Suomi – Fobioitten luvattu maa

06.11.2022

Suomalaiset ovat olleet itsenäisiä jo iät ajat mutta edelleen me kärsimme heikosta itsetunnosta ja sitten tulevat nämä fobiamme. Missään päin maailmaa et törmää niin uskomattomaan määrään pelon aiheita. Pelko on suomalaisten kohdalla, paitsi kansantauti, myös tapa käyttää rajatonta valtaa. ”Pelko on aseeni” kirjan nimenä myy hyvin. Pelon maantieteestä, historiasta, psykologiasta, sosiologiasta on kirjoitettu ja tehty taidetta, tiedettä sekä hankittu valtaa ja varallisuutta.

Millaisia pelkoja meillä on tänään perinteisten pelkojen rinnalla?

Kirjoitin pisimmät blogini fobioistamme ja samalla pelon maantieteestä moneen kertaan, vajaan parin vuosikymmenen välein hiven aihetta muuttaen. Suomalaisilla on uskomaton määrä myös juuri tähän hetkeen sopivia fobioita. Uusimpia ovat kohdallani, minulle juuri myytyjä, kaukolämpölaskufobiat, vakuutuslaskufobiat, sähkölaskufobiat, vesilaskufobiat, kiinteistöverofobiat, jätelaskufobiat, medialaskufobiat, autonkäyttömaksufobiat, laskut siitä, että saan maksaa lakuja tai kirjoittaa fobioistani. Vakuutusyhtiö on fobioista pahin.

Se kun lupaa poistaa fobioitani, mutta pettää lupauksensa ja käyttää hyväkseen pelkojamme. Joku on ehkä huomannut, miten pelokas ihminen on erinomainen saalistuksen lähde, tienaa miljoonia käyttäen hyväkseen pelon ja ihmisen luonteen heikkoja kohtiamme. Sosiaalisen median kohdalla pelolla elävät ovat oma lukunsa. Asiantuntijat, jotka löytävät hybridipelot ja kyberpelot ovat oma lukunsa. Talous ja inflaatiopelko, rajat ja niiden turvattomuus, taudit ja pelko joutua yksin, kuolemanpelko ja sodat sekä onnettomuudet vaanivat meitä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Elämme alituista ahdistuksen aikaa. Mediat ilman ikäviä uutisia ei ole media meidän ajallemme.

Pelkäätkö sinä avata kirjepostiasi vai oletko siirtänyt fobiat kokonaan nettiin ja pois silmistäsi? Saitko veronpalautusta hoitaaksesi fobioitasi vai oliko sekin lisämaksufobia tai peräti mätky jouluasi keventämään? Siis tämä demareitten ”vappusatanen” jota saa pelätä koukkuna ennen vaaleja ja muutettavan sitten lopulta kielloksi viettää koko vappua. Huonoja uutisia tuova ihminen on poliitikkona uskottava ja asiantuntijana lyömätön, presidentiksi huudettava.

Kiinalaisia on kuritettu totalitaarisessa maassa iät ajat ja nyt sielläkin aletaan herätä valtavissa metropoleissa, miten tämä pelon maantiede on ahdistava ilmiö. Venäläiset eivät muuta osakkaan kuin pitää kansaa pelon vallassa ja meitä tuon karhun rinnalla elävinä naapureinaan. He nauttivat siitä. Niinpä kun hetkeksi tuo pelko hellitti, syntyi kauhu karhusta Euroopassa, Ukrainassa käynnistetty helvetti. Mistä löytyisi riittävä pelote rauhan turvaajaksi? Euro valuuttana ja EU unioni ei riittänyt, riittäkö Natokaan?

Forssassa pelon maantiede on ollut aina läsnä osana yhteisön ylläpitoa, ja kaupunkia alettiin kutsu ”Helvetin tulirotkoksi” erotuksena naapureistamme. Se oli taitava veto pilata naapureittemme kautta Forssan maine ja saada aikaan uskomaton pelon maantieteen omalaatuinen ilmiö myös kaupunkilaisten omana kokemuksena.

