Blogi

Ikääntymisen tuomia ikuisia oppejamme koronavuotta eläen. Aika on vanha tuomari, joka tutkii kaikki rikolliset, kirjoitti William Shakespeare. Emme oli aivan varmoja kuka tämä William oli mutta vanhuuden me uskomme tuntevamme. Se ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Vanhuus on ihmisen kokemana suuri yllätys ja monelle shokki. Eila  Pennanen sanoi sen kauniisti kertoessaan , kuinka ihminen, joka kykenee vielä pettymään, ei ole vanha. Kyynisyys kun on usein vanhuuden tunnusmerkkejä. Kun ruusut ovat kuihtuneet, ei jäljellä ole kuin okaat,…

Kunnat joutaisi lakkauttaa, kirjoittaa toimittaja Ilpo Tapio Forssan Lehden kolumninsa otsikoiden 8. kesäkuuta 2020. Tapion mukaan kunnat asettavat ihmiset synnyinpaikkansa kautta kovin erilaiseen asemaan. Kuten aikanaan joku oli syntynyt Neuvostoliitossa eikä Yhdysvalloissa tai vaikkapa Suomessa. Toimittaja perustelee kantaansa myös niillä havainnoilla, joita hän on tehnyt asuen Savossa ja  Satakunnassa, nyt Hämeessä kirjoitellen. Kuntapäättäjät ja osa virkamiehistä ovat hänen havaitsemanaan varttihulluja. Kuntien tehtävät olisi tullut jättää valtion ja maakuntien tai läänien (valtio) tehtäväksi ja kunnille olisi…

Kaksi vuotta sitten taivaalta ei tullut sadetta. No nyt on tullut ja helteet odotuttavat vuoroaan, kuten Suomen hallitus Matti Vanhasen kokemusta hoitaa homma vanhalla rutiinilla. Kun hänen haastatteluaan seurasi ja luki samalla HeSarin kirjoitusta Suomen Pankin päääjohtajaa haastatellen, siinä oli jotain yhteistä ja tuttua. Kuluvan kesän aikana asiat hoituvat Suomessa ja syksyllä media paikkailee kesälomatoimittajien töitä. Leijonan jälki hiekassa on koronan jättämä eikä Forssassa ja Tammelassa, hämäläisten emäpitäjässä, tapahdu muuta kuin mitä kunnajohtajat hakevat pois…

Keskusta ja punamulta ovat nyt nyrkit savessa ja etsivät ratkaisua kysymykseen, mitä tehdä puolueen puheenjohtajalle? Voisiko ongelmallisen johtajuuden jotenkin sivuuttaa ja pyrkiä hoitamaan maata ja hallitusta ilman johtajia? Suomi täytti hetki takaperin sata vuotta ja menneen vuosikymmenen aikana, menetetyksi kutsutun, kansakunnalla on ollut lähes kymmenen hallitusta. Koronavuotensa ja uuden vuosikymmenen Suomi käynnisti hallituksella, jossa avainpuolueet (SDP ja Keskusta) eivät osallistu hallituksen työskentelyyn puheenjohtajineen. Antti Rinne ja Katri Kulmuni seuraavat maailman menoa nyt puolueensa puheenjohtajina punamultaan…

Miksi tällainen kirjoitus: Koska se kuvaa meille tutun valtion ja kansakunnan vuosisataisen historian tulkintaa tavalla, joka palvelee nyt, pandemian ja korona kriisin yhteydessä, seuraavan vuosisadan rakentelua. Sillä on oltava uskottava teoreettinen perusta ja kivijalat, jotka myös kantavat. SE ei voi olla päivittäistä muuttuvaa ja poukkoilevaa media-ajan viihdettä seuraten yksittäisiä ilmiöitä ja tehden niistä joka päivä uudet otsikot. Esimerkkinä kirjava kissan malli, jossa sama pieni media kertoo ihmisten mielipiteitä pääministereistämme ja keskustan eronneesta valtiovarainministeristämme ja palaten…

