New York Times raportoi Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaisiin viitaten, että Venäjän korkea-arvoisin upseeri, kenraali Valeri Gerasimov vieraili etulinjassa Itä-Ukrainassa viime viikolla pyrkiessään elvyttämään Venäjän hyökkäystä siellä.
NYT:n mukaan vierailun aikana Gerasimov pakeni niukasti tappavalta Ukrainan hyökkäykseltä koululle, jota Venäjä käytti sotilastukikohtana Izjumissa. Ukrainalainen virkamies sanoo, että noin 200 sotilasta, mukaan lukien yksi kenraali, kuoli iskussa. Gerasimov oli kuitenkin ehtinyt jo poistua takaisin Venäjälle.
Yhdysvaltain viranomaiset eivät ole vahvistaneet hyökkäystä. Venäjän puolustusministeriö ei välittömästi vastannut NYT:n kommenttipyyntöön.
NYT:n mukaan Venäjä keskittää toimintaansa Izjumin ympärille osana uusia ponnisteluja Donetskin ja Luhanskin alueiden valloittamiseksi. Gerasimovin kerrotaan olevan uusien hyökkäysten komennossa.
Lainaus on Ilta Lehden ja New York Timesin sivuilta ja läntisestä mediasta voisi lainata myös Putinia kuvaavia terveystietoja. Niiden mukaan hän joutuu välttelemään vatsasyövän leikkausta ja häntä vaivaa myös Mohammed Alista meille tutuksi tullut sairaus. Vapiseva mies sytyttämässä olympiatulta ennen niin suurimpana ja kauneimpana, joka pisti kuin ampiaispesästä karannut tyrmäten vihollisensa lupaamansa erän viimeisillä minuuteilla.
Länsi on ollut riippuvainen Venäjän luonnonvaroista alkaen Saksasta ja Venäjää ovat tukenee myös monet muut yksittäiset valtiot Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nämä valtiot ovat rakentaneet tulevaisuuttaan tuntematta geopolitiikan tuulia ja suurimmat Intia ja Kiina joutuvat asemoitumaan myös Venäjään pohtien samalla omaa talouttaan ja hyvin epävarmoissa geopolitiikan tuulissa. Vääjäämättä myös Kiinan huikea talouden kasvu kokee nyt paluun hitaamman kasvun aikaan.
Koronakaan ei ole hellittänyt päinvastoin. Suomea kiusaa myös keväinen lakkoaalto. Kevät ja kesän alku on reippaasti myöhässä. Se ei tee hyvää maatalouden tulokselle muutenkin poikkeavissa oloissamme. Inflaatio ja jopa kurjuusindeksi kummittelee sekin.
Yhdysvalloissa jatkuu jyrkkä kahtia jakautunut ilmapiit niin liittovaltion kuin lukuisten osavaltioittenkin sisällä. Tämä asettaa myös Euroopan kokonaan uudenlaiseen asetelmaan, jota Venäjän on toki pyrittävä hajottamaan.
Pohjolan maiden kohdalla yhteinen esiintyminen ja pitkälle kehittynyt demokraattinen sekä kaikilla mittareilla mitaten maailman kärkimaiden joukkoon asettuva demokraattinen ja taloudellinen hyvinvointivaltioitten sosiaalinen pääoma tukee jatkuvaa skandinaavisen yhteistyön tiivistämistä. Suomen ja Ruotsin marssi samaan aikaan kohti Natoa on merkki tästä yhteisestä ei vain turvallisuuspoliittisesta ratkaisustamme. Taustalla on toki paljon enemmän geopolitiikan tuulia joihin Pohjola voi vastata etenkin EU:n sisällä, että samalla Jäämeren ympäristössä.
Vuoden neljä ensimmäistä kuukautta muuttivat kaiken sekä lokaalisti että globaalisti sitä puntaroidessamme. Ne vaikuttavat toisiinsa ja joudumme toimimaan paikallisesti, vaikka osaisimme haistella tuulet globaalina kehityksenämme.
