Tekijä: Matti Luostarinen

Siepparin hyvästitNoin kaksi vuotta takaperin blogikirjoitukseni oli kahdesta erakoituneesta henkilöstä ja heidän omalaatuisesta elämästään. Toinen oli kirjoitettu Runebergin päivänä ja laskiaistiistaina otsikolla “Sieppari ruispellossa” ja toinen kuvasi venäläistä matemaatikkoa ja juuri alan “Nobelin” voittanutta Grigori Perelmania otsikolla “Outo Grigori Perelman, outo Juhani Seppänen, tuttu ja rakastettu Matti Nykänen”. Jälkimmäinen löytyy uusimmasta, vielä työn alla olevasta kirjastani, edellinen jo painosta tulleesta julkaisusta.Minulle oli annettu tehtäväksi vertailla kahta suomalaista käännöstä “siepparista”, 1960-luvun Pentti Saarikosken suomennosta ja vuosikymmeniä…

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen uusin vaiheKuntasektori on ollut Suomessa historiansa suurimmassa käymistilassa vuodesta 2008 alkaen. Vielä vuonna 2008 maassa oli 415 kuntaa, mutta uuden vuosikymmenen alussa enää 342 ja luku vähenee koko ajan. Suurimmillaan kuntien lukumäärä oli sotavuosina, jolloin kuntiemme lukumäärä ennen valtakunnan rajojen muutosta oli 603 kappaletta. Sodan jälkeen kuntien lukumäärä pysyi liki vakiona miltei kaksi vuosikymmentä ja vasta 1970-luku, kaupungistuminen ja kaupunkilaistuminen maaltapakoineen, vähensi kuntien lukumäärän noin 450-460 tasolle, josta uusi palvelurakenneuudistus käynnistyi vuosituhannen…

Jos sinulle myönnettäisiin kunnianosoituksena V.A. Koskenniemi -palkinto tai -mitali, olisitko onnellinen ja otettu tästä huomionosoituksesta? Vai kieltäytyisitkö koko kunniasta ja palauttaisit mitalin?Veikko Antero Koskenniemi (1885-1962) oli runoilija, kriitikko, yliopistomies ja akateemikko, suuri suomalainen kulttuurivaikuttaja ja vallankäyttäjä. Toki myös monialainen hallintomies ja poliittinen pelaaja, yliopiston opettaja ja rehtori, lehtimies ja toimittaja, ahkera kirjoittaja, “bolsevismivoittoisen radikalismin” ankara vastustaja, “juutalais-marxilaisen” kirjallisen maaperän kitkijä sekä suomalainen Goethen seppelöimä humanisti. Goethestä, Aleksis Kivestä, Maila Talviosta, Werner Söderströmistä monografiat kirjoittanut yli…

Viiden pisteen vihjeMikä yhdistää skotlantilaista kuningasta Jaakko III:a, joka surmattiin hyvin skotlantilaiseen tapaan vain 36 -vuotiaana vuonna 1488 ja ranskalaissyntyistä uskonpuhdistajaa Jean Calvinia sekä niin ikään ranskalaista kirjailijaa Marcel Proustia ja heidän ohellaan nobelisteja Kurt Adleria, vuoden 1950 Nobelin kemianpalkinnolla muistettua, Saul Bellowia, vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuden palkinnon pokkaajaa sekä Owen Chamberlainia, vuoden 1959 Nobelin fysiikan palkinnon saanutta, toisiinsa? Jos vastaus ja sen haku liittyy jotenkin kalvinismiin ja sen läheisyyteen ko. henkilöiden maailmankuvana tai muuten…

Jäljennä ei käsi herkinKaisa Heinänen (HS 17.1) yllättää mieluisasti lehtensä kulttuurisivulla kuvaamalla talven ikään kuin luonnon ja Jumalan taideteoksena. Hän kritisoi kulttuuritoimittajana luonnon taideteosta täydellisen yllättävänä ja kohtaajalleen laajana, joskaan ei silti aggressiivisena ilmestyksenä. Talvisen valkoinen ihme on lisäksi taiteilijaltaan yksityskohdiltaan jopa liiankin viimeistelty, huurre pakottaa paitsi katsomaan myös kokemaan.Pakkautuneet lumikeot ja tykkylumi tuo toimittajan mieleen ekspressionismin amerikkalaisen avainhahmon, Jackson Pollockin maalaukset ja lumikenttien rikotut jäljet Lucio Fontanan viilletyt kankaat. Toisaalla tehokeinot jääpuikkoineen ja kalliolta…

Sosiaalisten medioitten myrskyHaitin avustamiseksi sataa viestejä sosiaalisten medioitten välittämänä. Olen itsekin saanut niitä runsaasti myös tänään mm. Espanjasta. Espanja ja Portugali ovat Latinalaisen Amerikan keskeiset maat Euroopassa imperialismimme synkiltä vuosisadoilta. Haitissa toki myös Ranska. Väli-Amerikan valtiot ovat aina olleet hyvin monen kulttuurin sulatusuuneja siinä missä seismisten onnettomuuksien tuhoisimmat alueet maailmalla muuallakin.Kulttuurien kakofoniaaPienillä alueilla asuu valtavasti eri kulttuureja, ja ne muuttuvat kuten Galapagossaaren peippojen nokat muinaisen Silkkitien varrella Afganistanissa. Viime vuonna edesmennyt ranskalaisantropologi Claude Levi-Strauss olisi…

Synkkä tiistaiTiistai (12.1.) oli poikkeuksellisen synkkä irtisanomisuutisten päivä medioissamme. Tosin niihin on jo laman aikana totuttu ja tuhat menetettyä työpaikkaa ei tunnu enää kovin merkittävältä uutiselta. Sellaisten uutisten joukkoon hukkuu helposti myös toistuvat väkivaltauutiset tai vanhusten lääkemyrkytykset. Oikeastaan kuluvan talven positiivisin asia ovat olleet postikorttimaiset maisemat ja kunnon vanhan ajan talven tuntu myös eteläisimmässä Suomessa. Helmikuussa käynnistyvät olympialaiset näyttäisivät rakentuvan nekin suomalaisittain "vanhusten" varaan. Niin sympaattisia ihmisiä kuin Janne Ahonen ja Hannu Manninen, jääkiekkojoukkueemme nestorit…

Lääninhallinto Suomessa päättyi samalla kun vuosikymmen vaihtui. Valtion aluehallinnon uudet virastot, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lopettivat lääninhallitukset ja niiden liki 400 vuotta kestäneen taipaleen. Ruotsin vallan aikaisen väliportaan hallinnon uudistuksen viimeisin vaihe ei ollut dramaattinen mutta hyvinkin merkittävä meille kansalaisille. Mahdammekohan oikein ymmärtää, mistä tässä kaikessa on kysymys ja miten se vaikuttaa elämäämme? Keskushallinto ja paikallishallinto ovat lähempänä meitä kuin niiden välissä toimiva aluehallintomme. Julkisen vallan aktiivinen kannusteiden tieAloitin ensimmäisen professorin viran hoitoni…

Kun juhlimme vuosituhannen vaihtumista, tuskin osasimme varautua sellaiseen vuosikymmeneen, joka vaihtuu nyt uudeksi. Maailman kirjat ovat kokonaan toiset kuin vuosituhannen alussa ja niin paikallinen, kansallinen kuin globaali maailma ovat paljon vaikeammin hallittavia ja vaarallisempia paikkoja kuin vuosikymmen takaperin.Pyrin seuraavassa pohtimaan muutosten merkitystä ensin biologina, sitten talouden ja sosiaalisten rakenteiden näkökulmasta valtiotieteilijänä ja lopuksi maantieteilijänä.Malthus ja Darwin oppeineen esilläLuonnonvarojen näkökulmasta biologien pahimmatkin jo 1970-luvulta esittämät globaalin talouden ja vapaan liberalismin julmat kasvot toteutuivat sellaisenaan. Rahamaailmaa ja…

Vuoden vaihtuessa on ollut tapanani jakaa vuoden mediapalkinnot. Viime vuonna palkinnot menivät sosiaaliselle medialle ja uusmedian lisäämälle medialukutaidollemme, mediayhteiskunnan synnylle ja media-aktivismille sekä ammattitaidolla toteutetulle Pekingin olympiakisojen viestinnälle sen kaikilla tasoilla.Tänä vuonna vuoden tärkeimmät uutiset on jo listattu vuosikymmenen uutisina ja palkinnot annetaankin niiden viestinnästä. Ensimmäinen palkinto menee siis globaalille viestinnälle ja sen suurimmalle oman aikamme viestinnän muuttajalle yhdistän niin uuden kuin vanhan mediankin.GoogleTällainen viestijä vuosikymmenen aikana on ollut eittämättä meille kaikille yhteinen, kiistelty ja…