Kuukausi: syyskuu 2008

Historiantutkijat barrikadeilla Tuskin muste ehti kuivua Ylikankaan esiintymisestä ja reippaista otteista kertoa rehellisesti mitä jatkosodan rintamalla tapahtui ja kuinka sodan viimeiset vaiheet elettiin kun Osmo Jussila (s. 1938) julkaisi kirjansa ”Suomen historian suuret myytit”. Mirkka Lappalaisen (HS 28.11.2007) mukaan kirja on liian nopeasti kirjoitettu ja kiireellä toimitettu. Koulussa historian myyttejä opiskelleet historian harrastajat lukevat akateemista asiaproosaa ja pemfletteja veret pysäyttävänä ja havahduttavana lukukokemuksena. Edes Matti Klinge ei saa omilla kirjoituksillaan myyttien murtajana samanlaista kokemusta aikaan…

Webympäristön globaalit ryhmät ja blogaajien innovaatiokyky Käsite blogi on laina englannin kielestä, jossa se on alunperin typistymä käsitteestä weblog. Suomessa blogi vakiintui aluksi verkkopäiväkirjaksi, nettipäiväkirjaksi, joskus myös weblogiksi tai lokiksi. Samalla sen yhteyteen liimautuivat määritelmät reaaliaikaisuudesta, vuorovaikutteisesta uusmediasta ja suuri määrä globaalia tiedon tuottajien joukkoa omana yhteisönään (=blogosfääri, blogistani). Nykyisin aktiivisia tiedon tuottajia on jo liki 100 miljoonaa ja määrä kasvaa päivittäin tuhansilla uusilla bogaajilla. Kyseessä on maailmanhistorian suurin tiedon tuoton ja vastaanoton globaali leviämisprosessi,…

Tiedote julkaistusta kirjasta: Verkostokirja Matti Luostarinen Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit – webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena www.mtt.fi/met/pdf/met102.pdf 558 sivua Webympäristö on aiemman kokemuskenttämme ja arkikokemuksemme ulkopuolinen maailma Blogeista ja blogosfääristä tehdyn tutkimuksen mukaan webympäristön ja sen tutkimuksen on oltava aidosti poikkitieteistä ja vaatii perinteisten tutkimusmetodien ja teorioiden kyseenalaistamista, aktiivista poisoppimista. Blogosfäärin organisaatiot, innovaatiot ja niiden leviäminen ja luonne, tiedottaminen ja sen vuorovaikutus, yhteisölliset rakenteet ja niiden sosiaalinen pääoma poikkeavat oleellisesti perinteisestä tutkimustraditiomme luomasta alueeseen ja…

Tekoaltaan varjossa – Kollaja kestää Heti Kemijoen Vuotoksen altaan jälkeen nousi odotetusti keskustelu Iijoen Kollajasta ja samalla Siuruan altaasta. Vuotosta ajaa Kemijokiyhtiö ja Kollajaa Pohjolan Voima. Vesivoima ja säätöenergia ovat yhteydessä ydinvoimaan ja pohjoisen voimalaitokset kaipaavat lisää säännöstelytilavuutta. Aihe oli esillä ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa ja tiedettiin ongelmalliseksi. Tätä säännöstelytilavuutta on haettu Pudasjärven Siuruan-Kollajan kylissä alkaen 1950-luvulta, jolloin ensimmäiset tiedot altaasta saapuivat Iijoen keskijuoksulle ja Siuruanjoen talouksiin. Suunnitelmaa kehitettiin aina vuoteen 1969, jolloin se…

Maailman ympäristöpäivä Tiistai viides kesäkuuta on nimetty maailman ympäristöpäiväksi. Suomessa maailman ympäristöpäivänä tuotiin esille teemoja, jotka liittyvät läheisesti elintarvikkeisiin. Erityisesti korostettiin kotimaisuutta ja tuotteen alkuperämaan merkitystä. Elintarvikkeiden kohdalla tuotteen alkuperämaa on nykyisin yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä oli tuote melkein mikä tahansa. Globaalit ympäristöteemat ovat luonnollisesti tavalla tai toisella osa ilmastomuutosta. Moni teema jää nyt huomaamatta ja yhdistämme ilmastomuutokseen myös ilmiöitä jotka voivat olla jotain kokonaan muuta syntytavaltaan. Muoti-ilmiö vetää mukanaan niin tutkijat kuin median ja…

Pelkät kuntaliitokset eivät maaseutua pelasta Maaseutu on ollut perinteisesti Suomessa joko luonnonvarojen tai koulutetun työvoiman luovuttaja kaupunkien kasvun tarpeisiin. Tämä on ollut mahdollista johtuen työn tuottavuuden huimasta kasvusta. Uusi teknologia vapautti väkeä luonnonvarojen jalostuksen alkupäästä ja siirsi ketjun jalostus ja palvelupäähän kuluttajiksi. Samalla lokaaliset sijaintiehdot kääntyivät päälaelleen ja urbaani kulttuuri syntyi. Omassa maassamme kuljimme tämän matkan miltei paimentolaiskulttuurista agraariin ja teolliseen vaiheeseen ja nykyiseen informaatioyhteiskuntaan runsaassa vuosisadassa. Kollektiivinen muistimme on tämän tallentanut hyvin ja kaukaisempi…

Kirja "Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit - Webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena" julkaistu sähköisenä ja löytyy osoittesta www.mtt.fi/met/pdf/met102.pdfKirjassa on 558 sivua ja hieman vajaa 100 kuvaaLopussa on sekä suomen että englanninkieliset tiivistelmätLämmin kiitos kaikille tutkimuksen valmistumista auttaneilleMatti Luostarinen

Itämeri innovaatiopolitiikan sisämereksi Suomen ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Eeva Furman kirjoittaa kuinka ympäristötutkimuksessa ja mm. Itämeren tutkimusohjelmassa monitieteisyys ei ole kansainvälisten arvioijien havaitsemana toteutunut. (HS 11.6.07). Saatu tieto on kyllä tieteellisesti kiitettävää ja se lisää ymmärrystämme luonnonilmiöistä, mutta tiedolla ei ole juurikaan käyttöä päätöksenteossa. Ohjelmat tahtovat jäädä usean eri hankeen tai sektoritutkijan tuottamaksi pirstaleiseksi kokoelmaksi eikä vuorovaikutteista prosessia tahdo syntyä. Saman lehden vierasyliössä Sitran yliasiamies Esko Aho kirjoittaa kuinka Pohjoismaista yhteistyötä tieteen ja teknologian sekä uusien innovaatioiden…

Tulisiko ääniä keskittää? Forssan lehdessä on ollut useitakin kirjoituksia, joissa on paneuduttu oman alueen ja maakunnan ehdokkaiden äänten keskittämiseen. Näin varmaan tapahtuu jokaisessa maakunnassa ja maakunnallinen media on siinä oman alueensa ensimmäinen edunvalvoja. Se on sen ehkä tärkein tehtävä tiedonjaon ohella kilpaillussa mediakentässä. Lounais-Hämeessä ääniä on vaikea saada ”luonnolliselta” vaalipiiriltämme, jos haluamme kehittää vaikkapa Loimijoen vesistöaluetta tai kakkostietä moottoritieksi Helsingistä Satakuntaan ja Poriin. Tämä sama koskee myös laajemman maaseutualueen yhteistyötä Uudenmaan, Satakunnan ja myös Pirkanmaan…

Sektoritutkimuken ja yliopistojen välinen yhteistyö sekä innovaatioprosessit Pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield käynnisti kiitettävällä tavalla keskustelun sektoritutkimuksen kehittämisestä prof. Yrjö Neuvon mietinnön pohjalta. Tuohon kirjoitukseen sektoritutkimuksen edustajat ovat vastanneet (HS. 7.3). Lisäksi alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä kirjoitti aiheesta (HS 25.2) Samaan aikaan käydään keskustelua yliopistolaitoksen kehittämisestä, jossa käsitteet liittyvät lähelle huippuosaamista ja keskittämistä suurempiin yksikköihin. Molemmissa prosesseissa käy esille tarve innovaatioympäristön kehittämisestä ja laajentamisesta. Yliopistoja kansainvälisesti vertailtaessa on syytä huomata, että eräät tutkimuslaitoksemme sijoittuvat kansainvälisissä evaluoinneissa maailman kärkeen.…