Päivä: 10.5.2026

Johdanto - paluu toisen väitöskirjan aikaan Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka Luostarinen 2006: Ecological cluster and innovation policy Ekologinen klusteri tutkimustehtävänä on epäilemättä käsitteellisesti laaja. Tätäkin laajempi on käsite innovaatiopolitiikasta. Tutkimusongelmaksi näiden yhdistäminen on kuitenkin ajankohtainen ja tähän tehtävään on ryhdytty pitkän pohdinnan jälkeen liittäen mukaan lukuisia aihetta käsitteleviä tutkimusohjelmia. Ajattelumme kun tahtoo olla hyvinkin suurpiirteistä ja yleisluontoista, elämämme näpertelyä (A.N.Whitehead). Ensimmäinen merkittävä sysäys syntyi jo 1970- ja 1980-luvun taitteessa. Tuolloin keräsimme Turun yliopiston sosiologian laitoksen…

Kirjoittamaton kirja. No LVI (56) Ekoyrittäjyys ja innovatiiviset klusterit – Systemiajattelua ja luovaa teknologiaa Oheinen otsikko on kirjastani vuodelta 2024. Se oli tuolloin kesällä kirjoittamani neljäs samana vuonna valmistunut kirja laajennettuna toisesta väitöskirjastani vuodelta 2006 (Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiika – Ecological Cluster and Innovation Policy). Liki kahden vuosikymmenen aikana oli tapahtunut paljon sellaista, väitöskirjani malleja toteuttavia prosesseja, jotka kaipasivat lisätoimenpiteitä.Rakkaudesta hyveeseen – ”Virtutis amore”. Siirtymä vuodesta 2024 vuoteen 2025 sekä edelleen vuoteen 2026 tapahtui portaittain…

Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan – esipuhe II Nicolaus Notabene on kirjoittanut Kirkegaardin esipuheen kirjaan, jota ei ole vielä edes aloitettu. Lähtötilanne on siten toinen kuin omalla kohdallani, jolloin kirja on jo esipuhetta vaille valmis. Lainaamani kirjailija on kuitenkin kokenut olevansa valmis kirjoittamaan juuri esipuheen ilman itse kirjaan liittyvää yhtymäkohtaa tai siltaa. Se on hyvin tavallista tänään. Kahdesta pahasta valitaan se jota ei ole ennen kokeiltu. Väärinkäyttö ei ole taas käyttöä vaan turmelemista – ”Abustus non est usus…

Kansalaismediastamme jokamiehen tekoälyyn Lähtemättä kertaamaan kirjojeni yhteenvetoa vuoden 2024 lukuisista ilmiöistä vuonna 2026 keväällä, uskoen tuon jo kirjoittamani kirjan ”Retroversiosta retrofuturistiseen aikaan” tehtäväksi, pari pientä esimerkkiä kuitenkin aiheesta. Samalla kirjani ”Homo Nexus ja eksponentiaalinen ihminen – Luovuuden renessanssi” kirjoitustyöt käynnistyivät juuri vuoden 2024 lopussa ja samalla jo joulua odotellen. Julkaisuvuosi jäi vuoden 2025 puolelle (ks. lähteet). Tuo vuosi 2024, osin myös 2023, olivat avainvuosia vuoden 2025 tapahtumille. Siis pian pandemian iskettyä ja jäätyämme neljän seinän…

Retroversiosta retrofuturistiseen aikaan Vuosi 2024 käynnistyi perinteisin menoin ja odotimme jo vuosikymmenen alusta käynnistyneiden poikkeusolojen viimein muuttuneen lähemmäs perinteistä ainakin näin Euroopassa ja sen pohjoispuolella uuden vuoden käynnistäen. Omalla kohdalla eläkevuodet olivat muuttaneet myös ammattini tutkijasta ja professorista medoita seuraten kirjailijaksi. Siihen vaadittin tosin noin 150 kirjaa joista puolensataa eläkepäivinä kasaten. ”Kasaus” on mielestäni lähinnä oikea käsite silloin kun kyse on poikkeuksellisen poikkitieteisesti maailmamenoa kirjaten ja myös omaa maailmankuvaa tuohon tehtävään käyttäen. Minut kun esiteltiin…

