Mitä tarkoittaa järkevä päätös vastaan tunteella tehty päätös. Entä kansanäänestyksen riski? Molempia saa nyt kuulla ja järkevinä pidetyiltä ihmisiltä. Eikö tasapainoinen ihminen tee järkeviä päätöksiä tunteet mukana ja mentaaliälyllään? Eikö tunnevammainen järkeilijä ole psykopaatti? Eikö demokratiassa juuri pyritä hakemaan kansan mielipidettä. Se kun toteuttaa annetut tehtävät ja ottaa vastaan päätösten seurauksetkin. Oikeat ja väärät. Onko todella niin, että ongelma EU:n sisällä onkin juuri mentaaliälyn ja demokratian puute, etäinen ja elitistinen, kansasta viis veisaava elämä, ikivanha ylimysvallan paluu rapauttamaan kansanvalta ja parlamentarismimme. Britit ovat sen toki kokeneet vuosituhannet ja tekivät sitä lopun kohdallaan EU:n suurimpana vastuunkantajana kiitos globaalin imperialismin kokemuksensa hyvässä ja pahassa, valkoisen miehen taudissa.
Totta kai Bryssel ja sen päättäjät edustavat perinteistä imperialismin aikanaan esittelemää lordien taivasta, ylähuonetta. Mitä muuta mallia nämä olisivat voineet matkiakaan? Eli yläluokkaa ja siis elitismiä. Virkamiesten palkat ja edut ovat vallan muuta nekin kuin Suomessa. Ministerit juokseva kilvan sinne pois omasta maastaan seuraavalle vihreälle oksalle ja alkavat paimentaa laumaansa ulkopuolelta oman demokratiamme, parlamentarismin ja rapauttaen myös yhteisömme ja sen tekemän työn ja hyvinvoinnin, normit ja moraalin. Brittien oli nyt mahdoton hyväksyä tällaista uuselitismiä. Ja meidän alistumista takaisin sellaiseen, josta kuviteltiin jo päästyksi irti alusmaan asukkaina. Kuninkaan paikalle valittiin Suomeen vuosisata takaperin presidentti ja hänetkin riisuttiin lopulta vallasta. Nyt tämä uusi eliittii alkoi nakertaa jopa parlamentarismin ja demokratian hyveitä ja rapauttaa kansanvaltaa, luokatonta yhteiskuntaa. Nyt se tuli brittien eron kautta tiensä päähän. Siitä tunteet olivat kaukana kun herramoraali ja orjamoraali ottivat yhteen aikanaan imperialismin radollisessa elämässä. Valkoisen miehen tauti, presidentti Sauli Niinistöä lainaten ja tiivistäen koko asia kolmeen sanaan.
Suomalainen eliitti pelottelee nyt pyrkyreineen kuinka taivaalta tulee kohta tulta ja tulikiveä tällaisen tunteella tehdyn ajattelemattoman äänestyksen jälkeen. Sekin on tuttua ajalta, jolloin elimme Ruotsin tai Venäjän ikeen alla. Ylimysvallan tai kirkovallan, ei kansanvallan ensinkään. Aina joku hierarkian yläpäässä haluaa myös hyötyä vallan tuomasta tunteesta. Herrana on hyvä olla ja ministerin paikalta alettiin kärkkyä EU:n virkoja. Se on tunnevammaista elämää eikä sitä pidä hyväksyä kansallisessa demokratiassamme ja kansanvallassa käääntäen äänestystulos tulkintana päälalelleen. Siinä äänestyksessä kun ei hyväksytty käytäntöä, jossa moraalinen pääomamme rapautuu alkaen Brysselistä. Uusi ja meille täysin vieras globalisaatio ja sähköinen veistintä ei saa viedä takaisin taantumaan ja menneen maailman hallintomallien jäljittelyyn dinosaurusten hautausmaan kautta sitä udelleen eläen ja pysäyttäen kehityksen pyörät Brysselissä.
Kaikki on hyvin niin kauan kun kansallisvaltiossa normisto ja arvot tukevat vanhaa moraalista pääomaa ja lisäävät sitä sukupolvelta seuraavalle. Pääministerimme Juha Sipilä kertoi, kuinka he tekevät Brysselissä hyviä päätöksiä mutta ne eivät vai toteudu. Ei tietenkään. Demokratiassa ja yhteisöjen elämässä kansanvalta äänestää ja sitoutuu sitä kautta toteuttamaan lupaamansa ohjelmat. Kansa on se joka toteuttaa. Ei toki ylimysvalta ja herrat, lordit, EU:n komissaarit jättikoneistoineen Brysselissä eläen. Heitähän on lopulta vain muutama hassu ja orjamoraaliin on vaikea ihmisiä enää alistaa. Sivistysvaltioissa nämä vanhat hallintomallit kaatuivat ja ensimmäisenä brittien kokemuksella. Kun ei toimi niin ei toimi. Kansa sen hylkäsi, britit suurimpana maksajana. Kyllä siinä taustalla oli pelkästään järkeviä ihmisiä, joille alkoi kertyä liian paljon ja liian vanhaa kuonaa kannettavaksi vanhan imperialismin muistona.