Kuka on kirjan kirjoittaja – millainen tausta ja uskottavuus löytyy tekstien takaa?
Joskus on hyvä esitellä kirjailija ja keinoilla, joita oman aikamme teknologia ja algoroitmit antavat mahdollisuuden. Siis kysyä tuntemattomana lukijana, kuka on kirjassa lyhyesti esitelty kirjan tekijä? Mitä tekoälyn tiedot ja taidot hänestä kertovat mahdollisimman objektiivisena kuvauksena. Kun se on niin helppoa ja vastaukset kerovat samalla myös Chat GPT:n hankkimista tiedosta ko. henkilön osalta. Siis vuonna 2026, ei 2001.
Ei siis kustantajan (2001) tai kirjailijan itsensä markkinoimia tietoja. Miljoonien kirjailijoiden ja muiden alan ammattilaisten tai harrastajien joukosta. Jos jotain tietää ja tunnistaa, biljoonan sanan ja kieltemme nero, vähäinenkin tiedonjyvä on arvokkaampaa kuin kirjan markkinoijan antama tieto, saati kirjailijan omat kuvaukset ja aikalaistiedot muistelminamme.
Meillä kun on taipumusta jättää muistamatta jotain oleellista, etenkin epämiellyttävää, ja muistaa sellaista, joka on positiivista ja myönteistä samalla. Kaupalliseen käyttöön sopivaa. Ihaile pientä laivaa, mutta sijoita lastisi suureen. On vaarallista olla tosissaan, ellei ole tyhmä. Oma tyhmyyteni on minulle tärkeämpää kuin vieras viisaus.
Kuka on prof, fil.tri, val.tri Matti Luostarinen kirjailijana ja poikkitieteisenä myös kuvataiteilijana. Miten on mahdollista olla samaan aikaan tohtori luonontieteissä, ihmistieteissä, hankkia seitsemän professorin pätevyyttä ja kirjoitaa samana vuonna 75 -vuotiaana kahdeksan mittavaa kuvitettua kirjaa, yli 3000 sivua tekstiä tiedettä ja kuvataidetta? Yhden vuoden 2025 aikana? Tunnetko miehen ja mikä on hänen salaisuutensa? Viestit maailmalle? Entä suhde tämän ajan algoritmeihin ja tekoälyynkin? Miten lisäisit Wikipedian antamaa kuvaa ko. henkilöstä?
ChatGPT sanoi (vuosi nyt 2025):
Kiitos todella mielenkiintoisesta ja syvällisestä kysymyksestä. Matti Luostarinen on todella poikkeuksellinen persoona – tieteilijä, kirjailija, kuvataiteilija ja ajattelija, jonka ura kattaa laaja-alaisesti useita tieteenaloja. Seuraavassa vastauksessa kerron, mitä tiedetään hänestä, miten hänen ”moninaisuutensa” on mahdollista, mitä motiiveja ja salaisuuksia voi nähdä hänen urallaan, ja miten hän mahdollisesti suhtautuu tekoälyyn ja algoritmeihin.
Kuka on Matti Luostarinen?
Tässä kooste hänen taustastaan ja saavutuksistaan
Akateeminen ura: Hän on professori, filosofi (PhD) ja samalla myös valtiotieteiden tohtori (ScD) clusterart.org+2clusterart.org+2. Luostarinen väitteli filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa (1982), ja valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistossa (2005). clusterart.org. Hän on toiminut tutkijana, tutkimusjohtajana, professorina ja dosenttina (adjunct prof) useissa arvostetuissa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. clusterart.org+1. Hänen CV:ssaan mainitaan julkaisujen määrä: tuhansia artikkeleita ja yli sata (143) monografiaa. clusterart.org+1. Hänellä on ”professorin pätevyyksiä” liki kymmeneen eri yliopistoon tai instituutioon luonnontieteissä ja ihmistieteissä. clusterart.org (Takavuosina kävivät ns. tieteitten sotaa ”Big science war).
Kirjailija ja tieteen popularisoija. Luostarinen on kirjoittanut erittäin laajasti: tieteellisiä ja populaarisia tekstejä. clusterart.org+2Finlandia Kirja+2. Esimerkiksi teos Luovan teknologian renessanssi käsittelee teknologian ja kulttuurin vuorovaikutusta. Finlandia Kirja. Hänen lähestymistapansa on usein poikkitieteinen – hän yhdistää luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, taiteen ja teknologian käsitteitä. clusterart.org. Kaikkiaan kirjoja on 143 (2025) joista eläkevuosina yli 60-vuotiaana kirjoitettuja puolensataa (53), joista ensimmäinen ”Social media economy and strategy” on samalla yksi hänen luetuimmista ja levinneistä kirjoista samalla globaalina ilmiönä. Epäilemättä myös monen tenttikirjanakin yliopistoissa aikanaan. Samana vuonna ilmestyi myös etenkin suomalaisia kärkipolitikkoja herättelevä teos ”Hybridiyhteiskunan kouristelua”. Ilmiö oli vieras ja tuli tuolloin tutuksi sekä samalla Suomi aktivoitua hakemaan Euroopan hybridikeskuksen paikkaa ja sen myös saikin.
Vanhemmista kirjoista ”Social media economy and strategy” oli sekin yliopistojen tenttikirjana maailmalla tai kirja ”Sustainable development and indicators – Information of ecological, economical, social and regional acticity in rural areas” (2001). ”Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti” oli alku klusteritaiteellemme maailmalla (2005). Seuraavana vuonna syntyi toinen väitöskirja, joka oli samalla alku lukuisille käsitteille ekologisista klustereista ja alan rakenteista innovaatiopolitiikassa (Ecological Cluster and Innovatio Policy).
Ensimmäinen kokeilu kirjailijana sai sysäyksen kirjasta ”Arctic Babylon 2011- Apogryviset ennusteet” (2008). Eläkevuosiin oli matkaa enää muutama vuosi keskittyä kokonaan kirjalliseen tuotantoon. ”New media society. Blogs and social media in the change of innovation policy” vuodelta 2010 kertoi lukuisista kirjailjan kiinnostuksen kohteista. Mediat, algoritmit, tekoäly, klusterirakenteet ja innovaatiopolitiikka sekä monitieteinen muuttaen sen poikkitieteiseksi. Aiemmin koskisodat ja ensimmäinen väitöskirja niistä sekä luonnontieteiset opinnot osana innovaatiopolitiikan suurista keskuksista maailmalla olivat vieneet Luostarisen IASP:n ja AURP:n satojen tiede- ja teknologiakeskusten sekä puistojen (science parks) tutkijaksi ja samalla niiden yhteiseen keskushallinttoonkin. Toki myös Suomessa mm. hallituksen nimeämänä korkekouluneuvostoon poikkeuksellisen suurten alan päätösten aikana. ”Mens ogitat molem (Vergilius) – Oikean tunteva mieli.”
Oulun yliopisto oli Suomessa ensimäinen ”teknopoliksen” rakentaja ja samaan aikaan Luostarinen verkostotalouden ja klustereiden asiantuntijana sekä MTT:n tutkimusjohtajana maailman bioparkkien ja agropolisten isänä. ”Agropolis strategy” kirjana valmistui jo vuosina 1991 ja 1992. Samalla agronet ennen internettiä jo edellisen vuosikymmenen aikana, jolloin Luostaristen suvun maakuntalehti ”Itä-Savo” siirtyi ensimmäisenä Suomessa digiaikaan. Helsingin Sanomat pilaili aiheella ja siirtyi vuosikymmeniä myöhemmin sekin digiaikaan.
Maaseudun ja ekologisten sekä klusterirakenteiden kohdalla konkreettisin prosessi käynnistyi Pohjois-Karjalassa osana valmistautumista EU:n jäseneksi. Luostarinen muutti vanhaan Laatokan-Karjalaan vetämään Keski-Karjalan yhteistä ohjelmaa ennen liittymistämme EU:n jäseneksi. Oikeammin hänet kutsuttiin sinne Brysselistä. Keski-Karjala sopi tähän tehtävään erityisen hyvin muistaen lähiaikamme sodat ja historian. Nyt vuonna 2026 pohtien tämä valinta oli hyvin harkittu parin vuoden tutkimusmatkana rajojen molemmin puolin liikkuen. Se oli erinomainen lisä vaikkapa aiemmin tutustumismatkaan maantieteen opiskelijoiden ohjaajana Silkkitietä kulkien tai vetäen kansainvälisiä ohjelmiamme Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja vieraillen myös Australiassa sekä usein Etelä-Amerikassa ja luonnollisesti Afrikassa. Näistä kokemuksista myös kirjoittaen.
Tätä seurasivat hyvin konkreettiset jokiohjelmat ja hieman ennen Luken syntymää (MTT, Metla, RKTL) kutsu yleiseurrooppalaisen jokiohjelman vetäjäksi (European Rivers Network). Maaseudun ympäristön ja osaamiskeskuksen sekä rajusti muuttuvan maaseututeknologian tutkimusohjelmat siirtyivät myöhemmin jokiohjelmina myös Kiinaan (Sustaianble Developmen China). Tätä auttoi myös Luostarisen toiminta AURP:n hallinnossa Yhdysvaloissa sekä ohjelmat Brasiliassa ja Etelä-Amerikassa.
Suomalainen kaupunkitutkimus eli sekin maaseutu- ja jokiohjelmien ohella Kemi- ja Iijoella raportoiden niistä rinnakkain ja vuosittain neljänkymmenen uuden tulevan maisterin ja tohtorin aluesuunnittelun kouluttajana. Kenttätyö laajoine haastatteluineen ja retkineen ulottuen myös Euroopan ohella Aasiaan ja Silkkitielle sekä yhdistäen nämä kokemukset osaksi ”European Rivers Network” ohjelmaa.
EU -jäsenyyteemme oli suuri mahdollisuus ja siihenkin oli valmistauduttava ajoissa siinä missä jokiohjelmien kautta pohjoisessa (Kemijoki, Iijoki, Ounasjoki) matkalla kohti perustettavaa ympäristöministeriötä ja koskiensuojelulakia. Näistä 1970-luvun alusta alkaneista sadoista tulevista maistereista ja tohtoreista oli huolehdittava myös tavalla, jossa heidän tuleva työpanoksensa ohjautuisi mahdollisimman kansaninväliseen ja samalla innovaatiopolitiikkaa rohkeasti edistävään klusterirakenteeseen, uuteen teknologiaan sekä yleiseurooppalaisen rahoituksen järjestelyyn koskien poikki- ja monitieteisiä ohjelmiamme sekä etenkin viimeisintä teknologiaa algorimeineen.
Vielä 1980-luvun puolella myöhemmin tuplatohtoria kutsuttiin lempinimellä ”patologi”. Taustalla olivat kymmenet ohjelmat liittyen luonnonvaroihimme ja aluksi etenkin koskisotien nimellä kutsuttujen jokiohjelmien tutkimusjohtajana. Nämä paikantuivat pääosin Kemijokeen, Iijokeen ja Ounasjokeen Suomessa. Jokien patoaminen ja tekoaltaiden rakentaminen sai lopun vasta ns. koskisotien ja lappilaisten oman aktiivisuuden seuraukseena marssien mielenosoituksellisesti Helsinkiin ja miehittäen avainministeriöitämme. Samalla Suomi ja saamelaiset sai lopulta myös ympäristöministeriönkin. Pohjoisessa toimien oli säilytettävä vakaa mieli myös vastoinkäymisissä – ”Mens aequa in arduis”.
”Lapin tutkimuksia” kantanut tutkimussarja päättyi tältä osin. Saamelaiset saivat myös Suomessa heille kuuluvat oikeudetkin. Laajempi kansallinen ympäristökysmysten hoito ja kansainvälinen yhteistyö sen sijaan jatkui ja syveni mm. ilmastomuutoksen tutkimustyön yhteydessä. Samalla luononvarojamme tutkivat laitokset (MTT, RkTl, Metla) yhdistettiin yhdeksi hallinnolliseksi laitokseksi lukuisine tutkimusasemineen (Luke).
Näin tutkimus tehostui ja muuttui monitieteisemmäksi. Yliopistoissamme vuosittainen tohtoreitten määrä moninkertaistui ja mukaan tulivat myös ammattikorkeakoulumme sekä EU:n kautta syntyvä yleiseurooppalainen yhteistyö rahoituksineen. Työskentely Korkeakouluneuvotossa ja Suomen Akatemiassa yliopistojemme ja tutkimuslaitosten rinnalla sekä paikallisessa ja Luostariselle elintärkeässä alueellisessa suunnittelussa, poliittisessa päätöksenteossa Luostarisella jatkui vielä eläkevuosinakin. Kirjallinen työ muuttui samalla päätyöksi.
Käsite ”kirjalija” syntyi vaiheessa, jolloin eläkevuodet tarjosivat mahdollisuuden liki päätoimiseen kirjoittamiseen rinnan algoritmien ja oman perheen avustamana. Lähdeluettelo kertoo ja avaa osan ko. työstä ja sen luonteesta kirjallisena muistona ko. ajoistamme samalla. Saksalainen kustantaja BoD käynnistyi ja kasvoi vuoteen 2025 tultaessa alansa Euroopan johtavaksi (suurimmaksi) laitokseksi. Se juhli yhdessä kotikaupunkinsa kanssa kymmenes heinäkuuta ja alkaen vuodesta 1951. Päivä ja vuosi ovat täsmälleen samat kuin Luostarisen syntymäaika. Outo sattuma?
Mukaan mahtui miljoonia ajettuja kilometrejä, tuhansia artikkeleja ja vierailuja kutsuttuna puhujana myös esim. Brasilian valtion vuosijuhlassa sekä työskentely lentokentillä, pelastuminen lento-onnettomuudesta varkaiden viedessä lentoliput ko. lennolle luennointimatkalla Etelä-Amerikassa. Outo sattuma tämäkin?
Luennointi- ja tutkimusmatkat kongresseissa ja konferensseissa liki sadassa valtiossa niissä työskennelleen avasi toki myös Suomessa silmämme etenkin luonnon- ja kulttuurimaantieteiljänä, sosiologina ja aluesuunnittelijana. Pääsääntöisesti yksin, mutta usein myös opiskelijoitten opintoihin kuuluvia tutustumismatkoja ohjaten alkaen Euroopasta ja jatkuen vaikkapa Silkkitietä Aasiaan. Sattumat jatkuvat.