Perussuomalaiset vetää puoleensa nyt myös porvareita, arvioi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass. Hän lanseeraa uuden termin, perusporvari.
”Yritin keksiä jotain, millä kuvata tätä gentrifikaatiota”, hän sanoo ja pyytää anteeksi sanahirviötä.
Gentrifikaatio tarkoittaa keskiluokkaistumista ja kuvaa sitä, että keskiluokkaista väestöä muuttaa alueelle, joka aiemmin on ollut työväenluokkainen. Ilmiön johdosta asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat ja kotitalouksien koko pienenee. Esimerkki tällaisesta alueesta on Helsingin Kallio.
Kuvaavaa on, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkaisi huomiota herättäneen kuvan Helsingin Kallio A -äänestysalueen tuloksesta. Kuvasta käy ilmi Halla-ahon keränneen äänestysalueen suurimman saaliin eli 122 ääntä. Kuva tulkittiin kuittailuksi, sillä Halla-aho ohitti vihreiden kärkinimet näiden vahvalla kannatusalueella. Toisaalta Halla-aho sai paljon kannatusta rikkaissa kaupunginosissa kuten Helsingin Eirassa.
Wass toteaa, että Halla-ahon kaudella perussuomalaisista on tullut talousmielessä selkeämmin oikeistolainen puolue, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon porvariäänestäjille.
Yli kolmannes perussomalaisten kansanedustajista on sosiaalisia ja hyvin verkostoituneita yrittäjiä. Yrittäjätausta kertoo alan tutkijalle paljon. Se on harvinaisen kaukana ahdasmielisestä yhden asian ihmisestä, olkoonkin että alan klusterit löytävät kahdeksan päätyyppiä. Käytännössä nämä työskentelevät kuitenkin verkostoissaan yhdessä halutessaan saavuttaa eri kuluttajaryhmät ja ne on myös tunnettava. Sama pätee monikärkiseen politiikkaan ja äänestäjiimme kun puolue muuttuu edellä kuvatun tapaan hallitusti ja tutkittua tiedettämme soveltaen sosiaalisen median kentässä.
Perussuomalaisten historia on alkujaan SMP:n ajoista karjalaisena puolueena perusporvarillinen. Sitä äänesti myös korpikommunisti ja myöhemmin demarit. Keskiluokkaistuva Suomi löysi sen Helsingissä Kalliossa mutta myös rikkaassa Eirassa. Nyt tuo tulppa irtosi ja keskustan kohdalla romahdus oli täydellinen.
Puolueen jättäminen ulos nyt hallitusneuvotteluista kiihdyttäisi ilmiötä mutta ei oman politiikan hoito siellä ole enää myöskään este kasvulle. Oleellista on, että demareitten ei enää ole syytä vieroksua suomalaista perusporvaria ja oikeistolaista talousoppia sekä yrittäjyyttä osana verkostotaloutta ja klustereitamme. Politiikka ja puolueet eivät voi poiketa tästä yhteiskunnallisesta kehityksestämme ja sen ylivertaisesta päälinjastamme. Tämä koskee myös uusia nuoria, hyvin koulutettuja äänestäjiämme. Puolue on yhteiskunnan toimintojen kautta syntynyt väline siinä missä saavutettu vaalivoittokin. Ei itsetarkoitus ensinkään.
Perussuomalaisilla on useita kärkiä ja ne on oivallettu ajoissa ja nerokkaasti, kirjoittaa professori Hanna Walls ja on oikeassa. Reaaliaikaisesti kirjoittaisi puolestaan professori, joka on aiemmin hoitanut käsitteet ”Social media economy and strategy” sekä hybridiyhteiskunnan kouristelun, uuden mediayhteiskunnan ja puoluelaitoksemme kriisin ongelmat sekä hoidon reaaliaikaisesti puolueen käyttöön sekä blogeina että kirjoina, väitöskirjoinakin, Cluster art tai Art of Clusters ideologiasta digiaikaisena globaalina manifestinaankin.
Kirjat, jotka googlaten leviävät heti ilmestytään 2000 miljoona kärkeen, on vakuuttava osoitus, mistä on kyse ja miten Suomessa poliittinen toiminta voi osoittaa voimansa tavalla, jossa utopiat ja dystopiat on ensin kirjattava tieteen keinoin AJOISSA uuden nousevan porvariston käyttöön reaaliaikaisesti mutta käyttäen populismille tyypillistä retoriikkaa ja kieltä, joka myös ymmärretään sosiaalisen mediamme sisällä innovaatiopolitiikan keinoin.
Se että perussuomalaiset ovat tämän kisan ylivertainen edustaja ja voittaja, on tieteen saavutus, tutkimuksen sovellus, ei toki sattuman satoa, kuten joku tutkija perässähiihtäjänä on havaitsevinaan tai vanhat puolueet olettavat näin ajopuuna tapahtuvan. Eihän se toki näin ole ollut aikanaan sosialisminkaan kohdalla ja Marxin oppeja päntäten. Vielä vähemmän nyt kun käytössä ovat reaaliaikaisesti leviävät mediamme ja niiden kampusalueet, tiedepuistot ja teknologiakeskukset, osaamisympäristöt ympäri maailmaa.