Kolkun-tontti kohminen-intti – osa II

  Pakolaiskeskustelussa on muistettava, kuinka monikulttuuriset ja tiheään asutut metopolialueet ovat vastaanottajina etelässä tyysti erilaisia kuin valtaosin suota ja metsää kasvavat korpimaat. On otettava huomioon talouden ja kantokyvyn rinnalla, kuinka Suomen kaltaisen maan metropolikulttuuri rajautuu yhteen pieneen pääkaupunkiimme. Lisäksi meillä pohjoiseen sijoittaminen edellyttää aivan muuta kuin telttojen pystyttämistä 40 asteen pakkasessa. Maaseutumme on tyhjenemässä myös kantasuomalaisista.Töitä kun ei ole ja aktiivinen maaseutupolitiikka on unohtunut jo aikoja metropolipolitiikan jalkoihin. Vastuu on kannettava siten, että siitä selvitään…
Read More

Hyvää Runebergin päivää

Hyvää Runebergin päivää. Runoilijat ovat olleet Suomessa perinteisesti myös vahvan oman identiteettimme rakentajia ja aluksi he tulivat liki yksinomaan ruotsinkielisestä väestöstämme. Myös kielemme rakentelijat Agricolasta alkaen olivat luonnollisesti tuolta suunnalta tulleita. Topelius kirjoitti myös maakunnistamme ja tuli tunnetuksi maantieteiljänä. Olen otettu siitä, että Google mainitsee minut niiden muutaman maantieteilijän joukossa, jossa yhteydessä myös Toplelius mainitaan. Mukana on myös kolme jo edesmennyttä akateemikkoa. Tänään meitä puhututtaa maantieteilijöinä maakuntien itsehallinto ja kuntien tehtävät sekä medioissa puolueemme, jotka…
Read More

Laestadiolainen kirosana, jota ei saa ääneen lausua, puoluehajaannus

Kun olimme jo toipumassa presidentin räväkästä puheesta, eikös jo seuraavana iltana kerrota, kuinka Paavo Väyrynen, keskustassa 50 vuotta vaikuttanut ikoni ja imaami, on perustanut oman puolueensa. Se tarkoittaa siellä puoluehajaannusta. Edellisen kerran sellaisen aiheutti Veikko Vennamo 1950-luvulla. SMP ja Perussuomalainen puolue sai silloin juurensa. Ennustin näin myös tapahtuvaksi ja niin myös kävi kokemattoman insinöörin ohjaillessa puoluettaan.  Väyrystä ei voinut jättää joukkoineen sivuun ja unohtaa ikään kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan. Ei se niin toimi…
Read More

Presidentillinen puhe ei jättänyt varaa arvailuille

Jos joku vielä pohtii, missä nyt mennään, viimeistään presidentti Niinistön puhe avasi silmät. Jos ne eivät avaudu tästä, silloin eduskunta on väärä paikka vaativan tehtävän hoitajalle. Puhe kun oli viesti Suomesta myös muulle Euroopalle ja se on luettu tarkkaan. Nyt ei ole kyynisen valtapolitiikan aika. Eurooppa ei nyt kykene kuin enintäin tyydyttävään tulokseen. Oma tilanne on osattava nyt peilata tätä tosiasiaa vasten. Olemme itsemme jo riittävästi haukkuneet ja hakeneet huonon itsetuntomme pohjat. Omia arvoja ei…
Read More

Kolkun tontti kohminen intti

Kontinkielessä jokaisen sanan loppuun liitetään sana "kontti" ja sanataivutuksena syntyy "minä kontti" = "konamintti". Wikipediassa Isä meidän -rukos oli käännetty kontinkielle. Lapsena kontinkieltä käytettiin ja se sujui kuin vettä vaan. Ei kuitenkaan kuten heinänteko. SE kun on nykyisin jotain vallan muuta kuin 50-luvun heinäseipäät. Aikaamme luonnehtii uusavuttomuus ja luulen että rukouksetkin, niistä yleisin, on kontinkielestä monelle hepreaa. Tolkun ihminen (Kolkun tontti kohminen intti) ei pidä meteliä toisen uskonnosta, jos omakin on vähän ruosteessa. Savolaista sananrieskaa…
Read More

Ulkopolitiikka edellä

Timo Soini kuvaa Suomen Uutisissa miksi hän valitsi juuri ulkoministerin raskaan pestin. Hänellä oli siitä aiempaa kokemusta ja ukopuolella oppositiojohtajan tai puoluejohtajan vaativien tehtävien. Ulkoasiainvaliokunnan johdossa hän oli saanut myös kiitosta. Etenkin erittän kokenut Kokoomuksen Pertti Salolainen kiitteli Soinia valiokuntatyön hoidosta.  Poliitikot kiittelevät toisiaan harvoin. Tradition jatkajana hybridiyhteiskunnassa Oli toinenkin syy valita juuri vaativan ajan painava salkku. Ulkoministeri on varapääministeri ja vastaa tehtävistä, jotka ovat muuttuneessa Suomessa, Euroopassa ja globaalissa maailmassa avaintehtäviä myös kansallisen turvallisuuden…
Read More

Kuntien kurjistuminen alkaa

Kun Lauri Tarastin tiukalla aikataululla laadittu malli valmistui, siinä uusien itsehallintoalueiden nimestä luovuttiin ja puhuttiin pelkästään maakunnista ja juristin aivoilla ohjelmaa rakennellen. Maantieteen professuuria hoitaneena, sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen, oudoksuin tätä perinteisen käsitteen käyttöä vaikkapa alueelle, jossa luonnonmaantieteen rajat eivät välitä edes vedenjakaja-alueista ja talousmaantieteen kohdalla ylitettäisiin sotealueina vanhat maakuntiemme vaikutusalueetkin, ikivanhat kulttuurimaantieteelliset alueet mutta myös uudemmat valtateiden varteen rakennetut kehityskäytävätkin. Raskaimmin vanhat ja nykyiset toiminnalliset rajat ylitettäisiin Lounais-Hämeessä, jossa asiointi ja asioistamme päättäminen siirtyisi…
Read More

Stereotyyppien väsääjät ja vääristelijät

  Olen kirjoittanut tuhat ja yksi artikkelia stereotypioiden vaaroista maalla ja merellä. Tänään viimeinkin myös Helsingin Sanomat (26.1) puuttuu asiaan varttuneen mediatutkijan kirjoituksena. Ilmiö kun on erittän vaarallinen ja leviää nyt ruton tapaan ympäri Eurooppaa ja myös Suomea. Kiitos Anu Kantolalle kirjoituksestasi. Minun kirjoittamana Helsingin Sanomat ei sitä olisi julkaissut. Miten eroon stereotyypeistä Mamut, suvakit, rasisti, fasistit, persut, hyysääjät, marsut ja tiikerihait, kiinalaiset, venäläiset, ruotsalaiset, suomalaiset, hämäläiset, savolaiset ovat näitä stereotyyppejä. Kun niistä puhutaan ollaan…
Read More

Aloita siitä mihin muut lopettavat

Ehkä ei riitä, että olet oma itsesi, aloittaa toimittaja Hanna Mahlamäki tämän aamuisen Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun. Se on vinkki siihen, mitä lehdessä tuleman pitää ja huomatus siitä, ettei maailman toistetuin elämän ohje ole välttämättä se viisain käytettävä. Muitakin vanhoja hokemia kannattaa kyseenalaistaa ja kokeilla kokonaan uutta. Forssan Lehdessä (20.1) saman on havainnut Piia Syrjäaho kuvatessaan kolumnissaan elämän olevan jatkuva muutosta ja uuden aloittamista. Katkokset ja paluu neuvottelupöytään on joskus viisasta hyväksyä eikä pysyä paikoillaan. Jos uusi…
Read More

Valtiokoneiston kyttäparit

  Mitä yhteistä on Theresa Maylla, Thomas de Malzierella, Anders Yngemanilla ja Petteri Orpolla? Jos kysymyksen esittää Ranskassa, vastaukseksi saisi heidän olevan ”le premier flic”, valtakuntansa ykköskyttiä. Ranskalaiset osaisivat myös jatkaa listaa ja ensimmäisenä tulisi esille nimi Manuel Valls, jonka tähti nousi sisäministerinä samaan aikaan kuin sosialisti Francois Hollanden tähti alkoi laskea pääministerinä. Näin nämä ykköskytiksi nimetyt käyttävät myös poikkeuksellista poliittista valtaa. Valta turmelee – täydellinen täydellisesti Kun arabi-islamilainen vallankumous käynnistyi täydellä tehollaan vuonna 2011…
Read More