En ehtinyt kuin julkaista blogini ja esseen otsikolla "Nainen politiikassa aforismien valossa" kun yksi sen keskeisimmistä hahmoistani otti ja erosi tehtävästään valtiovarainministerinämme. Tunnen pahaa oloa ja syyllisyyttä. Yritän korjata oloani kirjoittamalla toisen osan, jossa liitän aforismit nyt naisen, mutta myös miehen, ikään ja valtaan varoen samalla osoittamasta ketään erityisesti sormellani. Naisilla kun on, toisin kuin miehillä, tapana ottaa yleisellä tasolla liikkuvan kertomuksen juuri itseään koskevana. Ei tietenkään kaikilla, mutta noin yleisesti ja vuosikymmeniä aikuisille naisille…

Anneli Jäätteenmäki, Mari Kiviniemi, Katri Kulmuni ovat keskustalaisia poliitikkojamme ja eronneet juuri kun ura huipulla on käynnistynyt. Miksi naiset eroavat miestä helpommin poliittisissa tehtävissämme ja onko maalaisliitto-keskusta tässä vielä erityistapaus? Maalaisliiton tausta on suomalaisessa agraarissa historiassa ja sen yhteisöllisissä rakenteissamme. Takavuosina puoluehajaannus oli siellä kirosana. Se kun merkitsi yhteisöllisyyden epäonnistumista ja pragmaattisen suomalaisen ajattelun ajautumista siinä syvään kriisiin. Me selvisimme toistaiseksi koronan aiheuttamasta pandemiasta pienin vaurioin kiitos juuri tämän pragmaattisen tapamme käsitellä yhteistä hyvää ja…

Kun alamme kiitellä Suomessa poliitikkoa, ketä tahansa, se herättää todennäköisesti tutun kansantautimme eli kateuden. Sitä taas ei korjata lisäämällä esiintymistaitoa vaan tekeytymällä kansan syvien rivien ja sen median suuntaan hölmöksi. Hegeliä mukaillen elämä on arvokasta vain silloin, kun sillä on jokin arvokas kohde ja poliitikon kohdalla se on muutakin kuin kyvyt esiintyä. Politiikka on elämää ja elämä on sylkykuppi. Siinä ihminen julkimona ja poliitikkonamme syntyy ja samuu kuin valo yössä, eikä kukaan ole lyhyen elämme…

Suomi tunnetaan valtiona, joka maksoi tunnollisesti sodan jälkeiset velkansa eikä ottanut lainaa edes nälkävuosina J.W. Snellmanin ollessa rahakirstun vartijana. Mitä Suomelle on tapahtunut näiden vuosien jälkeen? Emme ole enää oman markan kanssa pelaava kansakunta mutta myös keskuspankki ja valuuttakin ovat kokonaan muuta kuin oravan nahkoja tai mummon markkoja. Nuoret eivät tunne enää valuuttaa ja sen käyttöä samoin kuin vanhempansa eikä valtioiden tai kuntien käyttämä raha ole samaa kuin mihin suomalaiset ovat oppineet. Makrotalous ei ole…

Vielä takavuosina ennustaminen oli vaikeaa, etenkin tulevaisuuden, kertoi Ahti Karjalainen pääministerinämme. Tästä huolimatta sitä tehtiin ja kohtuullisin tuloksinkin. Budjetin laadinta ja sijoittaminen, menojen ja tulojen ennakointi sujui yllättävän hyvin. Sääilmiöt olivat liikkuvien syklonien tuomaa pientä vaihtelua jossa vuodet eivät olleet veljeksiä. Mutta kuitenkin lähellä toisiaan ja kansakuntaa yhdisti vielä yhteinen mediakin, yksi televisiokanavakin. Uusia sanoja tuli käyttöön vain murto-osa nykyisestä ja yhdellä kielellä pärjättiin. Jos suurempaa muutosta syntyi, se tuli rajojemme takaa, eikä sekään täytenä…