Matin päivä kertoo tulevan kevään ja kesän sään.

Nomen est omen – Nimi on enne

24.02. 2023

Oletteko panneet merkille, miten hyvin säätiedotukset tänään osuvat kohdalleen. Tekniikka on se, joka on tehnyt sään ennustamisesta tiedettä ja tietoa jaetaan kovin vaihtelevankin ilmastoalueen kohdalla muutaman päivän ja seuraavan viikonkin osalta varoittaen samalla yllättäen muuttuvista keleistä. Elämme kuitenkin sellaisessa osassa kiertäviä ilmamassoja, ettei kovin pitkän aikavälin ennusteet tahdo osua aina kohdalleen.

Mikään toinen ammattikunta ei ole niin seurattu kuin televisiomme meteorologit. Mikään ei suomalaista puhuta niin paljon kuin säästä puhuminen. ”On se säitä pidellyt” on ihan hyvä tapa käynnistää keskustelu vieraammankin suomalaisen kanssa.

Harvemmin tapaa enää tietäjiä, jotka ennustavat säitä seuraten vaikkapa lintujen ruokintapaikan siementen kulutusta ennustaen siitä joka lumisadetta tai kiristyvää pakkasta. Satelliitit kertovat meille ja myös Ukrainassa onko huomenna millainen päivä jäätyväksi povaillussa sodassa. Natoon olisi sinnekin järkevää liittyä hyvän sään aikana. Ruotsalaisten kanssa tai ilman. Ilmoista se on kiinni turkkilaisenkin vaalimenestys.

Errare humanum est – Erehtyminen on inhimillistä 

Matin päivää on vietetty aiemmin sekä keväällä että syksyllä. Matti nimenä kertoi alkujaan Jumalan lahjasta ja oli miehen yleisnimikin. ”Matista joka korsi lunta vihaa” tarkoitti sitä, että aurinko alkaa lämmittää niin paljon, että lumi sulaa heinien ja korsien ympäriltä. Myös räystäät tippuvat ja silloin on piru merrassa. Niiden jäljiltä on suotta mennä kyselemään vakuutusyhtiöltä korvauksia.

Tiedän sen kokemuksesta toki paljon vaatimattomimmistakin ja ilmastomuutoksen aiheuttamista vahingoista. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on se kaikkein viimeisin tulkitsija, mitä voi tapahtua ja mikä on luonnossa tai ihmisen tekemänä mahdollista tai mahdotonta. Seuraa vanhan kansan neuvoja. Kun niihin luotat, et pety.

Räystäiltä törröttävät jääpuikot olivat lapsena Matin partaa. Nyt ikääntyneenä tiedän, kuinka viheliäistä on kantaa jääpuikkoja leuallaan. Mitä pitemmäksi parta on talven aikana ehtinyt venyä, sitä pidemmäksi kauniin kevään tulisi senkin venyä. Näin lupaa kansamme kertoma viisaus. Jääpuikkoja Matin parrasta ennustaen.

Keskisessä Hämeessä ei usein ole tähän aikaan lunta lainkaan ja jos on, parta ei siitä paljoa piittaa. Eivät ole hämäläiset lukeneet räystäiden jääpuikoista samaa mitä pohjoisempana Savossa pidetiin arvokkaana tietonamme. Järvessä, Kaukjärvessä, sentään on paksu jää ja ajetaan rallia. ”Jos katolla on lunta Matin päivänä, sitä on myös maassa, ennusti isäni, siinä missä tyyliin: ”Jos lumeen pissii, reikä jää.”

Isäni ei oikein vanhan kansa ennusteisiin luottanut. Omiaan keksi. Pragmaattinen savolainen kun oli ja vielä poliisin koulutuksen sotien aikoihin hankkinutkin. Ei sellaisen kanssa voinut neuvotella kertoen, kuinka jo keisari Augustus kehotti kansaansa tyyliin: ”Festina lente”,kiirehdi hitaasti” tai Vergilius: ”Fugit irreparabile tempus”, ”aika pakenee palaamatta.”  Sen sijaan entisaikojen latinistien ilon aihe nostatti hymynkareen myös vasikoita laiduntavan suupieleen: ”In porto perse vitulus est.” eli ”Satamassa on vasikka.”

Kesällä, syyskesän aikoihin, Jaakko heittää kylmän kiven veteen, jolloin tuhansien järviemme vedet alkavat jäähtyä. Mutta eikös vaan Matti tule ja heitä kuuman kiven avantoon, koskeen tai kaivoon. Tämän jälkeen ei uutta jäätä enää kuuluisi syntyä. Olkoonkin että routa tahtoo painua alemmas ja samalla jäädyttää vesijohtommekin. Puolet talven lumista on Mattina satanut, tiesi vanha kansa. Varmaan onkin, ettei vaan vähän ylikin. Välillä vain sulaenkin.

Jos Mattina tuiskuttaa, se lupaa lämmintä kesää, mutta samalla hyönteisiäkin. Matin päivään keväällä ei liity mitään pelkkästään hyvää. Aina mukana on myös jotain epämiellyttävää samalla. Sen oppi lapsena näistä loruistamme. Jos et ole nero jo syntyessäsi, huonosti sinun käy oli kelit tai ennustukset millaisia hyvänsä. ”Ingenium munus, discere gaudium.” eli nerous on lahja, oppiminen pelkkä ilo.” Opi siitä iloitsemaan ja vanhenet viisaasti. Ihminen kun on itselleen lopulta ankarin tuomari: ”Homo sibi judex durissimus.” Latinalaiset sananlaskut ja suomalaiset kansanviisaudet eivät mene oikein yksiin.

Hyvä Matinpäivä tietää hyvää kesää. Kuka nyt mitäkin hyvänä pitää. Jos sattuu Matin päivävä suojakeli, tulee aikainen kevät, etenkin jos kelit jatkuvat tällaisina Agricolan päivään ja pääsiäiseen sekä juhannuskokoille.

Noihin aikoihin, pääsiäisenä ja juhannuksena, suomalaiset ovat keksineet toisilleen todella kirjavan määrän noituuttakin ennusteineen. Itse ovat vielä ennustuksensa toteuttaneetkin. Hyvin suomalainen tapa medioinemme myös vielä vuonna 2023 eläen ja vaaleja vartoen. Etenkin juuri vaalien alla kaikkea hyvää lupaillen ja taatusti sen kohta vaalipäivän jälkeen unohtaen. Ikään kuin jatkona vanhan kansan viisauksille ja latinalaisia sananalaskuja vältellen.

Mendacem memorem esse oportere – Valehtelijalla on oltava hyvä muisti.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts