Ikääntyvä kansakunta ja talvisodan henki

Kun satavuotiasta haastatellaan, vakiokysymys on aina sama. Kysyjä hakee pitkän iän salaisuutta ja saa myös odottamansa vastauksenkin. Samalla vanhuus näyttäytyy vaivaisen ihmisen vihreän mailin viimeisten metrien taivalluksena. Harva huomaa kysyä tulevaisuuden näkymistä ja haasteita, visioista, joita kohti ikäihminen on tulevaisuuttaan pohdiskellut kulkevansa. Ellei nyt sellaisena pidetä iäisyysmatkaa. Sama pätee omaan aikaamme yleensäkin. Yhä harvemmin kohdataan haastattelijaa, jonka tavoite olisi kartoittaa huippusuorituksen tehneen nuoren urheilijan tai keski-iän ohittaneen eläkeläisen ajatuksista tulevasta, olematta edes sadan vuoden sankari ja sammuttamassa kynttilöitä kakustaan yhdellä henkäyksellä sen hoitaen. Varoen samalla, ettei se jää viimeiseksi henkäykseksi. Korkean iän kohottaminen eräänlaiseksi sankaruudeksi ja sillä aihe sivuuttaen on…
Read More

Yhteys luontoon ei saa katketa

Ranskan vaalit ovat ohi ja odotamme uudelta viisivuotiskaudelta paljon enemmän kuin edelliseltä. Mukaan mahtuvat myös olympialaiset. Odotamme että niissäkin näkyy jotain muuta kuin kiinalaisten tapa hoitaa koronakisat läpi ilman yleisöä. Kunhan nyt tuli hoidetuksi. Omat olympialaiset Helsingissä olivat taitekohta ja Suomi alkoi kansainvälistyä, tuli tutuksi omalla persoonallisella tavallaan maailmalle. Jatko ei sitten sujunutkaan ehkä aivan niin kuin olimme odottaneet. Suomesta tuli Yhdysvaltain itäisin osavaltio ja Kekkosen ajan itsepetosta ylläpitävä valehtelijoiden klubi. Uskoimme itsekin omiin valheisiimme. Nyt niistä valheistamme on tehty rehellistä tiliä ja hyvä niin. Oli syntynyt sisäsiittoinen, byrokraattinen ja tasapäistävä kansakunta. Kun korjausta haettiin laajan kansainvälisen tutkimus- ja innovaationeuvoston…
Read More

Teesi, antiteesi ja synteesi

Teesi antiteesi ja synteesi Samaan aikaan kun seuraamme tapahtumia Ukrainassa ja analysoimme Venäjää, unohdamme mitä tapahtuu Suomessa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja ympäri globaalia maailmaa. Jopa kuvamme menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen. Tämän rinnalla oma kielemme rapautuu, pirstaloituu ja yksinkertaistuu. Kielemme on kohdannut vanhatestamentillisia haasteita, mutta syytä ei ole mahdollista hakea enää Jumalasta. Kaikki aikamme medioissa menee nyt Venäjän ja Ukrainan sodan pohdintaan, omaan käyttäytymiseemme pandemian jälkeen hakien turvaa Natosta. Jopa omien epigeneettisten traumojen nouseminen pintaan on pahempaa kuin koskaan aiemmin, lukuun ottamatta ehkä suuren ikäluokan hysteriaa Vietnamin sodan aikoihin ja kommunismia palvovia, sotiemme aikaan syntyneitten traumoja tuolloin seuraten. Aikanaan menetettyjen…
Read More

Suljetun ja itseriittoisen maan strategiaa

Runsas vuosikymmen sitten (2009) työ- ja elinkeinoministeriö tilasi kuudelta ulkomaalaiselta ja kuudelta suomalaiselta professorilta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta tutkimuksen innovaatiojärjestelmästämme. Se kiinnosti minua mm. siksi että olin aiemmin väitellyt toistamiseen ekologisesta klusteristamme ja innovaatiopolitiikasta vuonna 2005 (Ecological Cluster and Innovation Policy). Jo tuolloin olimme käyneet Suomessa läpi niin alan yrittäjät, tutkijat, kouluttajat ja hallinnon mutta myös etenkin maaseudun alan yrittäjien tuotteita hankkivat kuluttajatkin. Alan kansainvälinen ympäristö tunsi sekin toki työmme ja sen tulokset. Meillä oli tuolloin, ja on vieläkin taipumusta uskoa kuinka metsä- ja metalliteollisuus ovat ne tukijalat, jotka innovoivat meidät kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Se perustuu kulttuuriimme ja ajatukseen, sosiaalisen pääoman tuomaan…
Read More

Z-sukupolvi ja dualistiset vanhemmat

Elämme aikaa, jossa kolikolla on kaksi puolta, kolmas näyttäisi puuttuvan. Näin on ollut joskus ennenkin ennen hybridiyhteiskunnan ja digiajan syntyä. Digi toi mukanaan on ja off kielen mutta unohti, kuinka kolikko kierii koko ajan ja sen pysäyttäminen on mahdotonta. Samalla käyttöömme tuli kokonaan uusi tapa ajatella ja tämän ajattelun kautta syntyi tekoälymme. Meille syntyi vuosien 1995-2015 sukupolvi jota kutsuttiin Z-sukupolveksi. Tämä sukupolvi vietti aikaansa enemmän median parissa kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Joka minuutti lähetettiin yli 100 000 tviittiä, YouTubeen ladattiin 48 tuntia videomateriaalia 2,5 miljoonaa kuvaa, päivitystä ja muuta sisältöä Fecebookissa. Ja kaikki tämä oli vasta alkua verrattuna heitä edeltäneisiin…
Read More

Matkalla kohti NATOA

Eduskunta käynnisti viimein keskustelunsa aiheesta, jonka taustoittajana toimii itäinen naapurimme ja sen aggressiot Ukrainassa. Tätä kirjoittaessani luen samalla kirjailija Sofi Oksasen tekstiä Suomen Kuvalehdestä (13.04.2022). Hän kun tuntee Venäjän ja sen kansan mielenlaadun siinä missä minä suomalaisen. Siinä kun on eroja eikä Oksanen ujostele kertoa millaisia ne ovat ja kuinka matka Ukrainalle on vaatinut pitkän tien kulkeakseen. Yhteistä oman mediamme ja Oksasen kerronnalle on pohjustaa hyökkäyssota kuvaamalla Ukrainaa pahuuden tyyssijaksi. Näillä meille vierailla käsitteillä, vuosia kestäneellä työllä, veljeskansan tappamisesta piti tehdä aluksi hyväksyttävää. Meillä ei ole oikein vastaavaa ”veljeskansaa” jos nyt ei puhuta kielellisesti vaikkapa unkarilaisista. Niinpä tämän ilmiön ymmärtäminen…
Read More

Pääsiäisen jälkeistä uutisantia

Juhlapyhät estävät toimittajia kertomasta, mitä kaikkea maailmalla on tapahtunut pyhien aikana. Niiden purkaminen käynnistyy tavalla, jossa suuret ja pienet asiat lomittuvat toisiinsa eikä kukaan kykene jäsentämään kokonaisuutta hetkellä, jolloin suuret tapahtumat ovat ohittamassa perinteiset pienet, myös poikkeuksellisen merkittävät hiljaiset merkit tulevasta. Suomi etenee Natoon nyt vauhdilla, jossa ei enää Natoon haeta vaan sinne kutsutaan. Se on myös tämän protokollan oikea järjestyskin. Marko Junkkari havaitsee tämän Helsingin Sanomien (HS 16.4) ammattitoimittajan artikkelissaan. Niinpä keskiviikon eduskunnan täysistunnosta alkaa todellinen vyöry, joka johtaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Tämä on pääsiäispäivien aikana padonneista uutista ensimmäinen ja meitä koskettavista luonnollisesti tärkein. Samalla se pohjustaa seuraavan suuren uutisen,…
Read More

Pääsiäisajan pohdintoja – eksistentialismin kuolema ja eskapismin esiinmarssi

Eksistentialismilla tarkoitetaan eurooppalaista filosofian tai kirjallisuuden suuntaa, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta. Tämän opin mukaan ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa ja on tähän valintaan myös pakotettu. Tänään me emme ole tästä enää aivan varmoja. Oletamme että jotkut ovat valinnassaan jo syntyessään muita onnekkaampia ja alkavat valita myös muiden valinnat. Emme valitse vanhempiamme, kulttuuria, saati kieltä, syntymälahjoja, joita käytämme ja geenejä, joilla elämme ja ajattelemme, emme valitse tietämme, tie valitsee meidät. Oma aikamme, media-ajan ja digiteollisuuden hybridinen kokemus, eksistentialismi oppinamme korostaa ihmisen ensisijaista kokemusta yksilöllisestä, ainutlaatuisesta olemassaolostaan (eksistenssistä, yksilönä ryhmän jäsenenä ja biologisena olentona,…
Read More

Mytomania ja tekoäly sekä putinismi.

Mytomania – sairaalloinen valahtelu. Osa 2. 31.03.2011/ 15.04.2022 Onko myyntitykin puhe tai toisen ihmisen imartelu muunneltuna totuutena valhetta? Onko oma kansakuntamme erityisen rehellinen vai haluammeko vain pettää itseämme? Hyväksymmekö poliitikon puheen potaskana paremmin silloin, kun kyseessä on oman puolueemme edustaja? Pyrkivätkö kaikki elolliset olennot tavalla tai toisella naruttamaan toisiaan? Onko valehtelu eloon jäämisen ja evoluution tuote ja pitäisikö sitä pikemminkin suosia, kuin karsia niin lisääntymisen kuin kilpailun kiihkeässä kilvassa? Miksi meitä opastetaan näyttelemään työpaikkahaastatteluissa ja mainostamaan itseämme liioitellusti vaalien yhteydessä? Periikö rehellisyys vielä maan vai valehtelemmeko jopa kasanviisauksissamme? Jos rikkain kymmenesosa kansakunnasta omistaa 90 %, voiko demokratia toteutua, kun köyhin…
Read More

Tiistai 12. päivänä huhtikuuta 2022

Tiistai huhtikuun 12. päivä on erityisen merkittävä sekä astrologeille että astronomeille samaan aikaan. Kaksi aurinkoamme kiertävää taivaankappaletta, Jupiter ja Neptunus, kohtaavat kalojen tähdistössä ensimmäisen kerran sitten 17. maaliskuuta vuonna 1856. Nämä kaukaiset yhteisen aurinkokuntamme kiertäjät näkyvät silloin täsmälleen samassa kohtaa taivaalla – tässä tapauksessa 23 astetta ja 59 minuuttia ”Pisces” (Kalat). Taivaankansi kun on jaettu astrologiassa 12 yhtä suureen osaan, josta horoskooppimerkit saavat nimensä. Ja sinähän tiedät oman horoskooppimerkkisi ja myös sen merkityksen. Sellainen kuuluu sivistykseen mutta ei nyt välttämättä maailmankuvien maalailuun. Tässä tapauksessa nämä mystiset planeetat, Jupiter ja Neptunus, kohtaava toisensa juuri kalojen tähtimerkissä. Jos olet syntynyt tässä tähtimerkissä,…
Read More