Vesa Vihriälä, professori ja ETLA:n ja EVA:n entinen johtaja ihmettelee, miksi kriittinen keskustelu EU:sta on Suomessa tukahdutettu ja EU-rahastosta ei saa sanoa pahaa sanaa (HS 5.8). Toki oppositio sitä tekeekin, mutta sehän on muuta kuin Vihriälän tarkoittama journalistinen nerous erona mediamaailman metelille ja propagandalle.
Yhdysvalloissa puolestaan ihmetellään, mitä Obaman alkutaipaleen, obamanian ajan demokraateille on tapahtunut? Mihin katosi obamania? Miten Euroopan sairaimmat alueet näyttävät olevan sen rikkaimpia? Italiassa sen pohjoiset osat, Pohjolassa Ruotsi? Voisiko näitä outoja eroja vertailla Suomessakin? Vai onko fiinimpää väritellä Euroopan valtiota ja osavaltioita, toisin kuin Suomen kuntia vaalien jälkeen. Keskustan vihreää ja sitten muutama täplä muuta väriä, vaikka puolueen kannatus matelisi maan raossa.
Yksi kartta kun voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa. Toimittaja värittelee kuntien pinta-aloja ikään kuin vaaleissa kävisikin aarit ja hahtaarit, soisen maan turvemiljonäärit. Kohta heitä ei ole olemassakaan. Turvesoiden omistajatkin kun asuvat metropoleissamme. Paitsi seutukaupukiemme kohdalla, joissa asuu noin miljoona suomalaista, kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä. Kuka niitä tuntisi, yli 50 kaupunkia?
- Iisalmi on korvessa ja kaukana suurista kaupungeistamme, Forssa Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion keskellä. Molemmat ns. seutukaupungit ovat kooltaan prikulleen samankokoisia ja molemmissa asuu kantaväestön rinnalla Karjalasta muuttaneita evakkoja niin maalla kuin kaupungissa. Sen huomaa murteessa jos ei muussa huomaisikaan. Iisalmessa ja Forssassa syntyen kyllä huomaa.
- Miten menee Iisalmessa ja Forssassa tänään? Miten seutukunnalla menee ja niiden yhteistyöllä? Verratkaa Lounais-Hämettä ja Ylä-Savoa. Mistä syntyvät globaalit kansainväiset yritykset ja kumman kohdalla innovaatiot menestyvät ja tuottavat uutta työtä ja toimeentuloa? Koska ovat ja ketkä saavuttaneet urheilussa olympialaisia mitalejakin?
- Klaes Karppinen, Immo Kuutsa, Urho Kekkonen, Keke Rosberg, vieremäläiset hiihtäjät ja Ponsse, pielavetiset keihäänheittäjät ja Kekkonen, kirkkopuiston toisessa päässä on luterilainen kirkko ja toisessa ortodoksinen, välillä kirjailijoiden patsaita, suurin Juhani Aholla. Sven Dufva ja Koljonvirta tunnetaan nekin.
- Käykää kalasatamassa ja verratkaa veneitä ja niiden paikoituspaikkoja, kadun verrella olevia ikääntyviä taloja. Ottakaa näyte joesta ja pohtikaa mistä erot syntyvät. Lukeaa Forssan Lehteä ja Iisalmen Sanomia, Hämeen Sanomia ja Savon Sanomia, vertailkaa niitäkin.
- Miten on maaseutu Iisalmessa ja Forssassa hoidettu. Vertailkaa. Kuvitelkaa olevanne maantieteen tutkijoita. Talousmaantieteen, sosiaalimaantieteen, kulttuurimaantieteen, luonnonmaantieteen, sunnittelumaantieteen. Liittäkää maantiede historiaan ja kohta alkaa syntyä kuva siitä, mistä nämä erot Suomessa syntyvät.
