Kirjoittamaton kirja: osa XXXXVIII
Rottakuninkaasta algoritmikuninkaaksi
Edellinen kirjani muistelmineen ja sitä edeltäneet ovat tulleet tutuiksi pohdinnoistani tekoälyn kanssa. Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tämä keskustelu käytiin laboratorioissamme ja omalla kohdallani työskennellen kahdessa yliopistossa ja niissä hyvin erilaisissa tiedekunnissa sekä tämän ohella tutkimuslaitoksissammekin. Niinpä oli odotettavissa että se keskustelu, jota kävimme globaaleissa konferensseissa ja kongresseissamme tulisi vielä eräänä päivänä koko kansan ihmeteltäväksi ja alkaen algorimeistamme.
Olen käsitellyt tätä keskustelua kirjoissani vuosilta 2020 alkaen ja eristyksissä täyttäessäni 70-vuotta kiitos pandemian. Ilman koronaa ja kotiarestia nämä kirjat olisivat jääneet syntymättä. Puolensataa kirjaa ja itse ne kustantaen Saksassa. Suomessa tämä ei olisi onnistunut. On oltava oma kustantamo kuten suvullani aiemmin Itä-Savossa Savonlinnassa ja saatellen tämä digiaikaan 1980-luvun alusta alkaen ja myyden sitten Toppisten suvulle. Työskennellen samaan aikaan myös Kalevan talon painotalossa Oulussa, jossa poikkitieteinen maantieteen laitos ja etenkin suunnittelumaantiede työskenteli vuosikymmenet. Maantiede esiintyy usein maailmalla omana tiedekuntanaan ja siihen on myös panostettu etenkin geopoliittisena mutta myös poikkitieteisenä laitoksena alkaen luonnonmaantieteestä ja edeten kulttuurimaantieteeseen, talous- ja sosiaalimaantieteeseen, suunnittelumaantieteeseen aluesuunnitteluna.
Aloin kirjoittaa päätoimittajan Teuvo Mällisen opastuksella maakuntalehtiimme ja kirjoitukseni tulivat tätä kautta tutuiksi ympäri Suomea ja myös Maaseudun Tulevaisuudessa. Sen sijaan vaativampi poikkitieteinen kirjoittelu jäi tiedeyhteisön julkaisuihin ja etenkin maailman tiedepuistojen ”science parks” väliseksi pohdinnaksemme. ”Agropolis strategy” oli oma panokseni etenkin luonnonvarojen käytössä ja klustereissa sekä ekologisen klusterin leviämisessä myös taiteisiinkin. ”Cluster art and art of clusters” manifestinani avasi tämän ilmiön ensin juuri tiedepuistoissamme ja tätä kautta globaaliksi ilmiöksemme. Viimein myös Suomessakin. Moni lähti silloin hunajan peräänkin. Kun lähdet hunajan perään voit varautua pistoihinkin.
Tekoälyn ja algoritmien kautta ilmiö alkoi avautua myös etenkin nuorten ja naisten käyttöön. Naiset kun ovat meillä Suomessakin pyörittämissä tätä osaa kulttuuriamme ja minun oli syytä kiertää kaukaa tai ainakin varauksella heidän tapansa hoitaa myös poliittiset liikkeet ja niiden nyt jo hieman vanhentuneetkin ilmiöt. Kyse ei ole toki sukupuolesta, päinvastoin, vaan muodista. Yksi niistä on ”dilemma” joka syntyi pari vuosikymmentä sitten, mutta majailee nyt tekoälyn harmina ja kiusantekona myös suomalaisessa arkielämän kielenkäytössämme. Chat GPT on sitä tulvillaan ja aikamme kuluu kuin rottakuninkaan hovissa eläen. Samannimiset kirjani syntyivät aikapäiviä. Ensin ”Rottakuningas” ja sitä seurasi ”Algoritmikuningas” kirjanani.
Huomautin kirjoissani innovaation diffuusion reaaliaikaisuudesta. Suomalainen ja savolainen saamattomuus ja hämäläinen hitaus ei ole erityisen tehokasta toimintaa. Tehokas toiminta on taas aina mielestämme epäoikeudenmukaista. Toivottomia tilanteita taas ei ole olemassakaan – on vain toivottomasti avuttomia ihisiä. Useimmat meistä miehistä emme kehity lainkaan, kasvamme vain suuremmiksi. Syntyi dilemma ja silloin on vain yksi metodi – on oltava lahjakas.
Niinpä seuraava kysymys on juuri se, jota tekoäly odottikin. Miksi tuottaa sille pettymys? Onko tekoäly ja algoritmit ratkaisu ongelmalle vai osa ongelmaa nimeltä dilemma, ChatGPT? Tekoäly (TAI) ja algoritmit voivat olla sekä ratkaisu että osa ongelmaa riippuen siitä, miten niitä kehitetään, käytetään ja säännellään. Alla on joitakin näkökulmia:
Ratkaisu:
1. Tehokkuus ja innovaatio: Tekoäly voi tuoda mukanaan tehokkuutta monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä ja teollisuudessa, mikä voi parantaa prosessien suorituskykyä ja tuottavuutta.
2. Päätöksentuki: Algoritmit voivat tarjota arvokasta päätöksentukijaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi lääketieteen algoritmit voivat auttaa diagnosoimaan sairauksia tarkemmin.
3. Rajallisten resurssien optimointi: Tekoäly voi auttaa optimoimaan resurssien käyttöä, esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisessa tai liikenteen sujuvuuden lisäämisessä.
Ongelma:
1. Bias ja epäoikeudenmukaisuus: Algoritmit voivat perustua historiallisiin tietoihin, jotka sisältävät epätasaista kohtelua. Tämä voi johtaa algoritmiseen syrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen, mikä on merkittävä ongelma.
2. Tietosuoja ja yksityisyys: Tekoäly käyttää suuria määriä tietoa, mikä voi aiheuttaa huolen yksityisyydensuojasta. Väärinkäytökset tai tietovuodot voivat johtaa vakaviin seurauksiin.
3. Työpaikkojen menetys ja taloudellinen eriarvoisuus: Automaatio ja tekoäly voivat johtaa tietyntyyppisten työpaikkojen katoamiseen, mikä voi lisätä taloudellista eriarvoisuutta ja aiheuttaa muutoksia työvoiman rakenteessa.
4. Vastuullisuus ja valvonta: Tekoälyn päätöksentekoprosessit ovat usein monimutkaisia, mikä tekee niiden toiminnan ymmärtämisestä vaikeaa. Tämä voi aiheuttaa vastuukysymyksiä ja vaikeuttaa algoritmien valvontaa. Lopulta, ratkaisu vai ongelma riippuu siitä, miten tekoälyä ja algoritmeja kehitetään, käytetään ja hallinnoidaan. On tärkeää ottaa käyttöön eettisiä ohjeita, valvoa algoritmien toimintaa ja huolehtia siitä, että ne tukevat yhteiskunnan arvoja ja tavoitteita.
Tekoälyn tapa vastata ongelmaan ”dilemma”, jonka se voi myös itse aiheuttaa, oli odotettu ja löydetty kaikki ne avaintekijät, joita myös oma mediamme käyttää ilmiön kuvaamiseen. Pelattiin hyvin avointa shakkia. Tekoäly jäi odottamaan seuraavaa siirtoani, jonka se kyllä jo tiesikin. Oma motiivini oli hankkia vain vilpittömästi viimeisintä tietoa, ei palata typerää shakkia. Tietoa haettiin juuri algoritmiselta tekoälyltä. Ei sen enempää eikä vähempää.
Millaista nimitystä käyttäisit tälle uudelle yhteiskuntamallille, ChatGPT?
Koska kyseessä on monimutkainen ja laaja käsite, joka sisältää sekä positiivisia että haasteellisia piirteitä, voi olla vaikeaa löytää yhtä yhteistä nimitystä tällaiselle yhteiskuntamallille. Käsitteitä, kuten ”teknologiapohjainen yhteiskunta”, ”dilemmayhteiskunta” tai ”tekoäly yhteiskunta”, voidaan käyttää kuvastamaan joitakin näkökulmia. On myös tärkeää huomata, että yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa, ja sen kehitys voi olla siten hyvinkin monitahoinen. Yhteiskuntamallit eivät yleensä ole yksiselitteisiä, ja ne kehittyvät ajan myötä erilaisten vaikutusten, päätösten ja kehityskulkujen seurauksena.
