Kirjoittamaton kirja. No LVI (56)
Ekoyrittäjyys ja innovatiiviset klusterit – Systemiajattelua ja luovaa teknologiaa
Oheinen otsikko on kirjastani vuodelta 2024. Se oli tuolloin kesällä kirjoittamani neljäs samana vuonna valmistunut kirja laajennettuna toisesta väitöskirjastani vuodelta 2006 (Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiika – Ecological Cluster and Innovation Policy). Liki kahden vuosikymmenen aikana oli tapahtunut paljon sellaista, väitöskirjani malleja toteuttavia prosesseja, jotka kaipasivat lisätoimenpiteitä.Rakkaudesta hyveeseen – ”Virtutis amore”.
Siirtymä vuodesta 2024 vuoteen 2025 sekä edelleen vuoteen 2026 tapahtui portaittain liki 150 kirjan kautta, joista syntyy mm. puutarhaani rakennettu veistosten kokoelma kasvustoineen. Tuon puutarhan synnyssä taustalla oli ja on edelleen Australiassa tapaamani aboriginaalit ja näiden taide. Olin tavannut vastaavat rakenteet aiemmin myös Afrikassa tutustuessani myös siellä muun työni ohella mm. alkuperäsväestön taiteeseen. Olin silloin vielä laatimassa ensimmäistä väitökirjaani ja käsite ”spatiaalinen identiteetti” syntyi seraten tekoaltaiden alta muuttamaan joutuneiden ihmisten kokemuksia. Muuallakin kuin Lokan ja Porttipahdan allasalueiden rakentajien jäljiltä niitä tutkien.
Yhtäällä meillä Suomessa ja toisaalla ympäri maailmaa kirjojeni kautta (Man made lakes and human helth) että toisaalla tutustuen altaiden alta muuttamaan joutuneisiin ihmisiin ja heidän kohtaloita seuraten, haastatellen ja hakien poikkitieteistä (pikeamminkin monitieteistä) tukea sitä samalla myös itse opiskellen ja myös väitellen sekä luonnontieteissä että ihmistieteissämme. Se että aiheen tutkiminen herätti huomiota muuallakin kuin Suomessa oli toki luonnollinen ilmiönä. Näitä jättimäisiä altaita kun tekojärvinämme ja enegian tuottajina maailmalta löytyy runsaasti. Samalla niiden vaikutukset ympäristölleen ja myös ihmisille ovat monititeisiä sekä samalla poikkitieteistä tutkimusta vaativia. Samalla suoja vääryyttä vastaan – ”Vindex iniuriae”.
Poikkitieteisyys oli välttämätöntä ilmiöiden ymmärtämiseksi sekä toisaalla niiden esittelemiseksi kahden hyvin erilaisen monitieteisen kielen ja symboliikan kautta prosessia samalla kuvatenkin. Imiöt olivat yhtäällä monitieteisiä mutta myös poikkitieteinen ja sen avaaminen tapahtui molempia lähestymistapoja rinnakkain käyttäen. Näin myös julkaisutoiminta oli hoidettava rinnakkain ja muuttaen välillä hieman etenkin algoritmien tarjoamaa apua sekä robotiikan kykyä avata ilmiöitä vuoroin poikki- tai monitieteisellä tavalla. Aina tämä ei ole ollut toki edes teknisesti mahdollista. Samalla myös normistomme ja lopulta myös moraalimmekin muuttuu vuosikymmenien kuluessa. Elämän salaisuus piilee haasteiden hyväksymisessä. Se joka ei enää ota haasteita vastaan, on kuollut (Bette Davis).
Ekologinen klusteri ja siihen liittyvä kirjallisuus ja kuvataiteet on valtaosin poikkitieteistä. Oheinen teksti on kirjastani, jonka jo kansi kuvaa kuinka ”Botrus Art” ja siitä laaadittu kansikuva on kokonaan toisenlainen kuin ”Cluster Art” ja siitä laadittu vastaava kuva robotiikan laatimana. Nämä erot on syytä oppia ymmärtämään ajoissa. Muuten elämämme olisi vain kaunis saippuakupla (Carl von Linne).