- Kirjoittakaa siitä lukien myös muitten tutkimuksia, vertailkaa syntyneitä havaintoja. Kirjoittakaa siitä oululaiseen Kalevaan ja Tampereelta journalistin koulutuksen yliopistossa hankkineinakin. Se on journalismia ja kokonaan eri asia kuin media käsitteenä.
- Tämä kirjoitus on sosiaalista mediaa ja osa nykyistä Forssaa. Forssan Lehti kun on täynnä nimettömien kirjoittajien älämölöä, sosiaalisen median hengessä tuotettua lehteen huutaen. Tänäänkin joku kirjoittaja haukkui siellä minut artikkelista, joka käsitteli median ja journalismin eroa, tieteen ja propagandan eroja.
- Tosin toimittaja oli KARSINUT minulta kysymättä kirjoituksestani ne lainaukset, joissa mukana oli mediaprofessori Heikki Luostarisen lausuntoja HeSarista ja pikkunobelisti professori Reijo Luoistarisen lainauksia. Miksi oli toimittaja karsinut?
- Koska heillä on sama SUKUNIMI kuin minulla. Jätin professori Leena Luostarisen pois esitellessäni klusteritaiteen ja taiteen klusterin synnyn taustoja. Hän kun toi meille modernin taiteen ja on sukulainenkin. Nimi saatiin lahjana maksaen veromme luostarilaitokselle. Maatila oli Kallaveden rannalla ja tuhansia hehtaareja, veneet purjekunnan omistamia viikinkiveneitä.
- Tästä en kirjoittanut. Se kun olisi VARMASTI karsittu. Enso Gutzeitin johtajan, Ilmari Luostarisen mainitseminen olisi saanut lehden toimituksen häätämään minut ulos kaupungistaan. Hänellä kun oli jopa venäjänjuutalainen vaimokin. Kirjaston ovea en ole Forssassa rohjennut edes raottaa. Asun Forssassa LUKEn tutkijana, tieteen tekijänä. Työpaikka on vanhan kartanon mailla Jokioisissa.
- Forssa syntyi eri tavoin kuin Iisalmi, pihtisynnytyksellä. Sitä ei oikeammin kuulusi olla olemassakaan. Se on kuin Brasilian pääkaupunki 1970-luvulla kolmen akkitehdin luomuksena synnyttäen. Suomi kaipaisi nyt sellaista, ellei sellainen olisi jo tehty Turun, Helsingin ja Tampereen kolmion keskelle. Jos ei olisi tehty, nyt sitten olisi tehtävä.
- Forssa on riittävän etäällä metopolesta, Helsingistä, Turusta ja Tampereelta, maan hinta on kokenut kriisinsä. Syntyy ilmiö, jossa taloudenpito romahtaa. Syntyy slummiutuva alue, yleensä vyöhyke. Forssa on alueella, joka slummiutui jo kauan sitten, ellei siellä olisi ahkeria ihmisiä sitä estämässä.
- Nyt sitä pyritään myös maaseutuna palauttamaan ihmisen asuttavaksi. Tutkainta vastaan on vain turha potkia. Ilmankaan ei tämä maa kelpaa suomalaisille sijoittajille, ellei korona tee asumista Vantaalla ja Helsingissä mahdottomaksi.
- Etätyö toki Suomessakin opitaan ja slummi pannan yhdessä kuntoon, uusi kansakunnan pääkaupunki on valmis käynnistämään hybridiyhteiskunnan jälkeisen kauden kansakunnan demografisen väestökeskittymän ekologisessa keskipisteessä. Käytönnössä viiden maakunnan yhteisellä reunalla, heksagonaalisen rakenteen keskiössä. Alan tiedemiehet, jotain energiastakin ymmärtävät, tietävät mitä se merkitsee suomalaisen ekopoliksen paikkana ja pohdittaessa jo tulevan yhteiskuntamme uusia ulottuvuuksiakin. Kolmen sijaan vähintäänkin neljää.