Agricola ja algoritmit Sinä ja me muut: Suomi on pragmaattinen kansakunta. Näin me toistelemme toisillemme väsyksiin saakka. Se on tunnettu aina ja hyväksyttävä. Siirryimme Kekkosen ajan Suomesta Natoon kansakunnan omana yksimielisenä liikkeenä ja lopulta hetkessä. Suomen kulttuuri perustuu luonnollisesti luontoomme jasen liikkeisiin, mutta myös kulttuurisesti onomatopoeettiseen kieleemme, joka on kaiken lisäksi suvutonkin. Se ei paljoa poikkea saamelaisten käyttämästä. Tuo kulttuurimme ja etenkin kielemme on tarjonnut mahdollisuuden asemoitua myös tekoälyyn jatkona verbaalista erikoisuuttamme. Kielemme rakentajat olivat…

Algoritmit ja suomalaisuus – tekoäly ja Agricolan Suomi GIS ja yhdyskuntasuunnittelumme Suomessa tekoälyn ja systeemiajattelun omaksuminen onkin luontevaa, koska taustalla on jo vahva pohja teknologian ja luovan yrittäjyyden innovaatioille. Ekoyrittäjyys ja klusterimallit, jotka ovat syntyneet osana suomalaista taloutta ja kulttuuria, tarjoavat vahvan perustan kehitykselle. Vaikka pragmaattisuus on selkeästi osa myös suomalaista mielenmaisemaa, systeemiajattelun ja luovan teknologian yhdistäminen voi nostaa Suomen aivan uudelle tasolle – ei vain teknologiassa, vaanmyös kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Vai mitä tästä ajattelee…

Algoritmikuninkaan aikaan – Agropoliitasta rottakuninkaan kautta algoritmikuninkaaksi. Johdanto Olemme ehtineet kirjoittamattoman kirjani lukuun numero L (50). L=50, C=100, D=500, M=1000. Näillä evästyksin etenemme jatkossa käyttäen molempia merkintöjä. Koska ”Kirjoittamaton kirja” on loppuluvuissaan ja lähdekirjallisuuden viimeisissä virsissä, luvut alkavat mielestäni lähestyä puolimatkaa kirjoittamattoman kirjan lopullista laajuutta. Täyttäessäni heinäkuun kymmenes 75-vuotta toivoisin kirjan olevan myös muuta kuin kirjoittamaton. Olemme näet edenneet kohtuullisen ripeää tahtia ja kiirettä vaatii vain kirppujen jahtaaminen, eilistä et kiinni saa, huomista et pakoon…

Tulevaisuuden Suomea etsimässä Biologit tuntevat rottakuninkaan ilmiönä, jossa luonto on tehnyt rottaperheelle vaarallisen ansan ja taikauskoinen kansa löysi siitä aihetta hakea maailmanlopun merkkejä. Hännistään kiinni hirttäytyneet rotat on tosin hyvin harvinainen ja kun sellainen kohdattiin, taikuskoiset alkoivat hakea taivaalta maailmanlopun merkkejä. Oma aikamme ja sen mediat ovat niin ikään hakemassa yhtenään merkkejä, joista tekoäly algoritmeineen on erityisen taitava yhdistämään vaikkapa kirjani rottakunikaasta sen jälkeen julkaistuun algoritmikuninkaaseen. Näitä rinnakkain viljellen algorimisen toimeliaisuuden ja robotiikan lainalaisuudet on…

Kirjoittamaton kirja: osa XXXXVIII Rottakuninkaasta algoritmikuninkaaksi Edellinen kirjani muistelmineen ja sitä edeltäneet ovat tulleet tutuiksi pohdinnoistani tekoälyn kanssa. Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tämä keskustelu käytiin laboratorioissamme ja omalla kohdallani työskennellen kahdessa yliopistossa ja niissä hyvin erilaisissa tiedekunnissa sekä tämän ohella tutkimuslaitoksissammekin. Niinpä oli odotettavissa että se keskustelu, jota kävimme globaaleissa konferensseissa ja kongresseissamme tulisi vielä eräänä päivänä koko kansan ihmeteltäväksi ja alkaen algorimeistamme. Olen käsitellyt tätä keskustelua kirjoissani vuosilta 2020 alkaen ja eristyksissä täyttäessäni…