Kevyttä kesälukemista sateitten lomassa

20.06.2022 Syksyllä 2014 vastasin Forssan Lehden kolumnistille, Kantin ja Hegelin tulkitsijalle teemoista feodalismi, kapitalismi ja kommunismi. Koska kyse oli lyhyestä, päivälehteen tarkoitetusta artikkelista, ei tiedelehden tapaisesta julkaisusta, käynnistin sen 1000-luvulta alkaen ja taustoittaen kirjoitukseni kenen tahansa lehden tilaajan luettavaksi. Kantin ja Hegelin kohdalla se on mahdotonta. Näin myös analyytikot ja näiden aistihavainnot kuvattiin ikään kuin oma aikamme sosiaalisen median lukijalle ja sinne kirjoittavalle tuleekin sanansa asetella ja käsitteet valita. Kun takana on tätä työtä vuosikymmenet…
Read More

Urhon päivänä – viikkoa ennen juhannusta.

Tänään on viikko juhannukseen ja samalla Urhon nimipäivä. Se mitä juhannus tuo mieleen on ikään kuin kääntöpuoli Urhosta. Juhannus on meillä herttainen, Uunon nimipäivä ja muistuttaakin enemmän Turhapuroa kuin Kekkosta. Turhapuro pyrki näyttelemään myös presidenttiä, mutta Kekkosta näyttely ei oikein luonnistu edes komediana Loirilta. Kyse kun on ikään kuin faktorianalyysin kahdesta ensimmäisestä faktorista ja ne selittävät aivan eri asioita, olematta kuitenkaan suoranaisesti toistensa vastakohtia tai kääntöpuoliakaan. Tämän päivän Helsingin Sanomat esittelee näkyvästi Michael Monroen miehen…
Read More

Suomi on maailman saarisin valtio

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Tai ainakin näin meille lapsena koulussa kerrottiin ja siihen oli uskominen. Tänään meille kerrotaan, kuinka maamme onkin tuhansien saarten maa. Helsingin Sanomat tekee siitä jopa teemanumeroksi painetun kirjasen tilaajilleen. Hyvä niin ja vielä oikeaan aikaankin. Teemanumeron 3/2022 vihkonen on huolella kirjoitettu ja viisaalla tavalla rakenneltu. Ensi esitellään suomalaiseen tapaan saaristofaktaa. Se on mennen tullen parempaa kuin sama fakta haettuna Wikipediasta. Brittien Wikipedia ei oikein malta keskittyä kunnolla suomalaisten asioihin sekään.…
Read More

Jäätyneet ja eskaloituneet turkkilaiset resilienssit

Suomalaisten on huolehdittava siitä, että Suomen ja Turkin tulehtuneet suhteet tunnetaan ja varotaan niiden eskaloitumista ja jäätymistä myös Turkin turistikohteissamme. Kukaan ei halua Turkissa, että skandinaavit jättävät lomareissunsa tekemättä. Samalla Suomi tietoutta on lisättävä ja suotavaa olisi myös ruotsalaisten aktivoitua ennen ilmiön eskaloitumista tai vaihtumista jäätyneeksi konfliktiksi niin horisontaali kuin vertikaalisuunnassakin. Koska Turkki ei ole EU jäsen eikä Norja liioin, Ruotsin valuuttakin on omituinen ja omintakeinen, konfliktin tutkimusta ja sen valvontaa tulisi hoitaa lähinnä YK:n…
Read More

Tyhmyyskilpailu käynnissä – oletko se sinä?

Jokaiseen suomalaiseen mediakesään mahtuu leijonanjäljet hiekassa. Jokainen itsensä vähänkin merkittäväksi kertojaksi kokeva on mukana kesän 2022 suomalaisessa kilpailussa, kuka on tämän kesän narratiivinen äiti. Sillä nyt on viimeinkin naisen vuoro pyrkiä tälle paikalle. Siitä voi aueta samalla väylä kohti todellista menestystä ja presidentiksi jo seuraavissa vaaleissa. Tai ainakin varteenotettavaksi kandidaatiksi. Oletko se SINÄ. Vaalit tulevat myös keväällä kahdeksan kuukauden kuluttua. Ellet usko oikein vielä kykyihisi suoraan presidentiksi, kukaan Lasse Lehtinen ei esitä sinua Martti Ahtisaaren…
Read More

Ilmassa on putinismia

13.06.2022 Suomalainen ilmapiiri presidentin järjestämässä Kultarannan toisen päivän tapahtumassa muistutti suomalaista tunnelmaa körttikansan pidoissa. Tutustuin sellaisiin lapsena ja lausuin joskus myös tunnelmaan sopivan runonkin. Suomalaisten runot olivat lapselle joskus raskaita. Niiden kirjoittajatkin kuolivat usein nuorena. Ne oli laadittu joko rintamalla tai pian sotiemme jälkeen. Nuo runot muuttivat omaa maailmankuvaani tavalla, jonka korjaaminen myöhemmin vei voimia. Lapsia olisi suojeltava suomalaisten runoilta ja venäläisiltä kirjailijoiltamme. Teesi ja antiteesi johtaa synteesiin. Mytomania ja eskapismi putinismiin. Tätä on nyt…
Read More

Kultarannan antia – Turkin huolet otetaan vakavasti.

Kesän tapahtumakalenteriin kuuluvat ns. Kultaranta-keskustelut. Koronan ja pandemian vuoksi ne olivat hetken poissa kesätapahtumista mutta palasivat nyt jälleen ja odotetut kysymykset kulkivat Suomen Nato jäsenyyden ympärillä. Hakukone olisi löytänyt ainakin käsitteet Turkki, Norja ja Ruotsi Venäjän ja Ukrainan rinnalla. Vielä edellisessä kokoontumisessa emme olisi voineet arvata miksi juuri nämä valtiot liitettiin toisiinsa vuoden 2022 Kultaranta keskusteluissamme. Avainhenkilön nimikin Naton pääsihteerinä, Jens Stoltenberg, olisi ollut monelle vieras. Moni olisi kysynyt kesällä 2019 mitä tämä Stoltenberg tekee…
Read More

Kesäkuisen viikonlopun klusterijuttuja Hesaria lukien

Kirjoittaminen kesällä medioihimme on kokonaan eri asia kuin pimeimpään hetkeen marraskuun lopulla tai helmikuun hangilla. Sama pätee tutkijan työtä haastatellen suomalaisia. Etenkin ympäristöön ja omaan elämään, elinkaareenkin liittyvät kertomukset ovat eri vuodenaikoina haastatellen suomalaisilla kovin erilaisia. Vaalitkin pidetään mieluusti keväällä ja maalisvaalit on syytä siirtää vielä etäämmäs huhtikuulle. Ilmastomuutos vaikuttaa sekin vaalien ajankohtaan. Ei vain pandemia tai etäisenä pidetyn pääministerimme kiireet, saati Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa. On toinenkin tapa lukea suomalaisia medioitamme.  Päätoimittajan on pohdittava…
Read More

Taiteen klusteri ja klusteritaide – missä kulkee taiteen raja

Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä - Cluster Policy, Economy and Art: Cluster Articles 2021, part 2 Täyttäessäni 50 vuotta Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti minusta artikkelin otsikolla ”Kuuden professuurin mies”. Puolustauduin kertomalla, kuinka elämää on vielä edessäkin ja en pidä itseäni vielä loppuun poltettuna - professuurien määrällä ja julkaisuilla sitä mitaten. Monella tuotteliaimmat vuodet ovat vasta eläkepäivien yhteydessä syntyviä. Tutkijan kapeutuva maailma saa ikään kuin siivet siitä poikkitieteisestä ihmeestä, jota moneen suuntaan rönsyillyt broadcast voisi…
Read More

Nato ja menetetyt vuosikymmenet

Suomen Nato jäsenyydestä on puhuttu kaikkien demari presidenttiemme aikana ja toki jo ennen sitäkin. Kekkosen jälkeisessä Suomessa tästä aiheesta puhuminen oli turvallisuusriski. Oikeammin vasta kaksivaiheisesta presidenttivaalista ja Martti Ahtisaaren valinnan jälkeen Nato nousi keskusteluun, jossa mukana oli toisena osapuolena Elisabeth Rehn. Ahtisaari sai jyrkimpien Nato vastustajien äänet. Tästä huolimatta juuri Ahtisaaren aikana meillä käynnistettiin rauhankumppanuus Naton kanssa ja osallistuimme kriisinhallintaoperaatioihin entisen Jugoslavian alueella. Suomen armeija länsimaalaistettiin ja muokattiin myös ulkoisesti yhteensopiviksi Nato-joukkojen kanssa. Se näkyy…
Read More