Nettirikollisuus ja potilastiedot

Psykoterapiakeskuksen potilastietojen karkaaminen rikollisten käsiin on järkyttänyt suomalaisia. On hyvä pohtia hetki, mitä se käytännössä tarkoittaa.  Toimitusjohtaja Ville Tapio johtajana on kuitenkin erotettu tehtävästään. Mahtaisiko se auttaa? Oliko laiminlyöty jotain tai salattu tarkoituksella? Asiakastietolaki on se mitä se on.

Omat potilastietoni karkasivat vuosia sitten sairaalasta niitä hamuavien robottien kynsiin. SE ei ole maailmanloppu ensinkään. Ne tiedot yhdistetään seuraavassa vaiheessa muihin noilla henkilötiedoilla avattaviin tietoihin ja käsitellään samalla  ympäri globaalia maailmaa. Kun meitä on kohta kymmenen miljardia oletan näin tapahtuvan myöhemmin osana avointa tapaa hakea palveluja tai tarjota meille juuri täsmällistä palveluakin. Globaali maailma ja sinne syntyvät lapset kun eivät pysy roboteiltamme salattuina.

    • Sairaaloiden olisi syytä olla toki erityisen varovaisia tietojemme käytössä ja suojelussa, siirtelyssä. Omat tietoni olivat lopulta harmittomia ja hyvä vain että minun tiedot tulivat globaalin maailman käyttöön, ajattelin. Kun vahinko tapahtuu, siitä selviää myöntämällä se itselleen ja eläen sen kanssa. Ikävää taas oli hieman aiemmin, jolloin tiedot olivat vielä pelkästään paperilla.
      Silloin tietoni olivat kateissa, kun niitä olisi kaivattu hätätapauksessa sairaalassa. Sairaala oli ne luovuttanut vakuutusyhtiölle hieman aiemmin. Näin syntyi vahinko, hoitovirhe, joka olisi voitu estää, jos potilastiedot olisivat olleet siellä missä kuuluikin, sairaalassa.
      Yhtiö palautti ne minulle vuosia myöhemmin, jolloin tapaus oli vanhentunut oikeudellisesti. Se hyökkäsi kun olisi kuulunut puolustautua. Sama päti sairaalaankin. Se on hyvin tyypillinen tapa hoitaa hallinnolliset kömmähdykset Suomessa.
      Maailma on täynnä tietoa ja sen käyttöä tarkoituksiin, jotka ovat kaupallisia ja pahoittelen heitä, joiden kohdalla on nyt riski joutua kiristetyksi psykoterapeuttikeskuksen potilastietojen vuotaessa rikollisten käsiin.
      Tiedän kokemuksesta, mitä se merkitsee ja miltä se tuntuu ko. ihmisten kohdalla, vaikka tiedot olisivat pelkästään rutiinikokeita verestä. Me pelkäämme koronavirusta, yritämme suojautua siltä kaikin keinoin, mutta vielä enemmän me pelkäämme, että intiimit potilastietomme ovat kenen tahansa rikollisen käytettävissä. Suomalainen on hyvin tarkka henkilöstään harvaan asutussa maassaan.
      Pohtikaa itse miten tarkkoja olemme vaikkapa Tiitisen listojen kanssa. Niitä ei saa julkaista vielä vuosikymmeniin. Kuvitelkaa tietoja, jotka ovat paljon arempia tietoja sisältäviä haltijalleen ja luottamuksellisempia kuin mitä Tiitisen listat. Suomi on keskellä käsittämätömän suurta skandaalia. Sen laatua ei ole vielä edes alettu pohtia siellä, missä yleensä skandaalit ovat toiminnan ja ihmisten mielenkiinnon ylläpitävää kohumediaa. Tartumme medioissamme aivan olemattomiin asioihinkin ja liioittelemme ja valehtelemme otsikoissa.

      Samaan aikaan kun omalla kohdallani tuo vuoto tapahtui, kaksi lääkäriä käsitteli samaan aikaan tietojani kahdessa eri sairaalassa. Kun robotit pääsivät näihin käsiksi, noilla samoilla tunnuksilla rynnättiin myös vaikkapa tänne Facebookin sivustolle ja kotisivulleni, jota käytin tutkimustarkoitukseen.
      Edellinen tukkeutui luonnollisesti heti, mutta jälkimmäinen paljasti imuroijat ja heidän kotimaansa. Niitä oli satoja ja olen ne tallentanut tuolloin tutkimustarkoituksessa. Käyttävät samoja koneita ja samaa teknologiaa. Nyt se oli ikävällä tavalla haavoittuva rikollisten hyökkäykselle Suomessa. Kaikkea ei oikein kyetä suojaamaan hetkellä, jolloin makaamme vaikkapa ambulanssissa ja tietoa jaetaan sairaalaan tai haetaan sieltä. Kyse on kiireestä, laitteista, hengestämme, laitteiden käyttäjistä, osaamisesta.
      Omalla kohdallani kotisivustoni kertoi vielä tuolloin vieraani ja heidän koneittensa sijainnin toisin kuin nyt mobiiliaikanamme. Imurointi jatkui täsmällen niin kauan kuin ko. lääkärit olivat yhteydessä keskenään ja potilastietoni avoinna.
      Se riitti kyllä sadoille roboteille ympäri globaalia maailmaamme. Roboteilla on taipumusta yhdistää samaan aikaan potilastietoihimme myös kaikki muu noilla tunnuksilla avautuvat tiedot. Ja niitä tahtoo olla nykyisin jokaisen kohdalla paljon ja monenlaiseen käyttöön siirtyvää jo pelkästään päivittäin asioidessamme, autoa vaihaessamme.
      Sitä on siedettävä ja hyväksyttävä avoimen yhteiskunnan toimintaa tahallaan rikkovat sekä sitä vihaavat rikolliset ja heidänkin kanssa kilpaillen uutta teknologiaa kehitettäessä. Kilpajuoksu jatkuu rosvojen ja poliisien välillä jatkossa entistä osaavampien ja koulutetumpien kesken sitä seuraten. Hyvän ja pahan taisteluna panoistamalle tähän hyvään, meillä on mahdollisuus pyrkiä myös menestymään tässä kilpajuoksussamme. Rikollisille ei saa antaa periksi ja löysiä.
By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts