Unikeonpäivän unelmat ja huolet

Unikeonpäivän unelmat ja huolet 2016-2022

27.07.2022

Mikä meitä huolettaa ja puhututtaa Unikeonpäivänä 2022 ja mistä puhuimme samana päivänä vuonna 2016?

Kirjoitin vuonna 2016 suomalaisesta Unikeonpäivän unelmasta ja se oli silloin tällainen kursivoituna:

Halti on Suomen korkein tunturi 1 324 metrin korkeudellaan merenpinnasta. Halti sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, ja Norjan puolella sama tunturi kohoaa 1 361 metrin korkeuteen.

Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta, ja nyt Norja harkitsee vakavasti rajan siirtämistä lahjana Suomelle niin, että Halti-tunturin Suomen puolella olevan osan huippu siirtyisi Suomelle. Nyt raja menee rinteessä.

Kaivuonon kunnan viranomaisten idea Halti-lahjasta on ollut ilmassa jo jonkin aikaa, mutta nyt se on siirtynyt Norjan pääministerin pöydälle käsiteltäväksi, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Pääministeri Erna Solberg harkitsee paraikaa asiaa.

Rajaa ei tulisi siirtää kuin noin 40 metriä, jotta tunturin huippu saataisiin Suomeen. Kaivuonon kunta on perustellut lahja-asiaa sillä, että Suomi on ainoa maa, jonka korkein kohta ei ole tunturin tai vuoren huippu, vaan rinne.

Asiassa on joitakin muodollisia esteitä, ja tähän mennessä en ole tehnyt päätöstä siitä, tuenko tätä. Mutta tarkastelemme asiaa, pääministeri Solberg sanoi Norjan TV2:lle.

Halti on suosittu retki- ja vaelluskohde sekä saamelaisten pyhä tunturiseutu.

Suomi on myös ainut pohjoinen Jäämeren satama, jolla ei ole satamaa Jäämeren rannalla lainkaan, ei minkäänlaista oikeutta sen valtaviin rikkauksiin mutta myös suojelutoimiin ja tutkimustyöhön. Vaikka koillisväylä on suomalaisille tuttu ja ensimmäisenä sen myös purjehdimme.

Voisivatko rakkaat naapurimme idässä ja lännessä hoitaa tämän ja järjestää suomalaisille satamapaikan ja mieluiten öljypohjaiselta paikalta. Me olemme köyhä pohjoinen maa ja ajamme Jäämeren asiaa, kieltämme puhuvia on koko kalotti tulvillaan mutta emämaa on Tanskaakin kehnommin suljettu ulos niistä rikkauksista, jotka suomenkielisille kuuluisivat muiden pohjoisten alkuperäiskansojen joukossa.

Tämä ei olisi lahja vaan kansainvälistä oikeutta ja taloutta ajatellen globaalin rauhan puolustajalle vähintä mitä YK vosi nyt tehdä ja norjalaiset yhdessä Venäjän kanssa sopia. Raja Norjasta avattiin ensimmäisen maailmansodan aikaan suomalaisille ja silloin pumpulienkelit Forssassa saivat puuvillansa Jäämeren satamasta.

Toki kaikki muistavat lisäksi Petsamon ja suomalaisten sinne rakentaman tien. Siihen menivät forssalaisilta kolmostiehen tarkoitetut rahat vuosisadaksi eikä taida vuosisata edes riittää.

Tänään 27.07.2022 emme elä samassa Suomessa kuin täyttäessämme kansakuntana sata vuotta. Muutama hassu vuosi voi muuttaa kaiken.

Niinpä HS-gallupin mielipidekyselyssä meitä huolettaa eniten etenkin Venäjän poliittinen ja sotilaallinen uhka (37 %), energian (sähkön, polttoaineitten jne. hinta (34 %), ilmastomuutos ja ympäristöongelmat (24 5), tartuntataudit ja epidemiat (21 %), ukrainan sodan leviäminen koskemaan koko Eurooppaa (21 %), inflaatio ja rahan-arvon aleneminen (21 %), talouskriisi ja lama (14 %), maamme velkaantuminen (13 %), sosiaalisen eriarvoisuuden voimistuminen (10 %), hallitsematon muuttoliike maahan (10 %), kyberhyökkäykset ja tietomurrot (10 %), energian riittävyys, ristiriidat ja jännitteet, elintasomme romahdus, ääriliikkeiden voimistuminen, kansainvälinen rikollisuus, terrorismi jne. 6-7 %)

Syntymäpäiviään viettämään ryhtyneen kansakunnan kohdalla kirjoitin tuolloin myös sadannen kirjani otsikolla ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100” ja kokoisin kohtaloitamme käynnistäen ne liki vuosituhannen takaa Ruotsin kuninkaista ja edeten Venäjän tsaareihin ja keisareihin. Putin ei saanut siinä luettelossa vielä juurikaan tilaa. No nyt saisi.

Elämme uudessa mediayhteiskunnassa ja sen yhden asian ilmiöissä. Nämä ilmiöt ovat luonnollisesti samalla reaaliaikaisia. Näistä kansalaisten huomion on vienyt vielä vuonna 2019 liki täysin tuntemattomat uhat. Venäjä, sota Ukrainassa, pandemiat ja energian saatavuus. Ei näitä uhkia ja pelkoja ollut Unikeonpäivänä vuonna 2016 olemassakaan. Fortumille Venäjä oli mahdollisuus, ei uhkakuva ensinkään.

Ilmastomuutos oli toki huolena, mutta sen merkitys on yhteisenä harminamme jäänyt taustalle, kun meitä koskettavat konkreettiset talouttamme ravistelevat pelot astuivat esille Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Oli tehtävä jotakin ja vielä nopeasti, liityttävä Ruotsin kanssa Natoon ja hyväksyttävä Venäjän vastaiskut rajojen sulkeutuessa itään.

Kiusaa se on pienikin kiusa ja Suomi on ollut aina rajoineen altis kiusanteolle. Aina tuo kiusanteko ei ole ollut pientä ja silloin on osattava varautua pahimpaan, presidenttimme kun oli kokenut perheineen tsunamin ja vaikean liikenneonnettomuudenkin. Juristin koulutus ja monen maakunnan rajalla työskennelleen ensimmäisinä virkavuosinaan opettaa sekin.

Niinpä myös sodat kokeneen maan kansalaisten pohdinnat Jäämerestä ja satamapaikasta siellä, norjalaisten kanssa käyty keskustelu siirtää rajaa 40 metriä lahjana satavuotiaalle muuttui vakavaksi pohdinnaksi toimia rajojensa kanssa idässä ne kokonaan sulkien Donald Trumpin tapaan käyttäen omilla etelärajoillaan uskottavia esteitäkin. Trumpin jutut olivat hänen politiikkaansa mutta omamme vakavasti otettavaa pohdintaa mitä tehdä tulevan Natojäsenen itärajan suojaamiseksi.

Elimme vielä muutama hetki sitten unelmissa, jossa suuret ristiriidat ja jännitteet olivat vieraita, maamme velkaantuminen ja talouskriisi hankalia käsitteitä osana Venäjän muuttunutta politiikkaa sekä sotilaallista uhkaa. Sen rinnalla aloimme elää yhteiskunnassa, jossa kokoontumiset ilman etätyötä saattoivat johtaa kohtalokkaisiin sairastumisiin ja pandemioihin.

Lisäksi luonnonvaroista alkoi olla todellinen puute ja ensimmäisenä sähköstä ja polttoaineistamme. Joka toinen yli 60-vuotias nosti Venäjän suurimmaksi huolenaiheekseen. Ei enää ikäänsä ja sen harmeja, terveydenhuoltoa ja sotea. Samoin ylemmästä keskiluokasta yli puolet mainitsi juuri Venäjän. Uudenmaan ulkopuolella asuvista taas yli puolet pelkää energian hintaa ja polttoaineen aiheuttamia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla vain 20 %.

Talouskriisi ja velkaantuminen on etenkin kokoomusta äänestävien huolenaiheista ensimmäisiä, demareita huolettavat taas etenkin tartuntataudit ja epidemiat, vasemmistolaisia eriarvoistuminen. Inflaatiosta taas suomalaisista 54 % on vähintään hivenen huolissaan.

Se että näissä tutkimuksissa eritellään ikä ja sukupuolet, viittaa jo ikä- ja sukupuolirasismiin. Oletan että nämä luokitukset jatkossa vähenevät mutta alueelliset säilyvät. Poliittisen puoluetaustan merkityksen korostaminen on sekin epäilyttävää. Sillä kun voidaan leimata puolueita yhden asian ilmiöiksi tai yleispuolueina yhden asian liikkeiksi.

Näin gallupin kohdalla ei nyt mainita vaikkapa sitä, kuinka perussuomalaiset olisivat erityisesti huolissaan maahanmuutosta. Ilmeisesti ilmiö ei ole pelkästään yhden puolueen ongelma ja tämä väite on ollut jo kauan leimallinen ja perätön aineistoista, jossa runsaan kymmenen prosentin puolueitamme on edustettuna vastaajista kovin pieni määrä, ja hekin vastaavat toisin kuin mihin gallupin tekijät sekä media on leimansa jo iskenyt. Näin myös yhä harvempi vastaa kyselyihin, saati kertoo poliittisen kantansa.    

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts