Kuukausi: joulukuu 2021

Jussi Ahlroth on pohtinut esseessään Hesarissa (31.12.2021) Ludwig Wittgensteinin sata vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa Tractatus Logico-Philosophicus. Wittgenstein kuoli samana vuonna kun minä synnyin, eli liki olympiavuottamme. Ahlrothin essee kannattaa lukea, otin sen talteen. Mitä sanomisen ja sanojemme tuolla puolen on, sitä on paljon pohdittu. "Lauseen olemuksen ilmaiseminen merkitsee kaiken kuvauksen olemuksen ja siten maailman olemuksen ilmaisemista". Kieli, logiikka ja matematiikka ovat tapa sanoa sellaista, jota jotkut välttelevät käyttäen välineenä vaikkapa taidetta. Cluster art ja art of clusters on eri asia siinä missä cluster article. Eilen avasin tuota käsitettä omien töitteni kautta alkaen 1970-luvulta. Se oli artikkeli kirjaan, joka kertoo sekä…

Cluster articles – Klusteri artikkelit Vuoden viimeinen artikkeli ei sisällä nyt perinteistä mediapalkintoani.  Sen sijaan se on osa ”Cluster art” kotisivuani sekä lisäksi myös laajempaan levitykseen tarkoitettua ”Cluster articles” -käsitettä jatkona heinäkuussa syntyneille muistelmilleni ”Cluster art and art of clusters 70 years”. Toki myös osa vuosikymmenen ja vuoden kirjaa, hieman Juhani Ahon lastujen tapaan, mutta myös palapeliä, jonka kokoaminen käynnistyi jo 1970-luvun alussa klustereita faktoripisteiltä rakennelleen. On toinenkin syy jättää palkinto nyt jakamatta. Mediaamme on moitittu Urho Kekkosen ajan ja kylmän sodan valheiden rakentelijana.  Lisäksi suomalaista mediaa, sen takavuosien tapaa tukeutua kohtuuttomasti muun läntisen median plagiointiin, on pidettävä sopimattomana. Väitettäni…

Kovenevat arvot ja lisääntyvät valheet Suomalaiset ovat ripittäytymässä Jari Tervon mieliaiheen kanssa pohtien, oliko kylmän sodan aika medioineen ja poliitikkoineen pelkkää valheitten levittelyä. Samalla aihetta voisi lähestyä vertaillen, onko oma aikamme jotenkin poikkeava tuosta ajasta ja mitä tarkoittaa sosiaalinen muisti ja pääoma sekä moraali ja normisto. Kirjoitin kymmenen vuotta sitten maaliskuun viimeinen päivä vuonna 2011 mytomaniasta, sairaalloisesta valehtelusta sekä saman uudelleen keväällä 2021. Samaan aikaan kirjoitin myös, kuinka yhteiskuntamme arvot ovat kovenemassa, syrjäytyminen ja eriarvoistuminen on sekin ilmiönä otsikon paikka ikäviä asioita esitteleville medioille. Kun vuosi on nyt lopuillaan, toinen koronavuosi jatkuu hamaan tulevaisuuteen, ensimmäiset aluevaalimme pidetään pian vuoden vaihtumisen…

Vuosi 2021 on päättymässä ja takana on samalla uuden vuosituhannen toinen vuosikymmen, kolmas alkamassa. Kirjoitin vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen päättyessä yhdessä japanilaisten ystäviemme kanssa juhlakirjan Turun yliopiston sosiologian laitoksen pitkäaikaiselle johtajalle ja ystävällemme professori Erkki Aspille hänen täyttäessä tasavuosia, 80-vuotta. Vuosi oli 2010. Erkki toimi myös tiedekuntansa dekaanina ja oli ensimmäisen väitöskirjani toisena vastaväittäjänä 1980-luvun alussa yhdessä myöhemmin paremmin maamme viimeisenä Maaherrana tunnetun Eino Siuruaisen kanssa. Tuolloin Siuruainen toimi vielä kansanedustajana ja myös professorina ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen johtajana. Erkki Asp muistettiin taas lukuisista yhteiskunnallisista tehtävistään, joista Japani oli yksi monista tutkimuskohteista. Hänen johtamansa laitoksen perustaja Turun yliopistossa oli taas myös Forssan…

Avantgarde talousoppina on edelleen vahvistunut Olen parhaillaan laatimassa tutkimusta lukijoitteni luokittumisesta lukutottumustensa mukaisiin klustereihin (ryhmiin). Ole tehnyt sen joka vuosi joulukuun lopussa jo vuosikymmenien ajan. Käytän siihen menetelmiä, jotka ovat tuttuja monimuuttujamenetelminä. Siis faktoroin, (käytän faktorianalyysiä), klusteroin (ryhmittelin faktoripisteitä) jne. eli sovellan samoja menetelmiä, joita tiede käyttää silloin, kun kyseessä on hyvin suuret havaintomäärät, eli tässä tapauksessa tekstieni lukijat (ihmiset) sekä toisaalla muuttujat, eli tekstit, joita he lukevat tai kuvat, joita selailevat jne. jne. Kaiken suorittaa tietokone ja vieläpä nopeasti valmiista aineistostani. Vuodesta toiseen faktorirakenteet eivät toki juurikaan muutu, mutta ryhmien sisällä voi jo tapahtua liikehdintääkin. Tärkeimmät viisi faktoria ovat…

