Kuukausi: marraskuu 2021

Media ja todellisuuspakoinen valta - eskapismi Venäjä lisää jännitettä, tavoite ei ole yhtä kuin strategia ja sushista tuli uusi lauantaimakkara, otsikoi Helsingin sanomat pääkirjoitussivunsa 22. marraskuuta 2021. Rokotusten kanssa ei pidä hosua, hiilinielujen merkitys ilmastotoimissa kasvaa ja insinöörinkin saa leikkiä, sama media otsikoi puolestaan kolme pääkirjoitustaan 20. marraskuuta 2021. Sunnuntain otsikot olivat taas pääkaupungin omia lukijoita palvelevia tyyliin: ”Helsinki kipuilee kasvunsa kanssa”. Päämedioiksi luettavan lehden tärkein sivu ja sen otsikot ovat kuvaus muustakin kuin tuon…

Loimijoki kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen sen lounaishämäläisenä savialueen sivujokena. Loimijoen koko valuma-alueen pinta-ala on 3 138 km². Joki virtaa Tammelan, Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten alueilla ennen yhtymistään Kokemäenjokeen. Nykyisen Loimaan alueella joki kulkee entisistä kunnista myös Alastaron, Vampulan ja Loimaan kunnan alueilla. Loimijoen sivujokien varsille jäävät pääosin nykyiset Punkalaitumen ja Humppilan kunnat ja entisistä kunnista Koijärvi, Metsämaa ja Mellilä. Jatkossa on vaikea sanoa, mitkä näistä kunnista tulevat jatkamaan itsenäisinä ja kuinka muuttuva aluehallintomme vaikuttaa Loimijokilaakson elämään.…

Kasvun ja uusiutumisen vuosikymmen 1970 Edellinenblogini ja esseeni käsitteli aihetta, jossa esittelin kirjoituksistani ja kirjoista poimitun luetuimman vuosisadan 1500-luvun. Tämä kirjoitus erillisenä artikkelina oli osa kirjaani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100. Olin koonnut siihen yhteen tekstejä aiemmista monografisista kirjoistani, joista kyseinen kirja oli järjestyksessä juuri sadas ja ajoittui kansakunnan juhlavuoteen. Kirjan johdannon ja esipuheen, englanninkielisen abstraktin jälkeen ensimmäiseksi sadasta esseestä oli kirjoitettu itselleni tärkeästi kirjallisesta henkilöstä, Paavo Haavikosta. En käy sitä sen enempää…

Aihe ei ratkaise vaan kirjoitustapa Olen kirjoittanut tuhansia esseitä, tieteellisiä artikkeleita, blogeja ja yli sata laajaa monografista kirjaa. Mikä meitä suomalaisissa näissä teksteissäni kiinnostaa? Entä ulkopuolella Suomen ja globaaleina mielenkiinnon kohteinamme. Kirjoituksen aihe ei ole ratkaiseva vaan tapa kirjoittaa ja etsiä sille oikeat lukijat. Sähköinen ympäristö ja uusi sosiaalinen media sekä globaali kulttuurimme jakaa kuitenkin lukijamme ja sen tunteminen samalla myös tekstin valinnan. Proosa ja lyriikka ovat kovin erilaista luettavaa mutta varmasti molempia luetaan. Yksittäisinä…

Luovien innovaatioympäristöjen piilaaksot Kun on vuosia ja vuosikymmeniä seurannut maantieteilijänä tai yhteiskuntatieteilijänä niitä globaaleja alueitamme, joilta omat lukijani löytyvät, kiusaus tulkita lukijoitaan on ymmärrettävä. Kirjailija ja toimittaja kirjoittaa nähtävästi tietyntyyppisille ihmisille, ja naistenlehtiin kirjoitat ehkä hieman eri tavalla kuin miestenlehtiin hyvin yhtenäiskulttuurisessa Suomessakin. Jos valtaosa kiinalaisista lukijoistani tulee Shanghaista ja sen rinnalla Henan maakunnasta, mikä näitä mahtaisi yhdistää toisiinsa? Tai jos Yhdysvaltain lukijat ovat Kalifornian San Josesta tai Newarkista, läheltä New Yorkia, mutta myös samaan…

Lämmin terveyhdys Newarkiin Kirjoittaessani kirjaa Suomen vuosisataisesta historiasta, sen kirjavista vaiheistamme ottaen mukaan myös vuosituhat Ruotsin kuninkaita ja Venäjän tsaareja, päädyin lopuksi esipuheen, johdannon ja abstraktin jälkeen ensimmäiseen lyhyeen lukuun, jonka omistin Paavo Haavikolle. Kirja oli minulle järjestyksessään sadas ja Haavikko ansaitsi niiden synnylle erityiskiitokseni. Synnyin samana vuonna 1951, jolloin hän, vihainen nuori mies, kirjoitti ensimmäisen paradoksisen esikoiskokoelmansa ”Tiet etäisyyksiin”. Täytin kolme vuotta kun ”Tuuliöinä” julkaistiin ja nelivuotiaana tavailinkin jo hänen kolmatta kirjaansa ”Synnyinmaasta”. Vasta…

Mihin ovat kadonneet maantieteilijämme? Aivan aluksi oikaisu. Kirjoitin isänpäivänä, kuinka Helsingin Sanomat on tehnyt upean jutun professori Timo Aron polemiikista, jossa oikaistiin yleisiä harhaluulojamme Suomesta ja sen maantieteestä. Yksi ratkaiseva syy on ikivanhassa rajoihin sidotussa regionalismissamme. Spatiaalinen ja regionaalinen eivät oikein istu kieleemme samaan aikaan tai erikseen käyttäen. Kirjoitus ei ollut toki Hesarissa vaan tietenkin koko aukeaman artikkelina Forssan Lehdessä (14.11. 2021). Olen pahoillani virheestä, jossa aluetieteitten asiantuntija herättelee päättäjiämme valtiotieteilijänä ja samalla maantieteilijänä juuri…

Varokaa pandemian aikaista kiusaamiskulttiamme Olen kirjoittanut eniten aiheesta kiusaaminen ja etenkin kulttuurina, sosiaalisena pääomana ja muistina, KULTTINAMME. Saksalainen media oli pilaillut naisministereillämme ja iskenyt etenkin pääministerin pukeutumiseen ja tehnyt hänestä saksalaiseen tapaan kiusaamiskultin kohteen. Kyse on kultista, fasismista toimintamallina, ei arvoista tai aatteista vaan TOIMINTATAVASTA, jota esiintyy niin idässä kuin lännessä, miehillä ja naisilla, oikealla ja vasemmalla. Kristus ristillä on tämän kultin luonnollisesti sen näkyvimmistä muodoista mihin ilmiö lopulta voi johtaa. Lokaa heittävä media on…

Kirjoitin muistelmiani vuoden alussa ja kooten samalla liki 5000 löytämääni artikkelia tai esseetä sekä toistasataa kirjaa, jotka olin aiemmin kirjoittanut muitten kiusaksi. Ne kaikki on julkaistu ja joukossa on myös opinnäytteitä, graduja, lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja. Valtaosa kuitenkin medioihimme siirtyneitä ja nykyisin sähköisinä blogeina. Tein opinnäytetyöni pääsääntöisesti osana sellaista ohjelmaa, joka oli yliopistolta tilattu ja siten samalla tutkijan duunia avustaen samalla työn tilaajaa. Apurahan sijaan sain pientä palkkaa. Viimeisintä vaihetta, eläkeikään ehtimistä, ei kuitenkaan ole juurikaan…

Hybridiyhteiskunnan moraali – mitä se voisi olla? Hybridiyhteiskunta tuli kieleemme poliittisena käsitteenä kirjoittaessani kirjan hybridiyhteiskunnan kouristelusta. Elimme silloin vuosituhannen vaihtumista ja nykyiset ministerimme olivat peruskouluikäisiä. Tänään käsite on jo löytänyt kielemme ja EU:n kautta meille syntyi myös laitosympäristö, jossa ilmiötä tuli tarkkailla ja jäsentää osana hybridivaikuttamiseen liittyvien ilmiöittemme kanssa. Näistä nyt eniten puhututtaa Valko Venäjä ja pakolaiset Puolan rajalla. Pohdimme, voisiko tällainen ilmiö olla mahdollinen myös Suomessa ja miten siihen tulisi varautua ajoissa. Samalla mainitaan…