02.08.2022
Saamme kuulla nykyisin yhtenään, kuinka urheilija on saavuttanut Flow-tilan tai kokemuksen. Toki tuon kokemuksen vaikuttaisi saavan myös liki kuka tahansa, kunhan vain paneutuu tehtäväänsä riittävällä antaumuksella.
Wikipediassa Flow (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus) on psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Flow-kokemuksen seurauksena minän järjestys on aikaisempaa monimuotoisempi (minän kompleksisuus kasvaa). Flow’ssa psyykkinen energia käytetään ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseen.
Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan.
Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Csíkszentmihályi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään.
Oletko sinä kokenut flow-tilan ja jos olet, miten sen mahdoit saavuttaa? Oliko kehosi ja sen hallinta sekä ajatukset kohdistettu yhteen asiaan, aika pysähtynyt ja kontrolloit ympäristöäsi unenomaisesti yhteen tehtävään ja sen suorittamiseen uppoutuneena?
Csíkszentmihályi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:
- Tehtävällä on selvät päämäärät.
- Yksilön keskittyminen on täydellistä.
- Oman minän arviointi vähenee.
- Ajantaju katoaa.
- Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.
- Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).
- Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.
- Tehtävä on itsessään palkitseva.
Lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Esimerkiksi puhelimen soiminen tai työtoverin saapuminen huoneeseen voi katkaista flow’n.
Flow-tilaan ei pääse helposti ja nopeasti. Esimerkiksi urheilutilanteissa flow-tilan saavuttaminen on vaikeaa eikä onnistu läheskään aina, sillä häiriötekijöitä on paljon. Yleisö ympärillä, kilpakumppaneiden läsnäolo, oma epävarmuus ja jännitys, harhailevat ajatukset ja pelko epäonnistumisesta ovat kaikki myrkkyä suoriutumiselle, saati tehden se flow -tilassa.
Flow’n vastakohta on psyykkinen entropia
Psyykkinen entropia on termi, joka kuvaa tietoisuuden epäjärjestystä. Psyykkinen entropia on tila, jossa tarkkaavaisuuden keräämä informaatio on ristiriidassa itse aikomusten kanssa tai se estää toteuttamasta niitä. Psyykkinen entropia johtaa minän tarkkaavaisuuden kohdistumaan minän eheyden kannalta epäolennaiseen ja psyykkistä energiaa hukkaavaan toimintaan. Psyykkisen entropian vastakohta on tietoisuuden järjestys eli flow.
Ihmisen tietoisuudessa epäjärjestys muodostaa jatkuvan uhan, koska minän keinot sekä ymmärtää että hallita maailmankaikkeutta ovat rajalliset. Universumi on kokemuksellisesti kaoottinen, mielivaltainen, vailla tarkoitusta ja merkitystä aiheuttaen tietoisuudessa muun muassa eksistentiaalista ahdistusta. Tätä tietoisuuden epäjärjestystä ja disorganisaatiota Csíkszentmihályi kutsuu psyykkiseksi entropiaksi.
Olen kirjoittanut runsaasti sekä käsitteestä utopia että dystopia, ajastamme jossa ”Vuoden 2013 enteet ja utopiat vaihtuivat dystopioiksi, taantuman kylmään sotaan”. Kirja on julkaistu vuonna 2014 ja siinä on runsas kuvitus sekä 556 sivua.
Kirjan esipuheessa kerrotaan, kuinka uusi hybridiyhteiskunnaksi nimeämme käsite ja sen murros toi mukanaan yhtäällä vakiintuneimmissa talouksissa lännessä ja toisaalla nousevissa talouksissa Aasiassa ja Afrikassa sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa kokonaan toisen tilan kuin niissä valtioissa, joiden historiallinen ja geopoliittinen asema oli kokonaan toinen kuin nopeaan ja reaaliaikaiseen muutokseen pyrkivissä talouksissamme. Venäjä (Neuvostoliitto) ongelmineen on ollut esillä jo kauan.
Syntyi odotettu konflikti, josta olin kirjoittanut mm. kirjassani ”Arctic Babylon 2011” sekä myöhemmin media- ja hybridiyhteiskuntaa kuvaavissa artikkeleissani ja niiden kootuissa vuosikirjoissani. Oman kustantajani tehtävänä onkin ollut juuri nopea ja tehokas tiedon levittäminen vaiheessa, jolloin teksti on jo monelle tuttu sähköisen median lukijoina. Siis lyhyinä artikkeleina ja niiden klustereina (Cluster articles). Mikä tarkoitus tällä digiajan tiedon tuotolla oli lähtien yksilön kyvystä saavuttaa folw -tila?
Tarkoitus
Tarkoitus on tekijä, joka muuttaa elämän yhdeksi kokonaiseksi flow-kokemukseksi. Tarkoitus koostuu henkilökohtaisesta päämäärästä, toiminnasta niiden toteuttamiseksi ja näistä kahdesta muodostuvasta minän harmoniasta. Tarkoitus toteutuu ihmisen valitsemien elämänteemojen kautta, kertoen se mahdollisimman lyhyesti ja lainaten tämän päivän 2022 Wikipediaa. Me siis tiedämme mistä on kyse Wikipediaa lukien, mutta emme toimi sen mukaan. Pikemminkin puramme sekä oman että meitä lukevien ja seuraavien mahdollisuuden edes pyrkiä flow-tilaa muistuttavaan tulokseen ja samalla sen tuomaan onnen tunteeseen.
Lukijan on ymmärrettävä lukemansa ja hänen on kyettävä yhdistämään se jo aiemmin kokemaansakin. Flow ilmiönä ei ole taikuutta vaan perin pohjin tutkittua tietoa, tieteen meille kertomaa arkielämän todellisuutta, johon flow liittyy elimellisenä osana toimintoineen. Se ei ole taikuutta ensinkään. Se on hyvin arkinen ilmiö.
Flow-toiminnot
Flow-toiminnot ovat toimintoja, joiden päätarkoitus on tuottaa iloa. Ranskalaisen Cailloisin mukaan tällaisia toimintoja ovat agon (kilpailu), alea (satunnaiset ilmiöt), ilinx eli vertigo (aistien hämmentäminen) ja mimiikka (erilaisten todellisuuksien luominen). Näiden toimintojen avulla ihminen voi päästä tavanomaista todellisuutta laajemman todellisuuskokemuksen piiriin.
Flow-kokemus tuottaa kokijalleen aina löytämisen aistimuksen eli se muuttaa ihmisen minän aikaisempaa monimuotoisemmaksi (kompleksisuuden lisääntyminen). Näin Wikipedia sen tiivistää ja tekee siitä arkipäivän kokemuksena mahdollisimman mutkikkaan. Kokenut kirjoittaja saavuttaa vaivatta flow -tilan mutta samalla ikä estää jatkamasta sitä mahdottoman kauan. Kyse on fyysisestä rasituksesta. Välillä on myös levättävä. Nuorempana oli toisin.
Kysyinkin vuonna 2014 julkaistun kirjani lyhyessä esipuheessa, tämän päivän ennustavassa, kuinka oikein ja eettistä on sellainen media, jossa muutospaineet ovat osa joko vakiintuneiden talouksien mediaa tai sitten vielä nuorten ja vasta kehittyvien talouksien hoipertelevaa taloutta, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä sekä sellaisia sähköisiä mediavälineitä, joiden objektin ja subjektin osien vaihtelukin on ongelmallista myös jo vakiintuneempien kulttuurien käyttäjien kokemuskentässä.
Edelleen kysyin, kuinka tärkeää on neljännen valtiomahdin ja sen kustannusbisneksen kilpailla nousevien kulttuurien luovuuden ja innovoivuuden kanssa sekä halpatyövoiman käytössä? Missä määrin sotamme alkavat olla mediasotia ja kuinka niitä tulisi hallita yhtäällä perinteisen sodan ja median sekä uuden kybersodan välineillä?
Siis aikana, jolloin hermeneutiikka filosofiana tai strukturalismi antropologiana eivät vielä ole käsitteinä tuttuja, saati välitön demokratia tai verkostodemokratia. Flow -tilassa ihminen tekee pitkän matkan, hän hakee paluuta hetkeen, jolloin taiteemme tuotteet olivat komean kristallin tuotetta tippukiviluolissa, esihistoriallisia elämyksiä, joista flow -tilan hapuilevat askeleet syntyivät ja ovat peräisin ennen onomatopoeettisen ja luontoa matkivan kielemme symboleiden hidasta rakentumista. Musiikki ja piirrokset luolien seiniin syntyivät tätä aikaisemmin, paljon aikaisemmin.
Flow työelämässä
Flow on mahdollista kaikissa töissä, mutta sitä on vaikeampi saavuttaa yksinkertaisessa, itseään toistavassa toimessa. Työn täytyy olla tarpeeksi haastavaa, ja siihen on mentävä innolla mukaan. Työntekijä tarvitsee myös häiriöttömän tilan. Esimies on avainasemassa turvaamassa työntekijöiden häiriötöntä työntekoa, kirjaa Wikipedia lopuksi suomalaisen käsityksen ilmiöstä, joka on oman aikamme suurin ja tärkein oivallus myös viestinnän maailmassa.
Kyse kun ei ole enää perinteisestä viestinnästä, sen kohteesta ja käyttäjästä, kehittäjästä sekä kuvitteellisesta tuottajan roolista, vaan pitkäkestoisesta innovaatioaallon etenemisestä toisin kuin aiemmista lyhytkestoisista ja vain tiettyjä rajattuja yhteiskunnan toimintoja muuttavasta ilmiöstämme. Niinpä flow -arjen käytössä, työelämässä, globaalissa geopolitiikassa, on tänään mukana myös osat yhteiskunnallista evoluutiotamme, sen kehityksen portaittain etenevää prosessia.
Kyse ei ole enää perinteisestä viestinnästä, sen kohteesta ja käyttäjistä sekä kuvitteellisista tuottajan ja kuluttajan rooleistamme, vaan pitkäkestoisesta innovaatioaallon flow -tilasta, toisin kuin perinteisistä, lyhytkestoisista ja vain tiettyä yhteiskunnan toiminnan osaa muuttavasta ilmiöstä.
Pirstaleinen viestintä, hälinä ympärillämme, fragmentoitunut tiede, vain antavat vaikeasti hahmotettavan holistisen flow -kuvan tämän prosessin etenemisestä. Syntyy tsunamin kaltainen ilmiö, jonka havaitseminen ei onnistu meiltä ajoissa.
Tiede ei sinänsä ole fragmentoituneenakaan varsinainen ongelma tämän oivaltamisessa. Ongelmana on saada sen tulokset muotoon, jotka tulevat ymmärretyiksi myös siellä, jossa tiede kielenä on tuntematon ja sen käyttämät välineetkin vieraita.