Ihmiset alkoivat pelätä toisiaan. Aivan kuin Turussa, Tampereella tai Helsingissä eläen, jossa oli ihan oikeita pelon aiheitakin. Netistä tuli yhtenään pelon maantiedettä vahvistavaa postia, jota ruokki muutama tähän tehtävään palkattu ammattilainen. Paikallinen ja lokaali pelko vaihtui globaaliksi. Pelin poliitikot alkoivat ruokkia meitä käyttäen pelkoa aseenaan.

Yleisimmät fobiat me jo tunnemmekin. Vai tunnemmeko? Auttaako näiden luettelointi muuten kuin muistamaan mitä sinun tulisi pelätä ellet ole ymmärtänyt aiemmin? Negatiivisia uutisia levittävä mediayhteiskunta on täynnä pelkoa ja sen levittäjiä. Koulutus ja kasvatus oli pelolla leikkimistä.

Fiksu ihminen siis pelkää ainakin näitä:

Fobian oireisiin kuuluvat paniikki, nopea syke, hengitysvaikeudet sekä ylitsepääsemätön halu paeta paikalta. Vaikka fobiasta kärsivä ihminen ymmärtäisikin pelkonsa olevan irrationaalinen, se ei lievitä fobian valtaa.

Everyday Health listasi nämä yleisimmät fobiat:

1. Agorafobia – julkisten paikkojen pelko

Agorafobiaksi kutsutaan pelkoa, joka syntyy, kun ihminen pelkää olla kotinsa ulkopuolella paikassa, josta pakeneminen ja avun saaminen saattaa olla vaikeaa. Tähän fobiaan liittyy esimerkiksi sillalla, kiireisellä kadulla, ruuhkaisessa ostoskeskuksessa tai hississä olemisen pelko.

Agorafobiasta kärsivät pystyvät poistumaan kotoaan vain ystävien tai perheenjäsentensä kanssa. Vaikeimmissa tapauksissa he eivät välttämättä pysty lähtemään kotoaan ollenkaan, sillä he pitävät sitä ainoana turvallisena paikkana. Agorafobia alkaa yleensä 30 ikävuoden paikkeilla rajuilla paniikkikohtauksilla.

2. Sosiaalifobia – sosiaalisten tilanteiden pelko

Tähän fobiaan liittyy pelko siitä, että joutuu nolatuksi muiden ihmisten edessä. Lievemmissä tapauksissa fobia saatetaan kokea yleisenä esiintymispelkona. Joillakin ihmisillä tämä pelko saattaa kuitenkin vaikeuttaa kaikista yksinkertaisimpiakin toimintoja, kuten kuitin allekirjoittamista tai aterian syömistä julkisella paikalla.

3. Araknofobia – hämähäkkipelko

Lapselle on normaalia pelätä hurjasti tiettyjä eläimiä, kuten käärmeitä tai hämähäkkejä, ja ne ovatkin tuttuja vieraita lasten painajaisissa. Jos tämä äärimmäinen pelko kuitenkin seuraa aikuisuuteen, siitä pääsee hyvin harvoin eroon ilman hoitokeinoa. Eläinten pelko on kaikista yleisin fobian muoto. Jos olet nähnyt elokuvan nimeltä Araknofobia, tiedät sen olevan nimitys hämähäkkipelolle.

4. Akrofobia – korkeiden paikkojen pelko

Tämä on spesifi fobia, jossa tietty tilanne aiheuttaa kohtuutonta pelkoa tai paniikkia. Spesifit fobiat, kuten akrofobia, ovat kaksi kertaa yleisempiä naisilla kuin miehillä. Näillä fobioilla on tapana alkaa jo lapsuudessa ja jatkaa olemassaoloaan aikuisuudessa. Monet ihmiset kuvailevat korkean paikan pelkoa sanalla vertigo, ja Alfred Hitchcockin kuuluisa korkean paikan pelosta kertova elokuvakin on nimeltään Vertigo. Sana vertigo kuitenkin tarkoittaa kieppuvaa tunnetta, joka on vain yksi akrofobian oire.

5. Klaustrofobia – suljetun paikan pelko

Myös klaustrofobia on spesifi pelko, ja sillä tarkoitetaan suljetun paikan kammoa. Kuten muutkin spesifit fobiat, myös tämä on yleisempi naisilla kuin miehillä. Klaustrofobia voi syntyä traumaattisen lapsuudentapahtuman, kuten kaappiin loukkuun jäämisen, jälkeen.

6. Mysofobia – bakteerien pelko

Suunnaton bakteerien pelko on yleinen ahdistuneisuushäiriö Amerikassa. Lääketieteellinen termi tälle fobialle on mysofobia. Mysofobia saattaa olla yhteydessä pakko-oireiden häiriöön sekä hypokondriaan eli luulosairauteen. Oireisiin kuuluu pakkomielteinen halu pestä käsiä sekä julkisten paikkojen pelko.

7. Paruresis – julkisessa vessassa virtsaamisen pelko

Monet ihmiset eivät välttämättä ole koskaan kuulleetkaan paruresis-fobiasta, joka tarkoittaa vaikeuttaa virtsata julkisessa wc:ssä. Tätä fobiaa pidetään yhtenä sosiaalisena ahdistuneisuushäiriönä. Paruresis-fobiasta kärsivät pelkäävät virtsaamista julkisissa wc-tiloissa. Pelko saattaa olla niin suuri, että se hankaloittaa ihmisen kouluun tai töihin menemistä tai mahdollisuutta matkustaa. Se saattaa myös johtaa vaaralliseen virtsan pidättämiseen. Pelko voi saada alkunsa jostakin traumaattisesta tapahtumasta lapsuudessa.

8. Nekrofobia – kuoleman pelko

Kuolema on suuri tuntematon ja myös pelko, jonka monet ihmiset jakavat. Joillakin ihmisillä kuoleman kuolleiden asioiden pelko kasvaa kuitenkin epänormaaleihin mittoihin. Tätä pelkoa kutsutaan nekrofobiaksi. Kuoleman pelko saattaa olla alku ja juuri monille muille fobioille, kuten akrofobialle tai klaustrofobialle.

Yliopiston opettajana ja tutkijana jouduin tekemisiin liki päivittäin nuorten aikuisten fobioitten kanssa opetustilanteissa sekä haastatellessani tuhansittain ihmisiä syvähaastattelun menetelmin.

Tapasin päivittäin ihmisiä, jotka kärsivät sairaalloisella tavalla fobiasta, jonka tunnistaminen oli alkuna hoitaa ja auttaa, rohkaista hakemaan apua. Kun ulkopuolinen ”rohveetta” saapuu vaikeasti pelokkaan ja ahdistuneen ihmisen kotiin ensimmäinen asia, joka on hoidettava, liittyy juuri suomalaiseen fobiaan.

Sama pätee nuoria opiskelijoita, lahjakkaita, joita rajoittaa ankaralla tavalla vaivannut ahdistu neurooseineen ja jonka taustalla on fobia. Opettajan tehtävä ei ole lisätä ahdistusta vaan poistaa se ja vahvistaa ihmisen itsetuntoa ja itsensä tuntemista samalla. Jos hän siinä onnistuu, hän on varmasti palkkansa ansainnut. Liki taivaspaikkansa samalla, jos on käyttänyt aikaansa oikein ja ammattitaidolla.

Määräkohteisilla peloilla eli fobioilla tarkoitetaan mielenterveyden häiriöitä, jossa potilas pelkää jotain määrättyä objektia. Näin kirjoittaa fobiat tunteva Sanna Stenman. Lainaan häntä. Lyhyet tekstit on kirjoitettu samana vuonna, jolloin Suomi, fobioitten ja arkojen, ujojen ihmisten maa, täytti sata vuotta (26.09.2017).

Määräkohteisilla peloilla tarkoitetaan mielenterveyden häiriöitä. Määräkohteinen pelko tarkoittaa tilaa, jossa potilas pelkää jotain määrättyä objektia. Pelkoja esiintyy paljon esimerkiksi ahdistuneisuus– ja masennusoireyhtymien vuoksi.

Terveydenhuollossa esille voi nousta potilaiden pelkotilat toimenpiteitä kohtaan, esimerkiksi hammaslääkärissä. Voi se  olla myös vaikkapa rokotus tai ylipäätään paikka, jossa rokotus annetaan, sairaala. Pitkät jonot ja sosiaaliset pelotkin.

Fobia ja oireet

Määräkohteiset pelot eli fobiat ovat yleisiä mielenterveyden häiriöitä. Fobian oireisiin kuuluvat paniikki, nopea syke, hengitysvaikeudet sekä ylitsepääsemätön halu paeta paikalta. Fobiat alkavat tyypillisesti nuoruusiässä tai nuorena aikuisena. Potilas tietää yleensä, että hänen pelkonsa on aiheetonta, mutta ei pysty hillitsemään pelkotilaansa. Altistuminen pelon kohteelle voi aiheuttaa ahdistuneisuutta tai paniikkikohtauksen.

Lue lisää: Sosiaalisten tilanteiden pelko

Määräkohteisen pelon eli fobian alatyypit

Eläimiin liittyvä fobia

Pelko kohdistuu joko eläimiin tai hyönteisiin. Fobia alkaa yleensä jo lapsuudessa.

Ympäristöön liittyvä fobia

Pelko kohdistuu luonnollisen ympäristön kohteisiin, esimerkiksi myrskyihin, korkeisiin paikkoihin tai veteen.

Vereen, rokotukseen tai vammoihin liittyvä fobia

Pelko kohdistuu veren ja vammojen näkemiseen, rokotuksen saamiseen tai johonkin muuhun invasiiviseen eli kajoavaan toimenpiteeseen.

Tilanteisiin liittyvä fobia

Pelko kohdistuu tiettyihin tilanteisiin ja paikkoihin, kuten: joukkoliikenteeseen, umpinaisiin tiloihin tai autolla ajamiseen. Tilanteisiin liittyvissä fobioissa keskimääräinen alkamisaika on lapsuudessa, toinen noin 25 vuoden iässä.

Diagnoosi

  • Pelko on intensiivistä esimerkiksi paniikkikohtaukselle ominaista.
  • Objektin välttäminen ei auta potilasta.

Jos määräkohteiset pelot eli fobiat vaikeuttavat ihmisen normaalia elämää, hoidontarpeen arvioimiseksi potilasta suositellaan ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

Hoito

Pelkotiloja voidaan hoitaa käyttäytymispsykoterapiassa, kognitiivisessa psykoterapiassa ja psykoanalyyttisessa psykoterapiassa. Lääkehoito fobioiden hoidossa on vähäisempää kuin muiden ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, kertoo Duodecim.

Lähteet: Duodecim: Psykiatria, 2001 (toim. Lönnqvist, Heikkinen, Henriksson, Marttunen ja Partonen). Terveyskirjasto

 Oikein hyvää itsenäisyyspäivää.

Jos minulla olisi valta, siirtäisin itsenäisyyspäivän lähemmäs hetkeä, jolloin irtauduimme läntisen naapurimme holhouksesta tai pilkanteosta sekä kävimme sotamme keskenään, talvisodan, jatkosodan sekä Lapinsodan.

Muuttaisin ajankohdaksi kesän tai alkukevään lähelle vappua tai juhannusta. Se juhla olisi iloinen tapahtuma ehkä sittenkin vasta elokuun puolella. Siinä ei olisi mukana menneen maailman noituutta tai taikuutta, ei epäonnisia surullista aikoja sotineen, ei mitään sellaista, joka siirtyisi epigeneettisenä traumana ja sosiaalisena pääomana sukupolvelta seuraavalle.

Olen käynyt Brasiliassa pitämässä heidän valtiollisen olemassaolon juhlapäivänään uuden uutukaisessa modernissa pääkaupungissa juhlavuoden puheen. Kesäiseen aikaan ja vastaten myös miltä tuntuu 40 asteen helle verrattuna 40 asteen pakkaseen.

Kerroin heille, miten nautin lämmöstä, myös 40 asteen helteestä, mutta 40 asteen pakkasessa, Pohjoisessa Savukosken ja Sallan suunnalla ajaen, auton pysähtymien ja sammuminen öiseen aikaan olisi ilman puhelimia hengenvaarallinen hetki yön pimeimpänä hetkenä. Sellaista hetkeä en soisi kenellekään pikkutakissa ja nailonpaidassa, auto katollaan ojassa. Olen sen kokenut. Susien ulvoessa ympärillä.  Päivä oli itsenäisyyspäivämme, oikea hetki miettiä miehiä korsuissaan talvisodassamme, jatkosodassa, Lapin sodassa juuri näissä maisemissa palellen. Siinä sielukin jäätyy.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts