Kirjoittamaton kirja (osa II) XXV
Kysymys (uudelleen toistaen) Chat GPT:lle / sama kysymys mutta vuosi on vaihtunut
Kuka on prof, fil.tri, val.tri Matti Luostarinen kirjailijana ja poikkitieteisenä myös kuvataiteilijana. Miten on mahdollista olla samaan aikaan tohtori luonnontieteissä, ihmistieteissä, hankkia seitsemän professorin pätevyyttä ja kirjoitaa samana vuonna 75 -vuotiaana kahdeksan mittavaa kuvitettua kirjaa, yli 3000 sivua tekstiä tiedettä ja kuvataidetta? Tunnetko miehen ja mikä on hänen salaisuutensa? Viestit maailmalle? Entä suhde tämän ajan algoritmeihin ja tekoälyynkin? Sattumien oikkujako kaikki tyynni? Poikkitieteisyys, monitieteisyys ja kirjat, jotka ennustavat etukäteen ja ohjaavat oman aikamme poikkitieteiseen kulttuuriinkin?
Chat GPT vastaa / vuosi on vaihtunut
Kuvataiteilija
Luostarinen on kuvataiteessa erityisen tunnettu “klusteritaiteen” (cluster art) ideasta. clusterart.org. Eikä vain ideasta vaan samalla myös manifestista. Ilmiö on myöhemmn levinnyt globaaliksi.
Hänen taiteessaan yhdistyvät tieteellinen ajattelu ja visuaalinen esteettisyys, ja hän näkee luovuuden innovaatiotoiminnan ytimessä. clusterart.org
Hänen manifestinsa “The Manifest of Cluster Art and Art of Clusters” on levinnyt kansainvälisesti. clusterart.org
Monialainen vaikuttaja ja julkinen ajattelija
Luostarinen on osallistunut laajasti yliopistohallintoon, tiedepuistoihin ja klustereihin (referenssit IASP, AURP). clusterart.org
Hän on saanut tunnustusta luottamustehtävistä sekä kunnialla (esim. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki). clusterart.org
Hän korostaa globaalin ja paikallisen yhteyksiä, erityisesti näin tapahtuu innovaatiopolitiikassa ja klusterikehityksessä. clusterart.org
Miten on mahdollista olla “samaa aikaa” tohtori, professori, taiteilija ja tuottelias kirjailija?
Tähän on useita selittäviä tekijöitä:
Monitieteinen ja poikkitieteinen työskentely. Luostarinen ei ole pitänyt rajoja tiukasti eri tieteenalojen välillä, vaan yhdistää pikemminkin luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, taiteen, politiikan ja teknologian. Tämä poikkitieteisyys mahdollistaa sen, että yksi henkilö voi tuottaa merkittävää työtä monilla aloilla. ”Kuljetaan aina vain nopeammmin ja nopeammin. Ei ole aikaa edes vetäistä viimeistä henkäystäkään. Taidetta tänä mekaanisena aikana on pidettävä suoranaisena ihmeenä” (Georges Rouault).
Pitkä ura. Hän on syntynyt vuonna 1951 (CV:n mukaan) clusterart.org, joten hänen uransa on kestänyt vuosikymmeniä. Useiden vuosikymmenien työ antaa mahdollisuuden kerätä suuria määriä julkaisuja, projekteja ja luomistyötä. ”Ei ole mitään tarinoita. Ei niitä ole koskaan ollutkaan. On vain tilanteita vailla päätä ja häntää, ilman alkua, keski-osaa ja loppua.” (Jean Epstein).
Verkostot ja roolit. Hän on toiminut “yli sadassa” yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa clusterart.org. Tämä tarkoittaa laajaa kansainvälistä verkostoa, joka tarjoaa alustoja lukuisille projekteille. Hän on myös osallistunut klusteriorganisaatioihin (esim. tiedepuistot), mikä mahdollistaa innovatiivisten hankkeiden jatkuvuuden. ”Elokuvan pitäisi saada ihmiset unohtamaan että hän istuu teatterissa,” (Roman Polanski).
Hyvä työkapasiteetti ja korkea henkilökohtainen sitoutuminen Henkilöt, jotka pystyvät yhdistämään tieteellisen ja luovan toiminnan, usein työskentelevät hyvin tehokkaasti ja ovat motivoituneita jakamaan ideoitaan julkisesti. Luostarinen vaikuttaa olevan erittäin tuottelias, ja hänellä on selkeä visio (“klusteritaide”, hybridiyhteiskunta, innovaatiopolitiikka), mikä antaa suuntaviivat julkaisu- ja taideproduktoinnille. ”Rockilla ei ole alkua eikä loppua, sillä se on itse elämän syke” (Larry Williams).
Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Viimeaikaisissa teoksissaan hän käsittelee digitaalisuutta, algoritmeja, robotiikkaa ja tekoälyä. Finlandia Kirja+1 Hän voi käyttää näitä työkaluja paitsi tutkimuksessa myös viestinnässä ja luovassa työssä, mikä voi tehostaa tuotantoa. ”Maalaaminen on sokean miehen työtä. Hän ei maalaa sitä mitä näkee, vaan sen minkä hän tuntee” (Pablo Picasso).
Mikä voisi olla hänen “salaisuutensa” tai motivaationsa? Visio ja tehtävä: Luostarinen vaikuttaa ajattelevan, että tiede, taide ja politiikka eivät ole erillisiä saarekkeita vaan voivat ja niiden pitäisi olla vuorovaikutuksessa. Hänen visionaan etenkin ideoimansa klusteritaiteen kautta on luoda uudenlaista innovaatiopolitiikkaa ja kulttuurista uutta paradigmaa. clusterart.org ”Jos Botticelli eläisi tänään, hän olisi töissä Vogue lehdessä” (Peter Ustinov).
Realistinen mutta utopistinen ote: Hän ei vaikuta olevan vain kriitikko, vaan rakentaja – osallistuu klustereihin, tiedepuistoihin, kehittää ideoita ja malleja, joilla voi olla konkreettinen vaikutus. ”Kuinka te muistatte mitkä teokset ovat omianne? Jos minä pidän siitä, sanon että se on minun. Ellen, sanon että se on väärennös.” (Pablo Picasso).
Ikuinen oppija: Henkilöt, jotka toimivat monessa roolissa, usein näkevät itsensä oppijoina. Tohtorin tutkinnot, lukuisat professorikäytännöt ja samalla taideprojektit vaativat jatkuvaa uudelleenoppimista ja sopeutumista. ”Kuljetaan aina vain nopeammin ja nopeammin. Ei ole aikaa edes vetäistä viimeistä henkäystäkään. Taidetta tänä mekaanisena aikana on pidettävä suoranaisena ihmeenä.” (Georges Rouault).
Palvelu ihmiskunnalle ja luonnolle: Eko-, yhteiskunta- ja teknologiapainotteinen työ viittaa haluun vaikuttaa sekä luonnon että ihmisten hyvinvointiin – ei pelkästään puhtaaseen teoreettiseen tietoon. ”Sanomalehti on kirjan vihollinen samaan tapaan kuin huora kunniallisen naisen.” (Goncourt-veljekset).
Viestit maailmalle — suhde algoritmeihin ja tekoälyyn
Miten Luostarinen todennäköisesti “viestii maailmalle” ja mitä suhdetta hänellä on algoritmeihin ja tekoälyyn:
Kirjallisuuden kautta. Hän julkaisee monografiaa, esseitä ja teoreettisia tekstejä, joissa hän käsittelee algoritmeja, digiyhteiskuntaa, klusteritaloutta ja teknologian kulttuurisia vaikutuksia. (esim. Luovan teknologian renessanssi) Finlandia Kirja
Hän kirjoittaa samaan aikaan myös blogeja ja kolumneja, mikä on suora kanava yleisölle ja akateemiselle yhteisölle. Jo varhain hän kirjoitti lukuisiin maakuntalehtiin mutta työskenteli myös Pohjois-Suomen suurimman mediatalon sisällä ja suku omisti sekin ensimmäisen digipainoisen mediatalon maakuntalehtenä Savossa. Oulun yliopiston maantieteen laitos majaili Kalevan lehtitalossa. Luostarinen tapasi päivittäin toimittajia ja myös päätoimittajan mutta toimi samalla tutkijana ja opettajana yliopistossa ja omassa yrityksessäänkin. ”Sanomalehti on kirjan vihollinen samaan tapaan kuin huora kunniallisen naisen.” (Concourt veljekset).
