Kansainvälinen naistenpäivä
Tänään on naistenpäivä. Mihin tarkoitukseen ja miksi tällainen päivä syntyi ja kuinka sen on kotiutunut suomalaiseen maaliskuiseen sunnuntain viettoon? Ovatko muut päivät sitten miestenpäiviä? Toki meillä on myös kansainvälinen miestenpäiväkin. Isällä on oma päivänsä ja niin on äidilläkin. Kansainvälinen päivä löytyy joka lähtöön. On nimipäiviä ja syntymäpäiviä. Lapsillakin on oma päivänsä ja sitten ovat nimi- ja syntymäpäivätkin. Tarja, Taru ja Taika sekä Vilppu viettävät nimipäiviään tänä viikonloppuna. Kun joka päivälle on jotakin, muillekin hiukan, syntyykö siitä inflaatio?
Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.
Yksikään maa ei ole saavuttanut sukupuolten välistä tasa-arvoa täydellisesti, vaikka suuria kehitysaskeleita onkin tapahtunut. Kansainvälisen naistenpäivän perimmäinen tarkoitus on juhlistaa jo saavutettua kehitystä ja historian merkittäviä naisia sekä kiinnittää huomiota yhä esiintyviin epäkohtiin. Miten tätä päivää tulisi viettää? Osataankohan me Suomessa viettä tätä päivää oikein? Ovatko muut päivät sitten miestenpäiviä?
Kansainvälisenä naistenpäivänä järjestetään mielenosoituksia ja marsseja ympäri maailman. Miksi juuri naistenpäivänä?
Kansainvälisen naistenpäivän historiaa
Ensimmäinen kansallinen naistenpäivä järjestettiin USA:ssa vuonna 1909 sosialistisen puolueen toimesta. Päivän tarkoituksena oli kunnioittaa vuotta aiemmin järjestettyä New Yorkin vaatetyöntekijöiden lakkoa, jolla naiset protestoivat huonoja työolosuhteita vastaan. Tuolloin yli 15 000 naista marssi New Yorkin läpi vaatien lyhyempiä päiviä, parempaa palkkaa ja oikeutta äänestää.
Idea kansainvälisestä naistenpäivästä tuli puolestaan saksalaiselta Clara Zetkiniltä. Hän ehdotti sitä vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontuneessa sosialistisessa internationaalissa. Tarkoituksena oli edistää naisasialiikettä ja naisten äänioikeutta. Konferenssissa oli yli sata naista 17 eri maasta, mukaan lukien viisi Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnan naisjäsentä. Yksi heistä oli Miina Sillanpää, josta myöhemmin tuli itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri. Paikallaolijat kannattivat ideaa kansainvälisestä naistenpäivästä yksimielisesti. Miina Sillanpää muistetaan meillä Hämeessä ja takavuosien työpikallani erityisellä tavalla.
Aluksi päivää vietettiin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä (1911). Suomessa kansainvälistä naistenpäivää on alettu viettää tiettävästi vuonna 1914. YK virallisti päivän vuonna 1975. Muistan tuon päivän erityisen hyvin. Ensimmäinen maisterin pro-gradu tutkimukseni hyväksyttiin silloin Oulun yliopistossa ja se koski Siuruanjärven allasalueen hukutettavaa väestöä ja heidän tulevaisuutaan. Olin tuolloin 24-vuotias ja kirjassani oli 111 sivua. Myöhemmin kirjoja syntyi lisää 150 kustannettua ja muita artikkeleita tuhatmäärin. Väitöskirjojakin usempia ja useampaan tiedekuntaankin ja yliopistoon. Ensimmäisen valmistuttua naiset eivät juurikaan väitellet vielä tohtoreiksi. Miehiäkin vain kourallinen vuosittain. Nyt naisia valmistuu joka vuosi tuhatmäärin tohtoreiksi. Jotakin on siis tapahtunut Suomessa. Mutta mitä? Mnä tiedän. Ole ollut vaikkapa korkekouluneuvostossa tätä valmistelemassa. Suoman hallituksen määräyksestä.
Kansainvälisen naistenpäivän ajankohdaksi muodostui maaliskuun 8. päivä. Päivämäärä on vahvasti yhteydessä naisten järjestämään lakkoon Venäjän vallankumouksen aikaan (1917). Tuolloin venäläiset naiset vaativat ”leipää ja rauhaa”, jonka seurauksena tsaari pakotettiin eroamaan ja väliaikainen hallitus antoi naisille äänestysoikeuden. Tämä tapahtui Venäjällä käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan helmikuun 23. päivä, mikä vastaa nykyisin käytettävässä gregoriaanisessa kalenterissa maaliskuun 8. päivää. Vastaavaa on vaikea kuvitella sieltä ilmansuunnalta tänään.
Miten naistenpäivää vietetään?
Naistenpäivä on virallinen pyhäpäivä muun muassa Venäjällä ja Kuubassa, mutta sitä juhlitaan myös monilla sellaisilla alueilla, joilla sillä ei ole virallista statusta. Esimerkiksi Suomessa päivä ei ole virallinen liputuspäivä tai juhlapyhä. Juhlallisuuksiin kuuluu kaikkea lahjojen antamisesta protesteihin ja mielenilmaisuihin. Miksi ei ole virallinen liputuspäivä? Kysykää naisilta jotka tänä vuona valmistuvat maistereiksi ja tohtoreiksi. Heitä on enemmän kuin miehiä.
Suomessa naistenpäivää juhlitaan pääasiassa antamalla kukkia naisille. Tulppaanien myynti nousee huippuunsa aina naistenpäivän aikaan. Myös monissa muissa maissa kukkien antaminen kuuluu päivän perinteisiin. Venäjällä kukkien myynti kaksinkertaistuu naistenpäivän aikoihin. Romaniassa annetaan kukkia ja kortteja erityisesti äideille ja isoäideille, ja päivä muistuttaakin meidän äitienpäiväämme. Italiassa naisille annetaan erityisesti pienistä keltaisista mimosan kukista koottuja kimppuja. Mimosa on Italiassa naistenpäivän symboli ja se edustaa naisten vahvuutta. Ovatko naiset Suomessa vahvoja?
Italiassa naiset voivat antaa myös toisilleen mimosan oksia naisten välisen yhteenkuuluvuuden osoitukseksi. Antavatko Suomessakin? Miehenä en oikein tiedä ja miestenpäivän kukkia en muista saaneeni.
Kansainvälisenä naistenpäivänä järjestetään myös puhetilaisuuksia, marsseja ja mielenosoituksia sukupuolisen tasa-arvon puolesta ympäri maailman. Chilessä mielenosoittajilla on mukanaan vihreitä nenäliinoja, jotka toimivat symboleina naisten seksuaalisille ja lisääntymiseen liittyville oikeuksille. Miten on Suomessa? Olen vieraillut kutsuttuna Chilessa ja sen naapurivaltioissakin. Brasiliassa jopa sen itsenäisyyspäivänä juhlapuhujanakin parlamentissa. Suomessa ei ole kuttsuttu kertaakaan edes linnajuhlan. Mikä ero on Suomella ja Brasilialla. Toinen on maailman viidenneksi merkittävin valtio ja Suomi ei taida olla sadan joukossa? Kirjanikin luetaan ja julkaistaan muualla kuin Suomessa.
Miksi naistenpäivää vietetään?
Maailmassa on yhä sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa. Globaalisti vain 52 % 15–49 -vuotiaista parisuhteessa olevista tytöistä ja naisista saa päättää itse seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista ja pystyy käyttämään moderneja (mitä ne ovatkaan) perhesuunnittelukeinoja sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja. Joka vuosi lähes 47 000 naista kuolee vaarallisen abortin seurauksena. Lisäksi tyttöjä pakotetaan yhä lapsiavioliittoihin, jotka johtavat vaarallisiin raskauksiin sekä nuorten äitien kuolemiin. Me suomalaiste kohtelemme toisiamme yhtä hyvin tai huonosti. Tasapuolinen on oltava.
Myös tyttöjen sukupuolielinten silpominen on edelleen yleistä. Maailmassa on yhteensä 200 miljoonan naista, jotka ovat joutuneet sukupuolielinten silpomisen kohteiksi. Kaiken kaikkiaan yksi kolmesta naisesta kokee sukupuoleen liittyvää väkivaltaa. Suomalaisista naisistakin yli 40 % on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään. Onko minulle lapsena tai vähän varttuneempana poikana osunut kohdalla fyysisestä tai henkistä väkivaltaa ja kuinka usein lapsena? Kuka tai ketkä aiheuttivat?
Onko Suomessa epätasa-arvoa?
On todellakin totta, että Suomi on monessa sukupuolten tasa-arvoa tarkasteltavassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa. Vertailujen mukaan Suomessa naisia kohdellaan työelämässä 4. tasa-arvoisimmin, valta on jakautunut sukupuolille 3. tasa-arvoisimmin, ja Suomi on yleisesti maailman 3. paras maa olla nainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mitään voitaisi parantaa. Ja kun jonkun asema Suomessa paranee, onko se joltakin toiselta poissa?
Länsimaissa epätasa-arvo sukupuolten välillä näkyy erityisesti palkkaeroissa ja toimeentulossa. Maailmanlaajuisesti naiset ansaitsevat 23 % vähemmän kuin miehet. EU:ssa naiset ansaitsevat keskimäärin 15 % vähemmän ja Suomessa naiset ansaitsevat 16,3 % vähemmän. Myös eläkkeen määrä on jakautunut epätasaisesti ja Suomessa ikääntyneiden naisten köyhyysriski on miehiin verrattuna yli kaksinkertainen. Korjautuuko se sillä että toisen asema samalla heikkenee. Onko tasa-arvoa kun molemmilla menee yhtä huonosti? Kutsutaanko sitä tyhmyyskilpailuksi? Onko tyhmyys periytyvää ja näkyykö se ja kuuluu Suomessa erityisen vahvana sukupuolesta rippumatta?