Poikkitieteisyys kiinnostaa

Olen kirjoittanut noin 5000 artikkelia ja 116 monografista kirjaa. Se mikä lukijaa kiinnostaa, toisin kuin robotteja, liittyy poikki- tai monitieteiseen tulkintaan ja siitä kirjoittamiseen. Eilen viiden kärjessä olivat otsikot Narratiivinen kertomus, Luottamus hyvä - valvonta parempi, Identiteetti kriisissä, Politiikassa onni on epänormaali ilmiö ja kärjessä "Ammattinan kiusaaja". Kaikkiaan yli sata juttua saivat usempia lukijoita ilman robotteja. Oleellista on että meitä kiinnostavat sellaiset kirjoitukset, jotka ovat tulkinnallisesti useamman tieteenalan ja tutkijan työtä tyyppiesimerkkeinä juuri politiikka, identiteetti, luottamus ja valvonta, narratio sekä etenkin kiusaaminen ja vieläpä ammattinamme. Kirjoitus kiusaamisesta ammattina on syyskesältä 2010. Olen sen esittänyt kyllä myöhemmin hiven korjaillen ja aiemminkin,…
Read More

Miksi väitellä useissa tiedekunnissa?

Saan yhtenään vastailla kysymyksiin, jotka liittyvät poikkitieteisyyteen, monitieteisyyteen sekä tieteitten väliseen toimintaan myös muussa kuin tutkimuksessa. Siihen vastaaminen on tiedettä samalla popularisoiden mahdotonta. Etenkin kun kyseessä on Suomi ja kielemme, joka ei oikein avaudu tiedekielen käyttöön. Etenkin aina vaalien alla ilmiö on alkanut kiusata silloin, kun on mukana tutkijana ilmiössä, joka on monen ammattikunnan ja osaamisen yhteistä osaamistamme sekä tapamme äänestäjinä valikoida itsellemme mieluisia ehdokkaita ja puolueita sellaisiin tehtäviin, joita hoidetaan lukemattomien tieteitten kautta usein optimaalista maalia hakien. Ihmisen luovuua ja innovaatiokyky on rajaton mutta sen haasteellisimmat ilmiöt tahtovat piileksiä perinteisten tieteitten ikään kuin rajapinnoilla. Usein uuden löytäminen sieltä johtaakin…
Read More

Rakenteellinen korruptio rapauttaa demokratiamme.

Miksi suomalaiset valitsevat vuosikymmenestä toiseen poliittisia pelaajia maansa avainvirkojen hoitoon? Miksi jopa perustuslakejamme vartioivat poliittiset vaaleilla valitut amatöörit ja pelurit perustuslakivaliokunnassamme? Ainoana maana maailmassa. Miksi me pidämme sitä parhaana mallina? Onko meillä jotain erityistä viisautta, joka muilta puuttuu lain laatijan ja toteuttajan sekä tuomiovallan kolmijaossa? Mistä sellainen on ajopuuksi kutsumamme kansakunnan normistoon ja moraaliin oikein pesiytynyt? Onko meidän moraalissa jotain erityisen arveluttavaa? Syntyykö se sosiaalisen pääoman kautta vai ehkä onomatopoeettisen ja poliittisen kielen tuotteena? Miksi valtio siirtää koko ajan tehtäviään kunnille, sadoittain? Kuntavero kun ei ole progressiivinen ja maaseutumme tyhjenee. Kuka tätä maata on tähän suuntaan ohjaillut? Ajopuuko? Painaako jäsenkirja…
Read More

Ongelmallinen instituutio.

Perustuslakivaliokunta on ongelmallinen instituutio, kirjoittaa oikeusoppinut ja tohtorikoulutettava Lasse Vuola ja tyrmää samalla emeritusprofessori Martti Koskenniemen vieraskynän (HS 30.4) jättämättä kiveäkään kiven päälle. Demokratian pyhimmän alueen huolenpito on ulkoistettu pienelle joukolle poliitikkojamme ja se on hirvittävä asia. Kun siihen lisää vielä rakenteellisen korruptiomme ikiaikaisen sosiaalisen pääoman kulttuurin, menetetty vuosikymmen alkaa saada jatkoa. Hybridiyhteiskunnan kouristelu jatkuu sekin ja mukaan tempautuu myös demokratian syvä kriisi ja mediamme sen mukana. Me kun olemme lisäksi kielemme vankejakin ja narratio, tapamme kertoa tarinamme, on kovin lyhyen sosiaalisen pääoman ja normiston, moraalin hoitamana hetkessä ajopuuna maailman markkinoilla. Tätä ajopuuta kuljettaa poliittinen Saksan ja Ranskan aikanaan rakentelema…
Read More

Mikael Agricolan persu

Mitä mahtaa tarkoittaa suomalainen puhuessaan persusta ja eläen Suomessa sekä puhuen onamatopoeettista, luontoa matkivaa kieltään? Lirisee, lärisee ja lorisee puhuessaan. Agricola tosin äänsi "persun" hiven ranskalaisittain. Kuukausi sitten kirjoitin persusta ja sateenvarjosta. Se löytyy Googlaten kotisivultani, persujen sivulta tai täältä naamakirjastakin. Pidän Ranskasta ja ranskalaisten tavasta valmistaa ruokaa, omalaatuisesta pragmaatikolle vieraasta tavasta ajaa autolla, joka on koivn saksalaisesta poikkeava. Agropolista ja agopolis strategiaa rakentaessani maailmalla, ranskalaiset kilpailivat kanssani markkinoiden Montpellierin maailmankuulua Agropolistaan teknopoliksena, tiedepuistona. Sitä pidettiin maailmalla elitistisenä. Omaa malliani taas paremmin tämän ajan ilmiönä, internet ihmisen etätyötä tekevänä maaseudun välineenä, vähän kuin suomalaista osuustoimintaliikettä tai japanilaisten keiretsuja. Suomea on…
Read More

Miksi kiusaaminen kiinnostaa.