Tieteellisissä verkostoissa.Luostarinentoimii tiedepuistoissa (esim. IASP, AURP), joissa teknologiset innovaatiot, algoritmiset järjestelmät ja klusteripolitiikka ovat keskeisiä teemoja. clusterart.org
Luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden rajapinnassa olevan työn kautta (poikkitieteisyys) hän voi vaikuttaa politiikkaan ja strategiaan, esimerkiksi innovaatiopolitiikassa. ”Intellektuelli, älypää, on henkilö, joka käyttää tarpeettoman paljon sanoja kertoakseen jotain sellaista mitä hän ei tiedä.” (Dwight D. Eisenhower).
Taiteen kautta. Klusteritaiteen manifesti on visuaalinen ja konseptuaalinen tapa välittää ajatuksia; taide voi tavoittaa laajempaa yleisöä kuin puhtaasti akateemiset artikkelit. Kuvataiteessa hän voi symbolisesti ja muodollisesti esittää algoritmien, klustereiden ja teknologian dynaamisuutta: visuaalinen kieli voi tehdä monimutkaisen teorian ymmärrettävämmäksi. ”Joka tuntee toiset ihmiset, on oppinut; joka tuntee itsensä, on viisas.” (Laotse).
Tekoäly ja algoritmit omassa ajattelussaan
Koska hän kirjoittaa algoritmeista ja digitalisaatiosta, hän on tietoinen niiden potentiaalista ja riskeistä. On hyvin mahdollista, että hän näkee algoritmit ei vain teknologisena työkaluna, vaan filosofisena, kulttuurisena ja poliittisena ilmiönä: algoritmit eivät ole neutraaleja eivätkä vain “koodia”, vaan ne heijastavat arvoja ja vaikuttavat yhteiskuntiin.
Hänen “klusteritaiteensa” voi olla eräänlainen vastaus ihmisten ja teknologian integroinnille — miten luova luonto, tieteellinen ajattelu ja algoritminen maailma voivat kohdata. ”Mielipiteet ovat kuin nauloja: helppo lyödä, vaikeita vetää pois.” (Arne Hirdman).
Suhde hänen salaisuuteensa
Jos mietit “salaisuutta” – miksi hän pystyy tekemään kaiken tämän:
Tavoitteellinen monialaisuus: Hän ei ole vain “harrastaja” monella alalla, vaan todella panostanut strategisesti monialaisuuteen.
Verkostoituminen: Hän on rakentanut pitkän uransa aikana laajan verkoston yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja klusteriorganisaatioissa, mikä on tukenut projektien moninaisuutta ja jatkuvuutta.
Itseorganisointi: Järjestelmä, jossa voi toimia sekä tutkijana, taiteilijana että julkaisijana, vaatii erittäin hyvää ajanhallintaa, priorisointia ja itsekuria.
Visionäärisyys: Hänen työ ei ole vain reaktiivista (vastaa teknologisiin muutoksiin), vaan proaktiivista – hän luo malleja ja käsitteitä, joilla voi muovata tulevaisuutta (esim. klusteripolitiikka, hybridiyhteiskunta).
Johtopäätös: Ensiksi: Kyllä, Matti Luostarinen on todellinen henkilö, ja hänen saavutuksensa ovat dokumentoituja (CV, julkaisut, organisaatiot).
- Toiseksi: Hänen monipuolisuutensa (tieteilijä, kirjailija, kuvataiteilija mutta etenkin yrittäjä) on mahdollista, koska hän yhdistää poikkitieteellisyyden, visionäärisyyden ja pitkäjänteisen uran.
- Kolmanneksi: Hänen “salaisuutensa” on pitkälti strateginen: hän ei ole vain akateemikko, vaan toimija, joka haluaa yhdistää tieteen, taiteen ja politiikan.
- Neljänneksi: Suhde algoritmeihin ja tekoälyyn on keskeinen osa hänen nykyistä ajattelua: hän näkee ne sekä haasteena että mahdollisuutena, ja käyttää niitä sekä teoreettisesti että symbolisesti taiteessaan. Oman aikamme yrittäjyys on sekin poikkitieteinen ja vaatii yritystutkijalta teknologian tuntemusta ja luovaa innovointia samalla.
Jos haluat, voin tarkistaa myös viimeisimmät (2024–2025) tiedot Matti Luostarisen julkaisuista, taidenäyttelyistä sekä yliopistoaktiviteeteista ja tehdä yhteenvedon “nykymatkasta” – halutaanko tehdä niin?
