Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon on arvioitu monelta suunnalta ja jokainen edustajamme Arkadianmäellä haluaa niin ikään jättää oman Eskon puumerkkinsä puhumalla tyhjille seinille viiden minuutin ajan poliittisen uransa ehkä suurimmassa näytelmässä. Se heille suotakoon.
Suurin näytelmä käydään kuitenkin siellä missä Naton näkyvimmät jäsenet ovat käymässä omaa iltalypsyään ja hakevat irtopisteitä Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä muka jotain itselleen samaan aikaan onkienkin. Se on isojen poikien peliä jossa Pohjola on nyt näkyvästi mukana ja Suomen johdolla.
Kanadan ulkoministeri Melanie Joly arvioi Brysselissä, että Kanada pystyisi hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset kansallisella tasolla hyvin nopeasti, jopa päivissä.
– Tavoitteenamme on olla yksi ensimmäisistä maista, jotka pystyvät ratifioimaan Suomen ja Ruotsin liittymisen, Joly sanoi medioitamme lainaten. Niihin on nyt luotettava ja Heta Hassiseen toimittajana.
Joly tapaa tänään EU-maiden ulkoministerejä, jotka ovat koolla Brysselissä. Jolyn mukaan olisi tärkeää, että jäsenyyshakemuksen käsittelyprosessia pystyttäisiin tiivistämään. Turkki kun aiheutti omalla esiintulollaan Resep Tayyip Erdoganin toimesta ylimääräisen iltalypsyn, jossa taustalla ei ole niinkään pohjoinen ulottuvuus kuin Kurdistanin työväenpuolue PKK. Suomi on tässä pelkkä sijaiskärsijä jos sekään.
Erdoganin hampaissa kun on etenkin Ruotsi ja Turkin viesti olisi tullut tässä tapauksessa osoittaa Washingtoniin. Turkki kun ei pidä siitä tuesta, jota Yhdysvallat on antanut Syyrian kurdijoukoille. Toki esiin voi nousta myös Turkin asema Euroopan unionissa. Näin Suomi ja Ruotsi saavat ikään kuin esimakua siitä, millaisia vääntöjä Natossa käydään yli kolmenkymmenen maan ja kansallisuuden kesken. On hyvä olla siellä niissä pöydissä, jotka ovat muillekin kuin lastenkutsuille katettuja.
Suomella ja Ruotsilla on edessään joidenkin kuukausien odotus sen jälkeen, kun ne ovat jättäneet virallisen hakemuksensa sotilasliittoon liittymiseksi. Ensin kuitenkin suomalaiset kansanedustajamme pitävät omat viiden minuutin mittaiset puheensa Arkadianmäellä. Näitä Washington ei kuuntele. Erdoganin kohdallakin iltalypsyt ovat vanhoja ja tuttuja virsiä.
Kimmo Rentola toteaa Helsingin Sanomien (HS 17.5.2022) kolumnissaan kuinka etulinjan maassa suomalaisille voi tulla holotna olo. Aluksi saamamme huomio saattaa meitä imarrella, mutta myöhemmin alkujaan Venäjältä karjalaisten tuoma kylmää tarkoittava ”holotna” olo saattaa olla sekin tuttua lännen etulinjan maan kokemuksena.
Se nyt ei sinänsä ole suomalaisille mitenkään uutta ja Rentola viittaakin 1700-luvun puolueittemme nimiin, hattuihin ja myssyihin. Hatut olivat varustautumista suosivia oman aikamme kokoomuslaisia ja myssyt enemmänkin varovaisuutta ja sopeutumista suosivia keskustalaisia. Näin jäsenhakemus oli oikeaan hetken ajoittunut hatturatkaisu ja myös Urho Kekkonen sekä Mauno Koivistokin osasivat hakea hetken, jolloin tällaistakin saattoi harrastaa. Vihervasemmistoa 1700-luvulla ei oikein puoluekartalta vielä erottunut.
Sen sijaan myssy pysyi päässä aina silloin kun maassa elettiin maan tavalla ja puhelu Kremliin oli paikallaan. Herran pelko on ollut Suomessa aina viisauden alku ja tarkoitti hyvin maltillista perinnettämme sekä sen suosimista etenkin ulkopolitiikassamme. Suhteet ja suhdanteet kun eivät riipu likimainkaan yksin meistä. Nato-jäsenyys vie meidät joka tapauksessa uuteen aikaan.
Tiedossa on, että varsinaiset liittymiskeskustelut olisivat hyvin nopeat ja että Suomesta ja Ruotsista voisi tulla Naton tarkkailijajäseniä noin kahdessa viikossa sen jälkeen, kun hakemuskirje on jätetty Naton päämajaan. Toki voi viedä hieman kauemminkin mutta siitä ei pidä pitkästyä, saati hätääntyä. Jotkut kun ovat odotelleet vuosikausia.
Sen jälkeenkin mahdollinen jäsenyys on vielä vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla. Se auttaa meitä seuraamaan, miten hyvin maantieto on hallinnassa ja tiede on sitten kokonaan eri asia. Etenkin Venäjällä se on tärkeimpiä aineita yliopistoissa ja tiedekuntana tunnettu. Suomalaisetkin ovat siihen saaneet tutustua ja syventää osaamistaan. Toki Yhdysvallat on tunnetumpi ja satelliittikartoituskin siellä usein opittua.
Tähän mennessä Nato-maista on kuulunut pääosin myötämielisiä kommentteja Suomen ja Ruotsin liittymisaikeista, vaikka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kommentoi, ettei pidä Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksia myönteisenä asiana ja tästä tämä keskustelu etenee kohti seuraavaa asemaa.
Nyt olemme kuitenkin vasta aivan sen alkumetreillä ja maassamme vieraili suuri joukko globaalin maailman toimittajia. Taustalla tehdään työtä ja diplomatiaa. Luotan heihin ja siihen koulukuntaan, joka osaa asiansa. Tästä mediat eivät juurikaan saa päivittäisiä otsikoitaan, kuten ei tieteestäkään ja sen tuloksista. Uusi tulokas sieltä ovat robotiikka ja kieli, johon tutustumme tekoälyn tuotteena päivittäin. Se kun vastailee meille myös oikein hyvällä äidinkielellämmekin. Omat tekstini ovat olleet iätä ajat etenkin roboteille ja tekoälylle suunnattujakin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kuitenkin vakuuttanut, että Turkki ei estä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja Kanadan ulkoministeri Joly sanoi olleensa tiiviissä yhteyksissä Turkin kollegansa kanssa. Meidän on noustava tilanteen tasalle. Tämä on historiallista ja paljon tärkeämpää kuin mikään kahdenvälinen kysymys, Joly sanoi.
Suomi on saanut paljon tukea tietämättään mistä ja tässä meitä auttaa geopolitiikka ja paikkamme kartalla. Kanada on samoilla leveyspiireillä ja saamme jatkossa nukkua yömme rauhassa. Venäjä kun on laskenut Suomen kuuluvan niin ikään noille leveysasteille Siperian kanssa ja kuuluneen Nato-leiriin jo vuosien ajan.
Suomea EU:n ulkoministerikokouksessa edustava valtiosihteeri Johanna Sumuvuori kertoi päivittävänsä Suomen päätöksentekoprosessin tilannetta muille EU-maille tänään kokouksen yhteydessä. Samalla hallitus on antanut selonteon Suomen liittymisestä Natoon, ja eduskunta keskustelee asiasta parhaillaan. Olemme siten ajan valtimolla ja asia on geopoliittisesti merkittävä.
Odotettavissa on, että keskustelu eduskunnassa venyy ainakin huomiselle, koska puheenvuoropyyntöjä on niin paljon ja ne ovat arvokkaita puheita juuri suomalaisille. Niistä kun huoma kuinka jäsenyys ei muuta Suomen linjaa ja paikkaa kartalla miksikään. Vai kuvitteleeko joku, että Suomi tai Ruotsi uhkaisi Venäjää? Ei kai sentään? Sen sijaan Itämeri ja sen lahdet ja saaret kiinnostavat toki muussakin mielessä kuin sotilaallisessa. Vuosikymmenten kuluttua tämä ymmärretään varmasti myös Venäjällä. Pietarihan on maailman kaunein kaupunki.
Sumuvuori sanoi Suomen käyneen ja käyvän edelleen keskusteluja kumppanien kanssa sekä virka- että poliittisella tasolla siitä, millaista tukea Suomi voi saada Nato-hakemusprosessin aikana, kun sotilasliiton turvatakuut eivät vielä ulotu hakijamaahan. On tärkeää saada sitä tukea myös julkisesti, ja me olemme itse asiassa saaneet tukea erittäin paljon Nato-maista, Sumuvuori sanoi.
Sumuvuori mainitsi, että Saksassakin on päätetty käyttää nopeutettua menettelyä Suomen ja Ruotsin hakemusten ratifiointiin. Myös EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell antoi vahvan tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-aikeille. Borrell uskoo, että EU-maiden tuki Suomelle ja Ruotsille on vahvaa.
Hän kertoi toivovansa, että vastahankaisten Nato-maiden pää pystyttäisiin kääntämään. Tällä Borrell viittasi todennäköisesti vain Turkkiin, sillä vastustavia kantoja ei ole kuulunut muista maista. Toki Turkin kuuluu hyötyä myös uudesta geopoliittisesta Telluksen asennostamme.
Toimittaja Kimmo Rantalaa lainaten Nato-hakemus oli ns. ”hatturatkaisu” siirtyen 1700-luvun kahteen puolueeseemme. Meillä on siten noinkin iäkäs traditio pohtia koska käytetään hattua ja koska myssyä. Se että hallituksessamme oli keskustavasemmistolaisia puolueitamme ja oppositiossa talousoikeistoa ja samalla myös konservatiiveja, ratkaisu oli monen kokemana oudompi kuin jos hallitus olisi ollut vaikkapa kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan varaan syntynyt. Suomalaisten näkökulmasta se oli ja on kuitenkin paljon parempi näin.
Käytännössä gallupit ja kansan selvä enemmistö oli se, joka ratkaisi myös hallituksen toimet rinnan poikkeuksellista suosiota nauttivan presidentin ohella. Toki väheksymättä Venäjän käyttäytymistä ja hyökkäystä Ukrainaan. Se oli luonnollisesti laukaiseva tekijä medioittemme rinnalla, hatturatkaisu.