Kirjoitin runsas kymmene vuotta sitten vuonna 2010 kiusaamisesta ammattina. Se oli tänään luetuin kotisivuni kirjoituksista. Siihen on varmaan jokin syy, ehkä useampiakin. Liki sama määrä lukijoita sai niin ikään vuosikymmen sitten kirjoittamani artikkeli politiikasta ammattina, jossa mukana on muutakin kuin pelkkää hyveellisen ihmisen pyrkimyksiä olla rehellinen ja hakea yhteistä hyvää. On 07 Aug, 2010. Kiusaaminen ammattina Kiusaaminen on aikuisten maailmassa sosiaalisen kilpailun muoto, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisen sisäiseen pääomaan. Kiusaaja kohdistaa hyökkäyksensä siihen pääomaan, johon kiusatun asema yhteisössä perustuu. Hyökkäys voi olla verbaalista, fyysistä, eleellistä jne. jolla hyökkääjä horjuttaa ihmisen oppimaa psyko-sosiaalista olotilaa. Suunnitelmallista alistamista Työelämässä ja aikuisten maailmassa kiusaaminen…
Read More

Raja railona aukeaa

Miksi aluepolitiikassa ei pohdita rajojen merkitystä ja niiden syntyä? Olen tätä usein ihmetellyt ja maantieteilijänä minua viisaammilta kysellyt. Onko raja varmasti optimaalisessa paikassa pohdittaessa vaikkapa saavutettavuuslukuja? Joki voi olla ihan hyvä raja sekin mutta pääsääntöisesti joet yhdistävät, eivät niinkään erota. Luonnonmaantiede on eri asia kuin kulttuurimaantiede mutta onhan meillä myös optimaalisia rajoja hakeva tiedekin. Onko pohdittu miten kalliiksi väärässä paikassa olevat vaikkapa kuntien rajat maksavat meille? Olisiko syytä laskeskella nyt kun korona helpottaa ja on osoittanut miten tärkeä raja on jopa ihmisten tavalle sairastaa ja saada apua. Entäpä jos madaltaisimme rajoja? Muitakin kuin perinteisiä rajojamme. Kun elämme jo liki ajattomassa…
Read More

Yöpakkashallituksesta koronahallitukseen.

Suomen koalitiohallitukset ovat tuttuja itsenäisyytemme ajan alkuvuosikymmeniltä. Niiden toimivuuteen ovat vaikuttaneet maan sisäiset pelurit mutta samalla myös ulkopuoliset pelaajat, joiden tukea on samalla tarvittaessa myös haettu. Myös virkamiehet ovat menneen maailman perua poliittisia ja tunsivat nämä pelin säännöt. Neuvostoliiton kadottua sen paikalle löytyi EU sekä sen ylikansalliset tavoitteet. Käytännössä jopa samojen sukujen lapset jatkoivat politiikan tekoa samoissa poliittisissa puolueiksi kutsutuissa oudoissa instituutioissammekin. Tärkeintä oli että ne käyttivät suvereenia valtaa niin lakien säädössä kuin niiden tulkinnassa. Perustuslakikin ja sen tulkinta oli kyettävä pitämään näiden ohjaksissa. Samoin mediamme ja sen muutamat omistajat ymmärsivät miten kansaa tuli kasvattaa. Teksi yöpakkashallituksesta on suoraan Wikipediasta.…
Read More

Kuka muistaa yöpakkashallituksen?

Elimme eilen hallituskriisissä, joka laukesi kuin itsestään ja muistutamatta juurikaan ajoista, jolloin syntyivät käsitteet kansanrintamasta tai punamullasta hallituspohjanamme. Eivät ne tähän päivään enää sovi, eikä niistä kannata enää edes sosiaalista pääomaamme vaivata. Valtaosa meistä ei toki ymmärrä noista ajoista mitään, eikä kouluopetuksena kertojan taidot tahdo tavoittaa opettajana, väärissä tarinoissa koulittuina, mitä prodcastia nämä tarinat mahtaisivat oikein edustaa. Muistelmia kirjoittaessani jätin oman sukunimeni kuvaamisen ohella vähemmälle henkilöt, jotka olin kuvannut jo aiemmin niin kotisivuillani kuin kirjoissani. Professorit ja entiset dekaanit Erkki Asp ja Uuno Varjo löytyvät toki kertomuksistani ja Erkkiä on luettu jopa eilen viimeksi useammankin toimesta sivustoltanikin. Samoin vaikkapa hiven…
Read More

Luottamus hyvä, valvonta parempi.

Jussi Halla-aho lainaa edellisen otsikon sanoja Josef Stalinilta. Häntä ei yleensä siteerata itseään kunnioittavissa piireissä, toteaa Halla-aho. Tässä tapauksessa hän kuitenkin pitää lainausta sopivana pohdittaessa tämän päivän Suomea. Itse lainaan rinnalle suomalaisten arvostaman presidentti Risto Rytin sanoja: "Pahimmat viholliset ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinehdot ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi." Olemme seuranneet juuri näytelmää, jossa hallituksemme suorittaa outoa ripittäytymistään viikon ajan ja lopputulos oli toki ennakoitavissakin. Samoin outoa äänestystä, jossa perustuslakivaliokuntamme muuttuu osaksi samaa poliittista seremoniaa. Se on osa poliittista näytelmää, historiaan jäävää, johon osallistuvat samat poliitikot…
Read More