Blogi

Saska Saarikoski kertoo olevansa yhdessä ikätoveriensa kanssa 1960-luvulla syntyneitä välisukupolven reppanoita. Heitä ennen synnyimme me, sota-ajan suuret ikäluokat. Suuret yhteiset kokemukset yhdistävät tai erottavat meitä mukamas kuin taivaan kynttilät ja tähdet meitä samaan horoskooppiin ja meille voidaa laatia yhteinen elämänkaarikin. Hän lainaa saksalaisen sosiologi Karl Mannheimin vuodelta 1928 tunnettua julkaisua "Problem der Generationen". Saan yhtenään luettavakseni jenkkien lähettämiä horoskooppeja, joissa tausta on sama kuin Mannheimin ja Saarikosken saarnoissa. "Laman lapsiksi" kutsutut, nyt 30-40 vuotiaat ministerimme,…

Mediamme julkaisee tänään muutaman valikoidun valtion päämiehen. Tällaisia henkilöitä ovat esim. Forssan Lehdessä Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammed bin Salmanin, Brasilian presidentti Jair Bolsonaron, Intian pääminieteri Narenda Modi, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Filippiinien preisdentti Rodrigo Buterten ja Iranin ylin johtaja ajatolla Ali Khamenein. Mikä heitä mahtaisi yhdistää? Mukana ei ole, jostakin syystä, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, vihjeenä. Eikä omia poliitikkojamme liian vaatimattomina tapauksina. Nämä henkilöt levittävät, lehden mukaan, disinformaatiota ja syyllistyvät myös häiriköintiin. Kaikki muut ovat siis…

Entäpä jos otamme jatkossa enemmän itse vastuuta itsestämme ja samalla myös muista. Vapauden ja valistuksen valtakunnassa vastuu hyvästä, terveestä, kunnollisesta ja tuottavasta elämästä kuuluu yksilöille – siis aivan jokaiselle meistä. Koska me itsenäiset ja vapaat ihmiset kuitenkin olemme riippuvaisia toisistamme, on reilua, että kaikki ponnistelevat ja tekevät parhaansa. Tämän ja vain tämän yleisen vastuuperiaatteen vallitessa rakentuu oikeudenmukainen uusi yhteiskuntamme. Korona pysäytti meidät ja palautti mieleeni kriisit yli vuosikymmenen takaa. Silloin kirjoittamiani blogeja oli luettu runsaasti…

Lainaan tekstiä perussuomalaisten nettisivustolta. Se on Kirsi Visusen kirjoittama ja olisin voinut kirjottaa sen biologina maantieteilijänä sekä sosiologina samalla tavalla, mutta painottaen enemmän talousmaantiedettä ja Suomen poikkeuksellista sijaintia geopoliittisesti sekä innovaatiorakenteiden leviämisen mekaniikkaa kulttuurimaantieteessä. Näin kirjoittaa Visunen: "Hallitus on käyttänyt koronakriisissä asiantuntijoina THL:n ja STM:n edustajia, jotka alusta lähtien ovat tuntuneet kannattavan laumaimmuniteetin hakua, vaikka mm.WHO on varoittanut, ettei immuniteetista ole varmuutta. Nyt linjan on kerrottu olevan ”hybridistrategia”, mutta edelleen siinä haetaan sitä, että riittävä…

Otsikko on kirjastani, jonka kirjoitin liki kaksi vuosikymmentä sitten heti sen jälkeen kun toinen väitöskirjani oli tiedekunnassa siunattu ja sitä seurasi luetuin kirjani "Social media economy and strategy". Olimme siirtyneet paradigmaisesti ja maailmankuvallisesti uuteen yhteiskuntavaiheeseen, mutta ei toki kaikki heti ja samaan aikaan. Osa jäi hybridiyhteiskunnan ikivanhaan vaiheeseen ja osa uskaltautui, tai oli pakko, uida sisään hybridiyhteiskuntaamme. Eurooppa ja globaali maailma oli täynnä "populistiseksi" kutsuttuja ja median haukkumia poliittisia liikeitämme. Käsite oli kehno mutta parempaankaan…

Ajattelu tapahtuu sanoilla. Sanat ovat puolestaan tunnesanojamme. Korona tuli ja vapautti meidät ajattelusta työpaikoilla ja kouluissamme. Toki osa joutui tähän hikiseen puuhaan samalla ensimmäisen kerran elämässään tai kouluaikojensa. Paljon sanoja käyttävä tai tieteessä tunteiden ulkopuolella olevilla käsitteillä pelaavat eivät voi esitellä asiaansa vahvasti tunnesanoilla toimivalle ihmiselle. Etenkin jos niitä tunnesanoja on vielä vähän. Näin tieteen popularisointi on mahdotonta. Ellei ymmärrä mistä on kysymys. Surutyötä tekevä ihminen tai rakastunut pyrkii usein välttämään tunteitaan. Se onnistuu parhaiten…

Luin tänään medioitamme ja pohdin samalla, mikä noista lukemistani sopisi ruodittavaksi perussuomaalisen puolueen puheenjohtajan syntymäpäivänä. Löysin mieleiseni lopulta Helsingin Sanomista sekä yhdistäen sen tänään paljon luettuun omaan blogiini vuodelta 2008. Hesarin kirjoituksessa Ruotsissa kauan toimittajana työskennelleen pohdinta kääntyy sellaiseen, joka on itsellenikin tuttua arvioita suomaalisten ja ruotsalaisten eroista. Nyt hoidettaessa globaalia pandemiaa ja sen huolestuttavia tuloksia juuri Ruotsissa. Sveriges Radiossa töissä oleva Kyösti Hagert kirjoittaa korona esseessään (HS 27.4) kuinka korona paljasti ruotsalaisen yhteiskunnan kaksi…

Urheilutoimittajan ja kulttuuritoimittajan on vaikea lähestyä aihettaan silloin, kun ainut ja jatkuva aihe on vältellä sitä tosiasiaa, ettei maassa ja maailmalla nyt urheilla eikä ihmiset kokoonnu kulttuuritapahtumiimme. Toki sama pätee viihdemedian liki kaikkeen muuhunkin toimittajille leipätyön antaneisiin toimijoihimme. Kulttuurimme muuttui ja ihmisten tapa viettää aikaansa. Jos he toimivatkin, se tapahtuu taatusti visusti piilossa medioiltamme. Ihminen on poikkeuksellisen kekseliäs löytämään keinoja vältellä sellaista, joka ei ole nyt erityisen mediaseksikästä. Poliitikko, joka tyrkyttää nyt itseään joukkoviestimiin muuna…

Eilen yksi luetuimmista blogeistani oli kirjoitettu yli vuosikymmen sitten vuonna 2008. Tuossa kirjoituksessani kuvattiin ajan henkeä, poliittista kriisiä ja puoluelaitoksemme odottamaa puhdistajaa, koronaa. Kävi kuitenkin niin, että jouduimme odottamaan tätä puhdistusta aina vuoden 2020 alkuun ja korona viruksen saapumiseen pandemiana. Se miten tämä kauan haettu ja kaivattu "puhdistaja" lopulta saapui oli oikeammin tilauksessa lähes kaksi vuosikymmentä ja käynnistyi mediakriisin ja sosiaalisen median myötä reaaliaikaisesti etätyön jo silloin mahdollistaen idästä ja auringon koronan tapaan laski länteen.…

Korona on nyt vaiheessa, jossa myös media joutuu pohtimaan uskottavuuttaan. Puolueet kilpailevat vielä hetken nekin, onko viisasta leimautua koronapoliitikoksi. Äänten keruu politiikassa koronalla on nyt juuri taitekohdassaan. Tanska on Pohjolassa tunnetusti aina hiven muita edellä ja niin nytkin. Ilmiö kömpelyydessään olisi voinut olla yhtä hyvin terrorien tapa panna maailma medioiden avustamana sekaisin. Sodan aikana se ei olisi ollut mahdollista, mutta rauhan aikana kelpaa mikä tahansa. Hulluille puuroa on suurten massojen myös viihdyttämisessä ja vaalien voittamisessa…