Kuukausi: syyskuu 2008

Ajopuu vai järkevä ohjaus?Suomi ja Itävalta käyttävät Ilkka Joenpalon mukaan noin 150 miljoonaa vuoden aikana EU isännyyteen. Tuo raha vastaa kaikkien Suomen luonnonvaroja tutkivien ja kehittävien laitostemme vuotuista yhteistä budjettia. Näihin kuuluvat maa- ja metsätaloutemme, kallio- ja maaperämme, vedet ja niiden eläimistö, riista ja porot sekä lopulta maaseutuelinkeinomme. Myös niiden ympäristönhoito ja sen tutkimus- ja kehitystyö. Näitä on viime vuodet leikattu ja leikkauksista puhutaan nytkin.Poliisin työtä keskitetään. Hallinnon keskittäminen on hyvä asia, mutta samalla tahtovat…

Pietarin G8 -kokous Suomelle elintärkeäSeitsemän johtavan teollisuusmaan G8 –ryhmän vuosittainen huippukokous Pietarissa 15 heinäkuuta korostaa Vladimis Putinin Venäjän omaa asemaa. Putin uhkaa Venäjän hylkäävän WTO:n kauppasäännöt, jos WTO:n ovet eivät aukene maalle. Nyt esteenä näyttäisi olevan enää vain Yhdysvallat ja sopimus syntynee. Venäjän sulkeminen pois WTO -jäsenyydestä on hiertänyt jo yli vuosikymmenen. Asialistalla Suomelle tärkeitä ovat energiapolitiikan yhdenmukaistaminen sekä globaalit toimet ilmastomuutoksen torjumiseksi. Elinkeinoelämän kannalta kiinnostavia ovat sellaiset innovaatiopoliittiset pyrkimykset, jotka edesauttavat uuden teknologian kehittämistä…

EU ei ole kauppapoliittinen saareke.Venäjän tie maailman kauppajärjestöön WTO:n jäseneksi on ollut kivikkoinen. Kun muu maailma on miltei kokonaisuudessaan sen jäsenenä Venäjällä on alettu pompotella. Kiinan vastaava liki 15 vuotta kestänyt taival ja jäsenyys vuonna 2001 avasi myös Venäjän tietä. Viime vuosina Venäjä on joutunut käymään kahdenvälisiä neuvotteluja ja etenkin Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvallat haluaa ulkomaisten pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimilupia Venäjän markkinoille. Taustalla on toki myös Dohan -sopimuskierros ja maatalous. Yhdysvallat ei ole valmis joustamaan maataloustukiensa…

Lehti on suurin ongelmajätteemmeOlen saanut paljon palautetta koskien keskustelua bloggereista osana mediaa. Bloggeri on mahdottoman huonoa suomea. Yhtään parempi ei ole verkkopäiväkirjakaan. Osalle se on eräänlainen päiväkirjan tapainen mutta pääosalle kokonaan muuta. Käytän itse tätä välinettä viestiessäni sen verkoston kanssa, jossa mukana on tutkijoita, yrittäjiä, opiskelijoita, hallintoa, kehittäjiä jne. On siis oltava kohtuullisen huolellinen sanoissaan. Vaikeat käsitteet on syytä kertoa erikseen kotisivun yhteydessä. Lehdessä se ei onnistu ja tieteellisissä aikakauskirjoissa harvoin on tarvis. Kollegat kyllä…

Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan (9.6) kuinka EU:n nykyistä halvautumista voitaisiin korjata, ei niinkään pienten jäsenmaiden itseruoskinnalla kuin suurten vastuunkannolla. Kirjoituksessa viitataan suurten jäsenmaiden sisäisiin ongelmiin sekä toisaalla tapaamme nähdä EU sellaistenkin ongelmien taustalla, jossa sen merkitys on marginaalinen.Suomen puheenjohtajakauden tärkeimmäksi aiheeksi on nostettu innovaatiopolitiikka. Eurooppalainen innovaatiopolitiikka käynnistyi jo varhain ennen omaa vastaavaa politiikkaamme ja sen strategian rakentelu on yhtä ongelmallista kuin vaikkapa perustuslakikiistan kohdalla. Useimmat Euroopan jäsenvaltioista ymmärtävät innovaatiopolitiikalla aivan eri asiaa ja uusien jäsenmaiden…

Tarvitaanko Suomeen todellakin metropolia?Vastaus Perttu Vartiaiselle HS 21.06.06Professori Perttu Vartiaisen mukaan kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat estävät tehokkaan ja taloudellisen toiminnan. Siksi Helsingistä tulisi tehdä metropolialue, joka ulottuisi Kotkasta Lahteen ja Hämeenlinnasta Forssan kautta Tammisaareen. Harvoin voi lukea aluetieteilijänä esitellyltä ihmiseltä – tässä Joensuun yliopiston rehtorilta – yhtä epäonnistunutta tekstiä.Joensuun näkökulmasta tällainen alue merkitsi eräänlaista suur-Joensuuta, joka ulottuisi lännessä Ylä-Savoon ja Iisalmeen, pohjoisessa se halkoisi Koillismaata ja Kainuuta. Etelässä oltaisiin lähellä Imatran koskia ja idässä kaukana…

Veikko Huttuselle , Iisalmen SanomatToimittaja Veikko Huttunen pakinoi kuinka joku tohtori kirjoitta lehdessä liian pitkästi ja sivistyssanojakin käyttäen jalkapallosta. Sellaista tekstiä ei voi ymmärtää eikä se kuulu jalkapallon harrastajan toimenkuvaan. Huttusen kirjoitus muistuttaa tyyliltään kolumnina lapsuudenajan suosikkini Aapelin (Simo Puupponen) mainioita pakinoita.Aapelia on mahdotonta jäljitellä. Täytyy olla ”siunatusti” hullu, ennen kuin samanniminen kirja muuttuu hauskaksi ja iisalmelaisen kesäteatterin tuotantoon. Kirjoittajan ja lukijan täytyy olla savolaisesti divergoivan. Muuten teksti ei aukea eikä siinä ole mitään hauskaa.…

Tapani LepolalleTapani Lepola ihmettelee oikeutetusti (SS 22.6) miksi napapiirin joulupukinmaan tarina on ollut vuosikymmenet käsittämättömän tahmea. Yritin vastata siihen jo saman lehden alakerrassa, mutta puhuen jalkapallosta. Oletan että nämä kirjoitukset eivät olleet vahingossa rinnakkain, mutta harva niitä molempia havaitsi. Matkailua ja joulupukista kiinnostuneita ei välttämättä kiinnosta jalkapallo.Uuden idean kohdalla suomalainen yhteiskunta on äärimmäisen pragmaattinen, käytäntöön suuntautunut ja siinä pitäytyvä. Lisäksi meitä kiusaa konvergoiva, vanhakantainen ja säilyttävä tapa vastaanottaa uutta tietoa tai panna se käytäntöön. Konvergoivassa…

Onko kuningas jalkapallo luova ja innovatiivinen laji?Miksi jalkapalloa pidetään usein flosofisena älypelinä? Mikä tekee köyhien slumminuorten lajista luovan ja innovatiivisen? Vai onko se sitä lainkaan?Juha Kanervan, jalkapallon historian hyvin tuntevan kirjoittajan mukaan, tämä laji on urheilun esperanto. Peli on halpaa harrastaa, yksinkertainen säännöiltään ja kiinni pienistä elementeistä. Siinä koko lajin idea. Köyhän ja työväen harrastama ja suosima massojen laji. Laji joka sopii kaikille.Miksi tämä laji ei oikein sovi Suomeen tai Yhdysvaltoihin? Yhdysvalloissa jalkapallo on naisten…

Konvergoiva hämäläinen vai divergoiva savolainenTopelius kuvasi Maamme kirjassaan kuinka Luoja on armollisesti yhdistänyt hämäläisten kivenpyörittäjien maakunnan savokarjalaiseen sananpyörittäjien heimoon. Omana aikanamme saamme lukea kuinka miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Tässä miehet kuvataan tunneköyhinä, kiven pyörittäjinä ja naiset kielellisesti lahjakkaina ja luovina. Jalkapalloa seuraten voisimme kuvata nyt kuinka latinalainen samba on innovoivaa ja luovaa siinä missä eurokultuuri on jähmeämpää ja muistuttaa saksalaista tai angloeurooppalaista tapaa tehdä rikkaasta pelistä mahdollisimman tylsää. Suomalaiset osaavat tämä tylsyyden ruotsalaisiakin paremmin.Innovoivuus…