Vuosi: 2024

Nyrkkioikeudesta vannottuun oikeuteen – Lus manarum – Lus iurandum Aviomiehen oikeudesta kansojen oikeuteen – Ius mariti – Ius gentium Jotta ymmärtäisimme uutta teollista prosessia ja algoritmejamme muuttuvassa ympäristössämme ja osana luonnonvarojamme, on syytä kerrata hieman maaseudun alueellista innovaatiopolitiikkaa ja sen syntyä. Autonomian ajasta ja 1900-luvun alusta kului liki 40 vuotta ennen kuin maahamme luotiin moderni tiedepolitiikka, joka painotti tiedettä ja teknologiaa. Samaan aikaan maata koetteli sen vaikein yhdyskuntarakenteellinen murros. On houkuttelevaa ajatella, kuinka jälleen kerran…

Cor ad cor loquitur – Sydän puhuu sydämelle Corona triumphalis – Triumfiseppele Tietotekniikan myötä verkostoituminen näyttäytyi Suomessa uudelta keksinnöltä. Se loi uuden strategian tai strategiajoukon. Oli kuitenkin syytä tehdä ero perinteisen verkoston, yritysyhteistyön ja klusterin sekä modernin informaatioyhteiskunnan verkostoitumisen välillä. Perinteistä verkostoa, yritysyhteistyötä, mitä tahansa verkostoksi kutsuttua talousmallia ohjaa kulloinkin vallalla oleva traditio, yritysjuridiikka jne. Suomessa kansallisen innovaatiopolitiikan taustalla oli pragmatismi ja weberiläinen byrokratian tausta. Olin tästä varoittanut ja kirjoittanutkin. Myöhemmin myös pahoitellut menetettyä vuosikymmentämme…

Bene est temptare – Yrittänyttä ei laiteta Benigno numine – Suopealla sallimuksella Vuonna 1994 käynnistynyt osaamiskeskusohjelma mobilisoi liikkeelle alueelliset toimijat, tiedepuistot, teknologiakeskukset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut maakunnallisen elinkeinoelämän tueksi. Näin julkishallinnosta tuli aluelähtöisen tiedon ja osaamisen kehittäjä Suomessa. Porterin (1985, 1990) ajatteluun rakentuvat klusteriohjelmat olivat oikeastaan ainoa kansallinen lisämme EU-kaudella innovaatiojärjestelmämme käsitteistössä, mutta ei suinkaan suomalainen ”oivallus” (Hernesniemi ym. 1995). Näin jälkeenpäin noita aikoja muistellen ne tuovat mieleen runsaan määrän kirjoja – ”Bona copia librorum.”…

Velit nolit – Haluaisi tai ei Purjein ja airoin – Velis et remis Innovaatioiden leviämisessä ja vastaanottamisessa maaseutua ja kaupunkeja on käsitelty usein ikään kuin vastapuolina tai osana muita diffuusisti leviäviä ilmiöitä, kuten vaikkapa viruksia. Tämä koskee etenkin hallintokoneistoja ja kulttuuria, byrokraattista rakennelmaa ja sen ikiaikaista tapaa toimia. Tietoyhteiskunnan innovaatiokapasiteetin kasvaessa etenkin byrokraattisena koettu ympäristö on joutunut vastaamaan kritiikkiin, jonka taustalla ei ole niinkään pelko demokratian kaventumisesta kuin uudesta teknologiasta, työpaikoista, algoritmien ja robotiikan valtavasta…

Kuten aiemmin mainittiin – ”Ut ante dictum Pahoinvointiin saakka – Usque ad aras Koskaan ei tulisi vedota aiemmin kirjoitettuun tai sanottuun. Kansainvälisessä kirjallisuudessa ja innovatiivisuuden tulkinnassa näin kuitenkin tehdään ja tuota vaihetta kutsutaan tiedepolitiikan lapsuusvaiheeksi. Ehkä nimekkäin mainittu nimi on silloin Vannevar Bush ja hänen raporttinsa Yhdysvaltain presidentin käyttöön vuonna 1945 (The Endless Frontier). Mikä tässä raportissa oli sitten niin maata mullistavaa? Muutakin kuin todeten kuinka tottumus on tyranni – ”Usus est tyrannus.” Tuossa raportissa…

Ridentem dicere verum – Rubrica  Sanoen nauraen totuus – Punamulta Innovaatiot ja niiden leviämistavat määritellään kulttuurisidonnaiseen tapaan. Euroopan unionin vuosiksi 1994–1998 asettama 13 silloisen jäsenvaltion konsortiumi (Tella &Tirri) määritteli aikanaan innovaatiot sellaisten uutuusvoimaisten ratkaisujen kollektiiviseksi luomiseksi, jotka vastaavat uusiin tarpeisiin. Epäilen vahvasti, ettei tämä määritelmä menisi tänään vuonna 2024 läpi. Vielä tuolloin tutkimus paljasti syvällisiä eroja innovaatiokäsitteen käytössä ja ymmärtämisessä eri maissa.   Eivät nämä erot ole mihinkään kadonneet, mutta niiden tiedostaminen ja hyväksyntä on tänään…

Velis et remis – Purjein ja airoin Nykyaikainen tiedepolitiikka sai juurensa modernin tieteen ja kansallisvaltioiden syntyaikoina, jolloin kokeellinen luonnontiede keittyi julkiseksi palvelulaitokseksi. Tämän ns. baconilaisen hyötytieteen näkökulmasta perustettiin ensimmäiset julkiset tutkimuslaitokset Royal Society Englantiin (1662) ja Academie des Sciences Ranskaan (1666). Erityisesti Ranskan vallankumous asetti tieteen taloudellisen merkityksen korkealle ja kansallinen arvovalta johti uudelleenjärjestelyihin, joilla oli kauaskantoiset seuraukset myös meillä Suomessa. Tieteen vallankumous Kuhn’in (1962) kuvaamalla tavalla tai bernsteinilainen (1967) modernin tieteen näkökulma tuli Suomeen…

Kiirehdi hitaasti – Festina lente (keisari Augustus) Oletko koskaan kuullut käsitteen normaali? Kuinka joku tapaamasi ihminen oli ja on edelleenkin ihan normaali suomalainen toisen vastaavan suomalaisen kertomana. Mitä hän mahtaa tarkoittaa normaalilla suomalaisella? Poikkeaako tällainen suomalainen ehkä normaalista ruotsalaisesta tai venäläisestä? Tai onko normaali savolainen sama kuin normaali hämäläinen? Sakari Topelius pyrki Maamme kirjassaan kuvaamaan kansakuntaamme ja myös heimojamme. Kirjasta on otettu puolensataa uutta painosta aina hiven sitä paremmin omaan aikaansa korjaillenkin. Mutta käsite valtioiden…

18.04. 2024 Kirjani sisältö ja sitä edeltäneet julkaisuni kaipaavat loppuluvukseen jotain todella merkittävää ja myös omaan elämäni vaikuttaa Brasiliasta ja samalla Portugalista. Valinta oli helppo. Olen pitänyt juhlapuheen Brasiliassa sen pääkaupungissa maan täyttäessä tasavuosia. Samalla ihaillut Oscar Niemeyrin lahjoja kansakunnan uudessa pääkaupungissa, jonka kaava muistuttaa perhosen siipiä, eikä sen keskellä ole oikein mitään. Asuin siellä aikani ja sieltä minua siirreltiin ympäri valtavaa maata agropolis strategian isänä. Se oli levinnyt kirjanani valtavaan maahan ja minun suomalaisen…

09.04. 2024 Harva suomalainen on saanut osakseen niin paljon huomiota ja niinkin kaukaa historiasta kuin Mikael Agicola. Suomalaiset kun eivät ole oikein nimihenkilöitään palvovia kansalaisia. Agricolan panos nykyiseen luterilaiseen ja jäyhään kansaan, sen alkujuurille oli kuitenkin niin merkittävä, ettei sitä voinut haudatakaan. Seuraava teksti on lainausta lukien Wikipedian ansiokasta tekstiä hiven sitä tiivistäen ja jatkaen omilla kirjoituksillani.  Syntyy vaikutelma, ettei edempänä ole enää mitään. – Non plus ultra.    Kaikkihan me muistamme, kuinka Mikael Agricola…