Vuosi: 2021

Kirjoitin noin vuosikymmen sitten kirjan, jossa aiheina oli uuden mediyhteiskunnan kriisit ja hybridiyhteiskunnan kouristelu. Myös presidenttimme sai sen luettavakseen ja esitti koronan käynnistyessä nyrkkiä, jonka tehtävänä olisi ollut ennakoida niitä ongelmia, joita meillä syntyi myöhemmin maskien kanssa, perustuslaillisia ongelmiamme, viranomaisten erilaisia tulkintoja, vuotavia rajoja, virusvariantteja, ihmisten väsymistä ja taloutemme kestävyyttä, sanalla sanoen jo aiemmin kriisiytyneen yhteiskuntamme kykyä toimia avuastaen lainsäätäjää ja toimeenpanijaa niissä tehtävissä, joissa se oli epäonnistunut aiemmin vuosikymmenet ilman syvää kriisiäkin. Presidentti Niinistö…

Suomi ei ole pelkää pandemiaa ja selviytymistarinaa koronasta vaahdoten. Mediamme ja niitä ohjaavien voimien taustalla on sittenkin myös talous ja sen ylläpitäjät sekä aluerakenteemme. Elämme uuden yhteiskuntamallin maailmassa, jossa "keittokirjan" kokit ovat hybirdinsä jo sivuuttaneet ja käyttävät algoritmeja oikein. Kirjani "Hybridiyhteiskunnan koristelu" on jo vuosikymmenen takaa ja vanhempikin. Se painettiin ja julkaistiin Saksassa, Amazon myi myös globaalisti. Esseet luettiin päivittäin myös Brysselissä. Algoritmit ja niiden fysiikka tuli varmasti tutuksi muille paitsi Helsingissä eläen ja vanheten.…

Kuinka kalliiksi tulee ajella talvipakkasella sähköautollasi laskematta hintaan auton hankintaa. Se kun on kallis. Aivan liian kallis ollakseen edistyksellinen ja liberaali. Sinähän punavihreänä sähköauton hankkineena olet edistyksellinen. Muita parempi ihminenkin. Se on noin pari euroa kymmenelle kilometrille. Vastaa noin 13 litran kulutusta bensiiniä perinteisellä autolla sadalla kilometrillä. Onnea matkaan edullisella ja energiaa sästävällä sähköautollasi talvipakkasessa. Olet todellakin edistyksellinen. Vaalien alla meille annetaan yksikertaisia ja helppoja selityksiä. Algoritmi on käsite, jolla huijataan tuon tuosta äänestäjiä. Mikä…

Mitä tarkoittaa narraatio, stereotypiat tai sosiaalinen pääomamme? Kirjoitin niistä muistelmissani kootessani yhteen tuhansia artikkeleitani ja samalla yli sataa monografista kirjaani, joista osa on väitöskirjojakin tai niiden ohjaamista opettajana, professorina. Oppilaita vuosittain kymmenittäin, joka vuosi vaihtuenkin ja välillä vaihtaen myös omaa duuniaan, siirtyen seuraamaan mitä "kentällä" tapahtuu. Tutkijan kammio muuttaa ihmistä niiden stereotyyppisten tutkijoiden tapaisksi, joita journalistit tai kirjialijat ovat stereotyyppeinämme kehitelleet. Hajamielisiä ja harmittomia ihmisiä, komiikan kohteina helppoja rillumarei huumorin vuosinamme. Mitä tarkoittaa kun korona…

Mennyt kansainvälinen naistenpäivä kului seuraten, miten suljettu Suomi sai ohjeita, kuinka sulkeutua aiempaa ankarampaan siilipuolustukseen kymmenientuhansien koronaan sairastuvien uhatessa maaseutumme tyhjiä kyliä ja seutukaupunkejamme. Montako kymmenen tuhannen kuntaa maasta mahtaisi löytyä? Forssassa väkiluku on 16 000 ja Humppilassa noin 2000. Tammela ja Jokioinen, Ypäjä ovat muutaman tuhannen asukkaan kuntia nekin. Vain pariksi päiväksi riittäisi tartutettavia Lounais-Hämeestä ja Forssan talousalueelta. Tulikohan siellä pilkkuvirhe ennustajalle vai eikö hän ole käynyt tutustumassa suomalaiseen maaseutuun ja seutukaupunkeihimme? Vartiainen tulevana…

