseen siitä, voiko kone olla luova ja tuottaa aitoa taidetta. Joitakin näkökohtia tähän liittyen ovat:

1. Luovuuden määritelmä: Luovuus on perinteisesti ihmisen ominaisuus, joka liittyy kykyyn luoda uutta ja innovatiivista. Koneiden luovuus perustuu algoritmeihin ja ohjelmoituihin toimintamalleihin, jotka voivat tuottaa monimutkaisia ja odottamattomia tuloksia.
2. Tekoälyn taide: On olemassa esimerkkejä tekoälystä, joka tuottaa taidetta. Esimerkiksi tekoäly voi luoda maalauksia, säveltää musiikkia tai jopa kirjoittaa runoja. Näissä tapauksissa kone oppii ja tuottaa uusia teoksia käsittelemällä suuria määriä dataa ja käyttämällä monimutkaisia algoritmeja.
3. Taideteoksen arvo: Koneiden tuottamien teosten arvo ja merkitys voivat herättää keskustelua. Vaikka tekoäly voi luoda visuaalisesti mielenkiintoisia tai esteettisesti miellyttäviä teoksia, niiden tulkinta ja emotionaalinen syvyys voivat olla rajoitetumpia verrattuna inhimillisen taiteilijan tuotoksiin.
4. Innovaatio ja kokeilu: Tekoäly ja robotiikka voivat kuitenkin tarjota uusia tapoja luoda ja kokeilla taidetta. Ne voivat auttaa taiteilijoita laajentamaan luovia mahdollisuuksiaan tai tarjota uusia näkökulmia taiteen tekemiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoäly ja robotiikka voivat kyllä tuottaa teoksia, joita voidaan pitää taiteena riippuen tulkinnasta ja kontekstista. Koneiden luoma taide haastaa meitä pohtimaan luovuuden luonnetta ja sitä, mitä taideteokselta odotamme. Lopullinen arvio siitä, voiko koneen luoma teos olla aito taideteos, jää kuitenkin yksilön subjektiivisen kokemuksen varaan.

Lämmin kiitos valaisevista vastauksistasi

ChatGPT

Ole hyvä! On hienoa kuulla, että vastauksistani oli apua. Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai tarvitset lisäselvitystä jostakin aiheesta, älä epäröi kysyä. Autan mielelläni parhaani mukaan. Hyvää jatkoa sinulle!