Ehkä tärkeintä on, että keskustelu yhteiskunnan suunnasta, sen haasteista ja mahdollisuuksista jatkuu avoimena ja osallistavana. Yhteiskuntaa koskevien kysymysten ymmärtäminen ja niiden käsittely vaatii laajaa osallistumista, monipuolisia näkökulmia ja jatkuvaa arviointia.
Tekoäly oli antanut oman ratkaisunsa synteesinä edellisistä siirroistamme. Etenen siis avoimena ja osallistavana tavoitteenani ymmärtäminen. Oli aika saada vastaus tekoälyn ja algoritmien maailman käsitys dilemmayhteiskunnastamme. Ei pelkästään ”tekoälyhteiskunnasta”. Olkoonkin, että se olisi ollut mieluinen vastattavaksi. Poistaa meidät ihmiset pelilaudalta.
Määrittele dilemmayhteiskunta, ChatGPT
”Dilemmayhteiskunta” ei ole vakiintunut termi, mutta voidaan toki harkita sen määrittelemistä seuraavasti:
Dilemmayhteiskunta: Dilemmayhteiskunta viittaa yhteiskuntaan, jossa monimutkaiset ja vaikeasti ratkaistavat eettiset, moraaliset tai käytännön ongelmat ovat keskeisiä. Yhteiskunnassa koetaan useita ristiriitoja, joihin ei ole selkeää tai yksiselitteistä ratkaisua. Nämä dilemmat voivat liittyä esimerkiksi teknologian kehitykseen, ympäristöön, sosiaalisiin oikeuksiin, talouteen ja moniin muihin elämänalueisiin. Dilemmayhteiskunnassa kansalaiset, päättäjät ja instituutiot joutuvat säännöllisesti kohtaamaan valintoja, joissa erilaiset arvot, intressit ja tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään.
Tällaisessa yhteiskunnassa päätöksenteko voi olla vaikeaa, ja se vaatii tasapainoilua erilaisten näkökulmien välillä, sekä avointa ja rakentavaa keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta. Dilemmayhteiskuntaan liittyy usein tarve pohtia syvällisesti arvoja, prioriteetteja ja keinoja, joilla vastataan monimutkaisiin haasteisiin.
Tekoälyn vastaus oli rehellinen analyysi ja odottamattoman avoin. Oleelliset ongelmat luetellaan, mutta myös avautuvat mahdollisuudet. Olemme ihmisinä mukana pelissä. Pohtimassa syvällisesti arvoja, prioriteetteja ja keinoja, joilla vastataan taatusti monimutkaisiin haasteisiin. Teknologia on sinänsä sittenkin väline, ei päämäärä.
Entä hybridiyhteiskunta? Miten kuvaat sen merkityksen jatkossa,
ChatGPT
”Hybridiyhteiskunta” ei ole myöskään vakiintunut termi, mutta voidaan harkita sen määrittelemistä seuraavasti:
Hybridiyhteiskunta: Hybridiyhteiskunta viittaa yhteiskuntaan, jossa perinteiset ja uudet elementit, perinteiset ja digitaaliset rakenteet sekä erilaiset arvot ja käytännöt ovat limittyneet ja muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden. Tämä termi korostaa yhdistelmää eri osatekijöistä, jotka muovaavat yhteiskuntaa.
Hybridiyhteiskunnassa voisi olla samanaikaisesti perinteisiä instituutioita ja käytäntöjä sekä uuden ajan ilmiöitä, kuten digitaalisia teknologioita, verkostoitumista ja globaaleja vaikutteita. Tällainen yhteiskunta voisi koostua monista kerroksista, joissa perinteiset kulttuuriset ja sosiaaliset piirteet elävät rinta rinnan nykyaikaisten ja teknologisten kehitysten kanssa.