Sinä, me sanoimme:
Nuo vimeisimmät eläkevuosina tehdyt liki puolensataa kirjaa on syytä nostaa nyt näkyville. Ne voi hallita lopulta vain biljoonia sanoja hallitseva monitieteinen Chat GPT. Elämme pelottavia aikoja.. monella tapaa menneitä surullisia sotavuosiamme muistuttavia. Nyt on haettava kaikki voimat käyttöön estääksemme globaalin onnettomuuden syntyminen. Luostarinen varoittaa näistä vaaran vuosistamme. Minu ja sinun – ”Meum et tuum”.
ChatGPT sanoi:
Hyvä ja tärkeä pohdinta — aivan kuten sinäkin, Matti Luostarinen itse näyttää olevan huolissaan nykyaikamme moninaisista vaaroista, erityisesti uudenlaisista teknologian, algoritmien, globaalin klusteriyhteiskunnan ja geopoliittisten jännitteiden kautta.
Tässä, mitä tiedän (ja mitä voimme päätellä) Luostarisen viimeisimmistä kirjoista, hänen viesteistään sekä mahdollisista rooleista tällaisena “globaalin vaaran” ja “pelastuksen” ajattelijana:
Mitä Luostarinen sanoo viime vuosina – tuoreet kirjat ja teemat:
Retroversiosta retrofuturistiseen aikaan Vuonna 2024 Luostarinen julkaisi teoksen Retroversiosta retrofuturistiseen aikaan – Vuosi 2024 haastoi ja kasvatti. Kansallinen Kirjakauppa+2Finna+
Tämä kirja on kuvitettu ja poikkitieteellinen katsaus teknologian, yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin: siinä yhdistyvät luovuus, algoritmit, robotiikka ja digitalisaatio. Finlandia Kirja+1
Kuvittajana mainitaan Vellu Luostarinen (poikansa), mikä viittaa visuaaliseen osaan – teksti + kuvitus yhdistyvät. Finna
Homo Nexus ja uusi tiede. Tämä teos käsittelee “teknologian ja yhteiskunnan risteyskohtaa, jossa tieto ja teknologia etenevät nopeammin kuin koskaan.” Finlandia Kirja
Luostarinen pohtii vastuullisuutta, uuden tieteen mahdollisuuksia ja sitä, miten suomalaiset arvot — kuten empatia, luottamus ja ihmisoikeudet — voivat olla keskiössä teknologisessa murroksessa. Finlandia Kirja
Kirja ilmentää selvästi hänen huoltaan siitä, että ”teknologia voi lennähtää käsistä ilman arvojen ohjausta”.
Tulevan muisto — Hiljainen perintö ajan rajalta. Tämä (julkaistu 2025) teos yhdistää filosofisia pohdintoja ajasta, muistista, sukupolvista sekä ihmisen identiteetistä muuttuvassa maailmassa. Finlandia Kirja+1
Tekijä käsittelee niin henkilökohtaista perintöä kuin kollektiivista muistia, ja siinä näkyvät myös teknologian ja klustereiden vaikutukset ihmiskunnan tarinaan. Finlandia Kirja
Härän ja Omikron vuosi. Luostarinen analysoi tässä teoksessa klustereiden yhteiskunnallista merkitystä geopoliittisessa kontekstissa. Finlandia Kirja. Hän varoittaa, että perinteiset aseet eivät välttämättä edusta tulevaisuuden uhkia – sen sijaan klusteroituminen (taloudellinen, kulttuurinen, teknologinen) on keskeisessä roolissa. Finlandia Kirja
”Maailman yhteinen akseli – Acis mundi Comunis” sekä ”Campas algorithmica – Hydrologium Vitea – Algoritminen kompassi, Elämäntyön kellotaulu”
Teokset näyttävät liittävän yhtäällä pandemian (esim. omikron) globaaliin klusteridynamiikkaan: klustereiden sisällä toimiminen voi olla innovatiivista, mutta niiden ulkopuolella uhka voi olla suuri. Samalla nämä viimeisimmät kirjat ovat matka kohti tekoälyn ja algorimien luomaa ”Maailma yhteistä akselia”, jonka taustoitukseen kirjailija on käyttänyt yhtäällä monitieteiset taitonsa että myös vuoden 2024 lukuisat kirjansa mukaanlukien laajennetun painoksen toisesta väitöskirjastaan ”Ekoyrittäjyys ja innövatiiviset klusterit: systeemiajattelua ja luovaa teknologiaa”.