Menneen vuosikymmenen kymmenen hallitustamme muistetaan käsitteestä ”hiljainen signaali”. Käsite tarkoitti viestejä, jotka olivat merkittäviä mutta hallitustemme kuultaviksi aivan liian hiljaisia. Niissä oli jotain samaa kuin hiljaisen viikon sanassa, jossa viesti on tarkoitettu kuultavaksi. Tuon ajan miehissä ja etenkin perussuomalaisessa kansanliikkeessä hiljainen signaali tarkoitti äijäliikettä, jossa miehet olivat Marsista ja naiset Venuksesta. Kysyttiin mikä suomalaista miestä vaivaa ja onko ilmiö pelkästään suomalainen? Miksi miehet kaipaavat kokonaan omaa poliittista liikettään, jota sitäkin naiset johtavat. Etsivätkö naiset erilaisia ratkaisuja ja erilaisiin kysymyksiin, ovatko naiset ja miehet eri planeetalta? Auttaako ongelmaan ehkä työpaikan tai asuinympäristön muutos, oma poliittinen liike tai ehkä ilmiö ei liitykään…

Hallinto ja tiedeusko koetuksella. Olen seurannut mielestäni läheltä sitä keskustelua, jota käymme yhtäällä hallinnostamme ja toisaalla tieteestä ja sen tekijöistä. Kun puhumme ja mediat kertovat hallinnosta ja sen tavasta reagoida biologiseen ilmiöön eli viruksiin ja niiden käyttäytymiseen, taustalla on usein kokemuksemme politiikasta ja hallinnosta. Hallinto sinänsä ei voi ratkaista lääketieteellisiä kysymyksiä muuten kuin toimien tavalla, jossa mukana ovat myös ne koneistot, joita olemme vuosien ja vuosikymmenien aikana rakentaneet. Jos ne ovat kunnossa ja varautuneet myös kriiseihin, taustalla on hyvää hallintoa. Suomessa olemme oppineet sektorihallinnon ja sen rinnalla hierarkkisen rakenteen sekä niiden toimintatavat, byrokratian. Monelle byrokratia on liki kirosana mutta oikein…

Menneiden vuosien ja vuosikymmenten opetukset aluehallinnossa Vuoden pian vaihtuessa tapanani on ollut keskittyä vuosikirjan valmisteluun. Nyt teen sen kokoamisessa poikkeuksen. Mennyt vuosi on ollut äärimmäisen poikkeava ja myös tuleva vuosi jatkaa tätä nyt jo traditioksi muuttuvaa rajua globaalista, alkujaan virusten liikkeelle sysäämää, mutta lokaalisella tasolla vastaanotettua yhteiskuntamme ravistelua sen kaikilla tasoilla. Ilmiö muistuttaa kokoamaani muistelmateostani täyttäessäni 70-vuotta. Käynnistin sen sukuni traumaattisimmasta tapahtumasta, purjekunnan vanhimman viikinkimallisen veneen hukkumisesta Kallaveteen juhannuspäivänä 1850. Onnettomuudessa menehtyi mm. isoisäni isoisä ja hänen puolisonsa sekä kaikkiaan 30 avainhenkilöä, jolloin edessä oli täydellinen sellainen rakennemuutos, josta syntyi uusi alku ja myös oma kertomukseni, muistelmateos, sai varsinaisen alkunsa.…

On 11 Nov, 2018-2021 On 18. Des. 2021   Luin Helsingin Sanomat, sen pääkirjoituksen, kolumnien hengenlennon, kulttuurisivut, poliittiset ja taloutta, isänpäivää sivuavat kirjoitukset, kuvauksen Ilmari Kiannosta, hänestä tehdystä kirjasta, maailman menosta viikonloppuna 2018. Täydensin sen Suomen Kuvalehden ja Apu Lehden selailulla, paikallista Forssan Lehteä lukien ja televisiota seuraten. Avasin kotisivuni ja huomasin kuinka vuonna 2007 kirjoittamaani blogia oli luettu runsaasti. Avasin sen ja minulla ei ole mitään lisättävää siihen, poisotettavaa siitä tänään, yli vuosikymmen myöhemmin. Se toimii isänpäivänämme vuonna 2018 ja isoisä sisälläni on samaa mieltä kanssani. Vertasin tätä kirjoitustani uudelleen joulukuussa, viikkoa ennen ensimmäistä joulupäivää vuonna 2021 tuon päivän…

Tuuliajolla oleva valtio maakuntineen 30.11.2018-2021 Suomi on valmistautumassa aluevaaleihin ja listat odottavat lukijoitaan. Oikeammin nämä vaalit olisi tullut käydä maakuntavaaleina jo pari vuosisataa sitten sekä hankkia meille kymmenen Sveitsin mallin mukaista uskottavaa aluehallinnon edustajaa, kantonia. Nyt se on myöhäistä, jolloin ratkaisevaa on lopulta vain se, kuinka moni meistä osallistuu tällaisiin vaaleihin ja miksi. Tähän saakka kunnat ovat pyristelleet itsehallintonsa puolesta ja nyt se alkaa olla ohi. Uusilla "maakunnilla" ei ole edes verotusoikeutta ja valtuutetujen tehtävät yhtä tyhjän kanssa vastuun kantajina. Ei ole enää yhtä tai kahta mallia vaan aluehallinnon mallien kirjo. Kun malleja alkaa olla runsaasti, syntyy malliton yhteiskunta ja…