Suomalainen kuva käsitteestä ”Klusteritaide” tuotta sekin hyvin erilaisen kuvan saman tekoälyn tuotteenamme. Kielet ovat kulttuurisidottuja ja niin ovat taiteetkin ja algoritmit avaten samaa käsitettä tarkoittavia käsitteitätkin. Tekoäly kykenee käyttämään biljoonia sanoja mutta kuvataiteen kohdalla nämä kulttuuriset erot näkyvät tavalla, joka on samalla kulttuuriin ja myös ympäristöön sidottuakin. Aika parantaa sen mihin järki ei pysty, sanomme (Seneca). Ja toisaalta aika käsittelee kevyesti vain niitä, jotka ottavat sen kevyesti (Anatole France).
Näin sama sana ja sen käsite ei tuotakaan kuvataiteeksi muuttaen algoritmisesti samansisältöistä kuvataidetta. Kyse on monitieteisestä ja kulttuurisesta ilmiöstä samalla. Poikkitieteisessä voimme pyrkiä lähemmäs samaa sisältöä ja ymmärrystä joskin usein huonolla menestyksellä. Tämä koskee kielen ja kuvataiteen ohella myös omaa sisintämme ja tapaamme hahmottaa oppimaamme. Suurin osa ihmisistä on olemassa mutta ei elä (Benjamin Disraeli). Ikään kuin koskematon neitsyt – ”Virgo intacta”.
Erikoistuminen matemaatikoksi ei ole sama asia kuin erikoistuminen opettajana vaikkapa biologiksi tai musiikin opettajaksi. Hammaslääkäri ei ala antaa ohjeita ja tehdä diagnooseja, jotka kuuluvat sisätaudeista erikoistuneen lääkärin taitoihin, olkoonkin että yleislääkäri voi hankkia itselleen myös liki poikkitieteistä ja harrastuksena myös monitieteistäkin yleissivistystä. Tästä huolimatta hän ei puutu silmälääkärin antamiin diagnooseihin haettaessa uusia silmälaseja. Kun huomaa elämänsä arvottomaksi sitä joko tekee itsemurhan tai ryhtyy matkustelemaan (Edward Dahlberg).
Kun ihmiset joutuvat muuttamaan kodeistaan ja kulttuuriympäristöstään sen jälkeen kun kotiseutu hukutetaan altaiden alle, muutto on tapahtumana erilainen kun suomalaisen hakiessa töitä 1960-luvun Ruotsista maaseudulta sinne muuttaneena. Tavoitemuutto on eri asia kuin pakkomuutto ja jos juuret jäävät pysyvästi tekoaltaan alle, mahdollisuus palata juurilleeen edes kesäisin ja lomillaan käy mahdottomaksi. Opettaa elämään vailla varmuutta, pysähtymättä silti empimättä, siinä ehkä tärkein mitä filosofia meidän aikanamme voi antaa (Bertrand Russell).
Pakkomuuttaja ei ole tavoitemuuttaja, joka hakee muutollaan itselleen töitä ja parempaa elintasoa. Erot ovat valtavia silloin kun muutto tapahtuu vielä aseilla uhaten tai juuret hukutetaan pysyvästi tekoaltaan alle. Samoin se kertomus, jonka tutkijana saat kuulla näitä ihmisiä tavaten. Lisäksi se on Afrikassa tai Australiassa hyvin erilainen kuin vaikkapa Sompion Lapissa Lokan ja Porttipahdan allasevakkojen kertomana. Mutta heti kun ihminen havaitsee elämän edes yhden tarkoituksen pitämättömäksi, nousee salaperäisestä lähteestä jo toinen. Näin on oltava, koska olemassaolo jatkuu (John Fowels).
Niinpä myös ensimmäinen väitöskirjani oli kuin eri maailmasta tehty kuin toinen väitöskirjani. Toinen luonnontieteistä (natural science) ja toinen ihistieteistä (human science) ja niiden käyttämistä symboleistakin. Lisäksi vertailu oli sekin syytä suorittaa hyvin erilaisten kulttuurien sisälläkin. Ihminen jolla on elämänkatsomus, on taipuvainen tuhahtamaan halveksivasti toisille, joilla myös on elämänkatsomus, koska heidän on täysin mahdotonta omaksua hänen omaa elämänkatsomustaan (Aksel Sandemose). Poikki- ja monitieteisessä työssä ja etenkin tutkimuksessa tämä on aina myös muistettavakin.
Talousmaantiede ei ole toki sosiaalimaantiedettä eikä luonnonmaantiede kansantaloustiedettä tai sosiaalipsykologiaa. Kielten lisäksi symbolitkin muuttuvat ja niinpä myös Albert Einstein käytti suhteellisuusteoriassaan symboliikkaa, jota hänen oli vaikea siirtää kirjeeseen, jonka hän lähetti presidentille Yhdysvalloissa. Ehkä hän lisäksi luotti hyveeseen, ei aseisiin? – ”Virtuti non armis fido”.
