Saamelaisten kansallispäivä

  Helmikuun kuudes on saamelaisten kansallispäivä. Helsingin Sanomat (6.2) sivuuttaa sen todeten, kuinka stadi on Suomen suurin saamelaiskylä. Citysaamelaisten kielipesässä puhutaan melkein pelkkää saamea siinä missä Helsingin kaikissa muissakin pienten kielialueiden ahtaissa ja unohdetuissa lähiöiden ghetoissa, Itämeren helmen syleilyssä. Me emme ymmärrä saamelaisen kulttuurin juuria ja heidän oikeuksiaan. Puhumme kyllä omistamme ja teemme saamelaisista pilkallista “nunnuka nunnuka” -viihdettä. Kulttuurien yhteinen sinfonia yhdistää Saamelainen kulttuuri ei ole kuitenkaan kuolemassa ja kieli on palaamassa. Kulkiessani Samuli Paulaharjun…
Read More

Rahaa on vaikka kreikkalaisille jakaa

    Hallitus on henkisesti jo luovuttanut. Rahaa olisi, mutta onko näkymiä? Tässä maan päälehden kahden viimeisen päivän otsikkoja pääkirjoituksina. Ei ne siitä ole paljoa muuttuneet sitten Kataisen hallituksen hajottua pakolaishallitukseksi. Eurooppa oli jo aikoja ajautunut kahteen ääripäähän ja repivä keskustelu välikysymyskeskustelussa Kreikasta paljasti jällen kerran, kuinka Tanskaan vyöryy rahaa ja Kreikan uusi johto etsii sopua kaoottiseen talouteensa. Ei juu vaarinhousut Eurossa ja Ukrainassa kriiseinä yhteistä on sekä historia että tulevaisuus. Kun kriisi jatkuu se…
Read More

Tiede- ja eurousko koetuksella

Viikkolehdessä toimittaja pohtii tiedeuskoa. Hän ei ole aivan varma uskoako rasvakeskustelussa heitä, joille Pohjois-Karjala projekti oli uran komea huippu ja tapa tulla nimekkäiksi vai Valion eläinrasvan puolesta puhuvia tiedeihmisiä. Hän olettaa tieteen olevan samaa uskon asiaa kuin hänen protestanttinen oppinsa. Tieteilijät pyrkivät kaupallisessa maailmassa vakuuttamaan muut totuudellaan eivätkä poikkea siten enää poliitikoista. Kaupallisen median ongelma on sekin juuri tuossa kaupallisuudessa. Ketä siis uskoa? Relatiivinen totuus Tieteen tulokset ovat suhteellisia. Ne kertovat tieteen kehityksestä ja kumotaan…
Read More

Paluu juurille alkamassa

Kun Perussuomalainen liike syntyi, maailmalla alettiin jo aiemmin puhua käsitteestä “juuret”. Neekeriorjista tehtiin kirja, josta kuvattiin komea myös suomalaisia herätellyt sarja, “Roots”. Murray Palmer Haley (Alex Haley) oli lyönyt kirjailijan itsensä läpi hakien oman sukunsa juuria, Kunta Kinten afrikkalaista maailmaa. Hieman aiemmin olin valmistellut väitöskirjaani kysellen Karjalan siirtolaisten elämästä ja lopulta todellisten pakkomuuttajien ankaraa kohtaloa Sompion altaiden alle kotinsa menettäen sekä samalla vieraillen myös Voltan ja Kariban suurilla allasalueilla Afrikassa. Käsite ihmisen juurista, paikkaleimautumisen synnystä…
Read More