Valtiot ja valtioliitot, geopoliittisesti tulevaisuuden ympäristönsä parhaiten arvioivat, ovat vahvoilla myös paikallisessa päätöksenteossa sekä sen visioinnissa. Kun ne menevät samaan suuntaan, meillä suomalaisilla ei ole mitään syytä pukeutua säkkiin. Olemme tämän pelin voittajia, kunhan huolehdimme oman vastuumme ympäristöstä ja ymmärtäen myös arktisen alueen laajuuden ja vaatimukset. Siinä ”Arktisen Babylonin” hoitajina meidät on pantu paljon vartijoiksi. Tästä kirjoittamani kirjat eivät ole vanhentuneet, päinvastoin. Klusteriartikkelit (Cluster articles) ovat osa tekoälyn kautta syntyvää laajenevaa ilmiötämme.
Yhteenveto neljästä kevään ensimmäisestä kuukaudesta löytyy nyt kirjastani ja klusteriartikkeleista ”Teesi, Antiteesi, Synteesi – Mytomania, Eskapismi, Putinismi” Siinä käsitellään oma asemamme tässä globaalissa pelissä otsikon ”Talvisodasta Zeleskyi Ukrainaan ja Natoon” alla. Kirja on parhaillaan hakemassa painovuoroaan ja on luettavissa toukokuun aikana. Mieluiten jo tällä viikolla ja ensin kotisivullani ”www.Clusterart.org”. Äitienpäivä voisi olla sopiva hetki julkistaa kirja siellä.
Tämä teksti löytyy kuitenkin sen takakannesta:
Kirjan takakannen tekstiluonnos:
Samaan aikaan kun tekoäly tukeutui päätöksentekoomme ja vastuullisuus kasvoi, väkiluvultaan pienet Pohjoismaat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti olivat sielläkin kansakuntien kärjessä. Ei vain elämänlaadussa, sananvapaudessa, demokratian toimivuudessa tai onnellisuudella kansakuntia vertaillen. Sen sijaan turvallisuuden pohdinta, aseet ja sodan äänet, ei ollut militaristisena ilmiönä ensimmäisten joukossa. Tätä ei sivistysvaltio enää tarvitse, ajateltiin.
Pandemian myötä muutos alkoi kuitenkin näkyä eristäytymisenä ja täydellinen shokki koettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sodan kasvot paljastivat, miten rajan takana Venäjällä kaikki olikin toisin. Pohjoismaat tiivistivät yhteistyötään ja Natosta sotilasliittona tuli yllättäen yhteistyömme avainsana. Käsitteet teesi, antiteesi ja synteesi tarkoittivatkin rajan takana Venäjällä mytomaniaa, eskapismia ja putinismia. Dualismi koki sekin renessanssin ja syntyi suljettu ja itseriittoinen yhteiskunta, pelon maatiede.
Tiede ja sen klusterit, ”cluster illustrate” valaistuksen välineinä, ei ollutkaan enää voimassa, Suomen talvisotana kokema helvetti, sota ihmisen äänenä, käynnistyi jälleen idästä, Venäjältä. Syntyi ylimielisyyden hybridi, Boababin siemenet olivat jääneet kitkemättä Pikku Prinssin lukijoilta, kaaosteoriat tunkivat idästä shakkia pelaavaksi kerrotun kulttuurin venäläisiin kertojiin aiemmin luottaen.
Teesistä, antiteesistä ja synteesistä olikin tullut sairaalloista valehtelua, todellisuuden pakoilua ja läntisen maailman pohdinnan hyveet oli käännetty menneen maailman ja maailmansodan kauhuista kertovaksi putinismiksi. Suomessa talvisodan petoksesta, Mainilan laukauksista muistuttavaksi kauhuksi idän ja lännen välissä asuen. Olematta kuitenkaan enää naiivi ajopuu vailla varautumista geopoliittisiin faktoihin.