Taistelu vapaan yhteiskunnan puolesta vaaleineen käynnistyi. Helsingin harrastama pormestaripelleily ei vanhoja vallankäyttäjiä maaseudulla elätä. Uudet luudat lakaisevat ja kansanvalta kunniaan, yhteisöllisyys on maaseudulla edelleen voimissaan, jolloin kuntavaalit, toisin kuin valtiolliset vaalimme, ovat olleet maaseudun yhteisöllisyyden voimannäyte. Totalitaarinen vallankäyttö ja pormestarivaalit on puolestaan Helsingin malli. Se sopii virkamiesvaltaiselle puolueelle ja byrokraattiselle vallankäyttäjälle. Ei yhteisöön nojaavaan kansalaispuolueeseen ja perussuomalaisiin. Juuri nyt juopa ja ero populistisen kansanpuolueen sekä perinnepuolueittemme välillä kasvoi näkyväksi mutta samalla myös ymmärrettäväksi. Näin kansa,…

Kirjoitin takavuosina satoja esseitä Bulevardi nimiseen Forssassa julakaistuun blogialustaan. Kerroin silloin miten bulevardit ja avenuet Pariisissa liittyvät oman aikamme metopolien tulkintaan osana tietokoneittemme maailmaa. Tuota kirjoitusta on sittemmin lainattu metropolirakenteiden synnyn ja kaupunkimaantieteen sosiaalisten rakenteiden synnyn tulkintaan, sen havainnollistamiseen sekä monitieteisten algoritmien rakenteluun. Näin siksi, että oman aikamme pandemiat, vaikkapa virusten aiheuttamat, ovat leviämässä muistuttaen myös monia muita sosiaali- ja talousmaantieteen rakenteita hyvinkin tarkkarajaisesti noudatellen. Suomessa tätä ei ole juurikaan seurattu ja tulkittu. Syy on…

Veikko Vennamo oli ensimmäinen suomalainen joka hallitsi kansan kielen ja oli hankkinut kyvyn tiedottaa ymmärrettävällä tavalla vaikeista asioistamme. "Kyllä kansa tietää" oli oivallus jossa kansa valitsee ja toimii sosiaalisen pääomansa edellyttämällä tavalla. Jo on tehty virhevalintoja, ne korjataan kansan omasta nahasta. Globaalisti saa ajatella ja kuuluukin, mutta toiminta tapahtuu lokaalisesti, paikallisesti sekä huolehtien lapsistaan ja vanhuksistaan. Viimeisimmän kuntavaaleja koskevan gallupin mukaan kolme suurinta puoluettamme näyttäisivät saavan noin 60 % äänistämme ja loput 40 % sitten…

Elämä on hauen laulua. Lapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista ”Hauen lauluun”, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan, samaan aikaan realistisen ja…

Jos hankit kirjojani, saat niitä edullisimmin Saksasta. Myös suomenkielisenä myös muistalmani "Muistelmakirja - Nyt". Kirjojen kustantaminen ja lukeminen ei ole enää suomalainen ilmiö. Olin opiskellut Suomessa mutta jatkanut sitten muualla. Peruskoulu käytiin aikanaan synnyinseudulla, maaseudulla, lukio seutukaupungissa, yliopiston ensimmäinen tohtorius Suomessa sekin. Sen sijaan sen jälkeen jatko tapahtui Suomen ulkopuolella. Suomi kun ei kykene tarjoamaan töitä eikä tieteen ja tutkimuksen vaatimia välineitäkään. Välinellinen laboratoriotiede on kallista ja kaikki eivät voi olla humanisteja, yhteiskuntatieteilijöitä Suomessa eläen.…