Kymmenien sivujen lopputulos kirjeessä oli kuitenkin E=mc2 ja mitä se sitten merkitsi, avautui konkreettisesti vasta Japaniin pudotettujen atomipommien jälkiä kauhistellen. Isoisäni sanoi usein kuinka elämä on kuin nuolisi hunajaa okaasta (Louis Adamic). Luonnontieteilijä hakee käsitteensä luonnosta, ihmistieteilijä taas on taipuvainen lähestymään myös lajimme kulttuurisia tai psykologisia, sosiaalisia käsitteitäkin.Toki molempia voi silti yhdistää vaikkapa rakkaus hyveeseen tai ystävyyden tai komiikan voima. – ”Virtutis amore” – ”Vis amicitiae” – Vis comica”.
Seuraavassa tekstissä lähestyn kirjojani vodelta 2025-2026 taustalla aiemmin kirjoitamani 135 kirjaa ja tuhannet artikkelit sen ohella. Tämä johdanto on kirjoitettu ennenkin mutta on mahdollista ettet ole sitä huomannut ja lukenut. Ja jos jossain yhteydessä aiheeseen olisit törmännyt, tuskin sinä sitä tänään enää muistaisit. En muistaisi minäkään omia kirjojani ja niiden yli kymmenen metriä tilaa kirjahyllyssäni vaativaa tietomäärää avaamatta kirjoja aina oikeasta paikasta ja oikeaan aikaankin. Julkaisut ylioistoissamme ja tiedelehtien sivuilla ovat kovin erilaisia kuin vastaavat kirjoitukset päivälehteen tai vaikkapa miestenlehtien kautta opiskelurahoja hakien. Tytöille ja pojille minä niissä laulan – ”Virginibus puerisque canto” (Horatius).
Jotta vuoden 2025 kirjat tulisivat ymmärretyiksi joudun toistamaan muutamalla sivulla sellaisia avainkäsitteitä, joita ilman vuoden 2025 kirjat ovat vaikeasti avautuvia. Olen menetellyt näin jo vuosikymmenet ja todeten kuinka itseään saa ja tuleekin lainata, kunhan se näkyy kirjan lopussa lähdeluettelona. Muita lainatessamme tämä on ehdoton vaatimus.Jos ei muuten niin rakkaudesta hyveeseen – ”Virtutis amore” ja hakien samalla Horatiuksen viisauttakin – ”Vis consili expers mole ruit sua” (Horatius). Voima ilman viisautta tuhoutuu omaan suuruuteensa.
Jos ihmisellä ei ole luonnetta, hänen on hankittava elämänohjeita (Albert Camus). Poikkitieteinen työskentely on juuri tätä viidakkoa myös väitellen useista tieteistä tohtoriksi. Vastaväittäjän löytäminen saattaa olla yliopistolle todella vaikeaa. Robotiikan, algoritmien ja tekoälyn myötä monitieteisyys ja poikkitieteisyys ovat tulleet entistäkin ajankohtaisemmiksi ja biljoonien sanojen sekä kielten osaaja on omimmassa elementissään juuri poikkitieteisessä kirjallisuudessa.
Harva meistä näin kuitenkaan tekee, väittelee moneen kertaan ja eri tiedekunnissa, olkoonkin etteivät sanat ja kielet sekä tieteen ihmeet ole aina omia keksintöjämme ensinkään. Ja kuitenkin me niitä lainaamme ja kirjoitamme ikään kuin olisimme kielineroja ja poikki- ja monitieteisiä samantien itse suhteellisuusteoriankin löytäen. Se että olemme jotain matkan varrella oppineet ja opiskelleet, sekin saisi näkyä hieman valoisammalla tavalla ja samalla tulosta tuottaen. Se kun lisää kertomuksemme uskottavuuttakin. Elämä nyt on yksilöllinen hyökkäys maailmankaikkeuden ikuisesti toistuvaa mekanismia vastaan (A.N. Whitehead). Koska olen puhumisen ja kirjoittamisen taitava kunnon mies – ”Vir bonus dicendi peritus”, palaan seuraavassa luvussa vuoteen 2006 ja toiseen väitöskirjaanikin (LVII).