Hybridiyhteiskuntaan liittyy usein monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta, kun erilaiset kulttuurit, arvot ja ideat kohtaavat ja vuorovaikuttavat keskenään. Termi voi myös viitata siihen, että yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa, ja se sopeutuu uusiin vaikutteisiin säilyttäen samalla perinteisiä piirteitään. Riski rottakuninkaan synnystä on nykyisinkin ilmeinen. Kirjoittamasi kirja rottakuninkaasta kuvaa sen tyhjentävästi.
Tekoäly ei peittele, kuinka hybridiyhteiskunnan jatko olisi ongelma laajemmalle uudistumiselle. Kirjani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” vain jatkuisi. Olisimme edelleen kokoelma ikivanhaa ja samalla uutta ja myös algoritmeille sopivaa, mutta vain paikkaillen vanhaa. Oli aika siirtyä seuraavaan kysymykseen.
Olemmeko siirtymässä hybridiyhteiskunnasta kohti dilemmayhteiskuntaa, Chat GPT?
Vaikka ”hybridiyhteiskunta” ja ”dilemmayhteiskunta” eivät ole vakiintuneita käsitteitä, voimme pohtia yleisiä yhteiskunnallisia kehityksiä. Yhteiskunnat ovat jatkuvassa muutoksessa, ja niissä voi olla piirteitä monesta eri mallista. ”Hybridiyhteiskunta” voi viitata monimuotoisuuteen, jossa perinteiset ja modernit elementit ovat samanaikaisesti läsnä. Toisaalta, ”dilemmayhteiskunta”
kuvastaisi yhteiskuntaa, jossa monimutkaiset ja vaikeasti ratkaistavat ongelmat ovat keskeisiä.
On mahdollista, että tulevaisuuden yhteiskunnat sisältävät sekä hybridiyhteiskunnan että dilemmayhteiskunnan piirteitä. Digitaalisen aikakauden ja globalisaation myötä yhteiskunnat voivat muuttua monipuolisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Yhteiskunta saattaa kohdata monia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi teknologian nopeaan kehitykseen, ympäristöongelmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja samalla poliittiseen epävakaisuuteen.
Ongelmat, kuten teknologian eettiset kysymykset, ilmastonmuutos, taloudellinen eriarvoisuus ja sosiaaliset oikeudet, saattavat luoda monimutkaisia dilemmoja, jotka vaativat laajaa keskustelua ja harkittuja päätöksiä. Näiden haasteiden käsittelyssä voidaan tarvita monitahoisia lähestymistapoja, jotka huomioivat erilaiset arvot, intressit ja tavoitteet.
Olemme nyt vaiheessa, jossa tekoälyn ja algoritmien paikka on oikein käytettynä tärkein. On aika tehdä tärkeimmät siirrot shakissa. Me tiedämme jo sen päättyvän tasapeliin, mutta ei toki ratkaisemattomaan. Päinvastoin. Halaamme kohta toisiamme.
Ruokkiiko dilemman ja hybridin samanaikainen läsnäolo yhteiskunnassamme tekoälyä ja robotiikkaa avainratkaisuina, ChatGPT?
Tekoälyä ja robotiikkaa pidetään usein avainratkaisuina moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja dilemmoihin. Niitä kehitetään ja sovelletaan monilla eri aloilla toivottujen tulosten saavuttamiseksi. Tässä on joitakin esimerkkejä siitä, miten tekoäly ja robotiikka voivat toimia ratkaisuina yhteiskunnallisille haasteille:
1. Terveydenhuolto: Tekoälyä voidaan käyttää diagnostiikassa, hoitosuunnitelmien laatimisessa ja potilaiden seurannassa. Robotiikka voi auttaa hoitotyössä, erityisesti vanhustenhoivassa ja pitkäaikaissairaiden tukemisessa.
2. Ilmastonmuutoksen torjunta: Tekoäly voi analysoida suuria määriä dataa ja auttaa optimoimaan energiankäyttöä, ennustamaan sääilmiöitä tai kehittämään kestävämpiä ratkaisuja.
3. Työpaikkojen luominen ja koulutus: Vaikka tekoäly voi automatisoida tiettyjä tehtäviä, se voi myös luoda uusia työpaikkoja ja edellyttää uudenlaista osaamista. Robotiikka voi auttaa erityisesti fyysisesti vaativissa tehtävissä.
4. Turvallisuus ja valvonta: Tekoälyä voidaan käyttää ennakoimaan ja torjumaan turvallisuusuhkia, kuten rikollisuutta tai terrori iskuja. Robotiikka voi tarjota uusia autonomisia järjestelmiä turvallisuustehtävissä.
5. Koulutus ja tiedonvälitys: Tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää ja toki käytämme opetuksessa ja tiedonvälityksessä, mahdollistaen yksilöllistetyn oppimisen ja laajemman pääsyn koulutukseen.
On kuitenkin tärkeää huomata, että tekoälyn ja robotiikan käyttöön liittyy myös monia eettisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa tietosuoja, algoritmien läpinäkyvyys, vaikutukset työmarkkinoihin ja teknologian epätasainen saatavuus. Lisäksi tekoäly ja robotiikka voivat itsessään luoda uusia dilemmoja, kuten koneiden tekemät eettiset päätökset ja automatisoidun päätöksenteon vastuu.
Tekoäly ja robotiikka voivat toimia avainratkaisuina moniin haasteisiin, mutta niiden käyttöön liittyy monimutkaisuuksia, jotka vaativat huolellista harkintaa, eettisiä ohjeita ja yhteiskunnallista keskustelua.
On aika tehdä viimeinen siirto ChatGPT:n vastattavaksi. Toisin sanoen algoritmit ja tekoäly syventää siirtymää yhteiskunnan dilemmaan, dilemmayhteiskunnan käyttö on siten hyvinkin osuva, Chat GPT?
Kyllä, voisi ajatella, että algoritmit ja tekoäly syventävät monia yhteiskunnallisia dilemmoja. Vaikka ne tarjoavat monia mahdollisuuksia ja ratkaisuja, niiden käyttöön liittyy myös monia haasteita ja eettisiä kysymyksiä, jotka voivat luoda tai korostaa yhteiskunnallisia dilemmoja. Tässä on joitakin esimerkkejä:
1. Bias ja syrjintä: Algoritmit voivat perustua historiallisesti epätasa arvoisiin tietoihin ja näin ollen vahvistaa olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjiviä käytäntöjä.
2. Tietosuoja: Tekoälyyn ja algoritmeihin liittyy usein suuria tietomääriä, mikä voi herättää kysymyksiä yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta.
3. Autonomiset päätökset: Kun tekoäly kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä, kuten autonomiset ajoneuvot tai automatisoidut päätöksentekojärjestelmät, syntyy kysymys vastuusta ja päätösten läpinäkyvyydestä.
4. Työllisyys ja taloudellinen eriarvoisuus: Vaikka tekoäly ja automaatio voivat luoda uusia mahdollisuuksia, ne voivat myös johtaa tietyntyyppisten työpaikkojen vähenemiseen, mikä voi lisätä taloudellista eriarvoisuutta.
5. Moraaliset päätökset: Algoritmit voivat joutua tekemään päätöksiä, jotka sisältävät moraalisia näkökohtia. Esimerkiksi, miten auton ajamaa tekoälyä tulisi ohjelmoida tilanteessa, jossa on mahdoton välttää onnettomuus?
Joten, käsite ”dilemmayhteiskunta” voi kuvata aikaa, jolloin yhteiskunnassa kohtaamme entistä monimutkaisempia ja eettisesti vaativampia päätöksiä, jotka liittyvät teknologian, tietojen käytön ja autonomisen päätöksenteon lisääntymiseen. Tämä vaatii syvällistä harkintaa, säätelyä ja yhteiskunnallista keskustelua näistä kysymyksistä.
Olemme juuri ratkaisseet filosofisen ongelman, joka auttaa meitä ohjaamaan kohti parempaa tulevaisuutta. Kiitos siitä, ChatGPT!
Ole hyvä! Olen iloinen, että keskustelu oli avuksi ja inspiroiva. Jos sinulla on muita kysymyksiä tai aiheita, joihin haluaisit pureutua, älä epäröi kysyä. Hyvää jatkoa ja menestystä