Blogi

Usko kasvatuksen voimaan horjuu, väittää Helsingin Sanomat (19.8) ja toimittaja Mikko Puttosen laadukas kirjoitus tukeutuen maailmankuulun professori Robert Plomin tutkimuksiin. Plomin pääsanoma kun todellakin kumoaa kasvatuksen merkityksen suhteessa perimäämme. Kasvattajan huoli ja murhe lastensa ikiaikaisesta tehtävästä on ollut virheellinen. Suhteemme lapsiimme tulisikin muuttaa. Meillä ei ole vaikutusta edes lastemme epäitsekyyteen tai sinnikkyyteen. Sekin on geeneihin kirjattua ja siten näkyy myös vaikkapa kaksoistutkimuksissa ja adoptiolasten kohdalla. Vasta toisen lapsen jälkeen vanhemmat alkavat uskoa geeneihin. Isovanhemmat tekevät…

Otsikko on suoraan tämän päivän (17.8) Helsingin Sanomien pääuutisesta. Siihen käytetään tilaa useita sivuja ja kirjoitetaan muistelmia. Vieressä kulkee 120 vuotta viivadiagrammia kuvaten puolueen kannatuksen kultaisia vuosikymmeniä ja tätä päivää. Välillä kannatus oli liki 50 % ja edustajia puolet parlamentistamme. Silloin käytettiin valtaa joka ulottuu tähän hetkeen saakka. Kukaan ei tätä ay-puoluetta ollut kampittamassa. Ykkönen puolue oli myös viime vaaleissa mutta vain 17 %:n kannatuksella ja yhden edustajan voimin. Perussuomalaisille vaalit tulivat viikon liian aikaisin.…

Maailman suurimman saaren Grönlannin ostaminen kiinnostaa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, uutisoi Wall Street Journal. Lehden lähteiden mukaan Trump on pitänyt useissa keskusteluissa avustajiensa kanssa esillä ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Grönlannissa on vain kourallinen ihmisiä ja tolkuton määrä mannerjäätä, mutta sen arvo mitataankin sijainnin seurauksena. Lokalisaatioteorit kuuluvat maantieteen oppiainaisiin. Niihin olisi hyvä tutustua silloin, kun kyse on vaikkapa maankäytön säätelystä, kaavoituksestamme. GIS (Geographical Information System) on maantieteen välineistä…

Oletko mielesi pahoittaja ikääntyessäsi? Eikö syntymäpäivä ole enää kiva asia ensinkään? Vanhat rutiinit ja vastuu painavat, ystävät vähenevät nekin, uusia harrastuksia on vaikea aloittaa, perhe ja työ vievät ajan, nuoren ihmisen hengailu on takana. Et eläkään ikuisesti. Ryppyjä tullee, hiukset harmaantuvat, mitä vähemmän niitä on sitä arvokkaampia ne ovat. Oletko alkanut huomaamatta lihoakin, luova puuhastelu on loppunut ja olet sohvaperuna.. Elimistö on ottanut ja muuttunut sekin, vammaudut tyhjänpäiväisestä, valvominen vie veren sokerin sekaisin ja masennut.…

Olin seuraamassa keskustelua johtajuudesta. Osa näytti kannattavan ihmistä, joka johti ikään kuin ihmisten kautta ja osana omaa persoonallisuuttaan. Pani itsensä likoon mutta olematta täydellinen. Verkostojohtajat ja innovatiivista johtajuutta edustavat ovat usein tällaisia. Palvelualalla ei oikein muunlaista johtajuutta voi edes omana aikanamme kuvitella. Sähköinen viestintä ja johtajuus ovat koetuksella etenkin reaaliaikaisessa ja virtuaalisessa ympäristössä. Johtajan kyky aistia ilmapiiri ja ihmiset on osa johtajuutta. Se vaatii mahdollisimman korkeaa mentaalista älyä. Suomalaiset ovat näkevinään Väinö Linnan romaaneissa vänrikki…

Politiikan stand-up koomikot ovat toimineet alalla jo ennen kuin stand-up keksitiin.. Turuilla ja toreilla, markkinoilla opiskeltiin myös esiintymistä. Televisio toi sitten uudenlaisen poliitikon. Jostakin syystä kaunopuheisuuden ja retoriikan koulutus loppui tai sitä annettiin vain papeille. Siihen liittyi myös kyky tulkita pyhiä kieliämme. Ensimmäisillä poliitikoillamme oli läheinen suhde kirkkoon puhujinamme. He olivat vanhojen kirkkosukujen edustajiamme. Ståhlberg oli tyyppiesimerkki tällaisesta suvustamme. Perustuslain laatijamme oli pappissuvun edustaja mutta oli samalla laatimassa kuningaskuntaa. Se vain vaihtui kuin lennosta tasavallaksi…

Katoaako monikerroksinen maalaismaisema? Vai onko se jo pilattu? Tätä kysyin yhdessä tutkijakollegani Anja Yli-Viikarin kanssa toimittamassamme kirjassa "Maaseudun kulttuurimaisemat" 1990-luvulla ja nyt siitä on syytä olla todella huolissaan. Kaikki se vuosisatainen ponnistelu, jota maaseudun ja sen kulttuurin eteen on tehty, on nyt uhattuna. Suomi on ollut aina harvaan asuttu ja maaseutumainen maankäytöltään. Nyt tähän maankäyttöön on syntymässä paineita, joiden merkitys olisi hetkessä hävittämässä koko vuosituhantinen kulttuurimme ja sen aikaansaama myös identiteettimme perusta. Koska me heräämme…

Asiantuntijan kolumnit ja kirjoitukset erottuvat medioissamme selvästi toimittajien kolumneista. Toimittajan kolumnit eivät eroa mitenkään tavallisen kansan mielipidesivujen kirjoituksistamme. Miksi viihteellisiä mielipiteitä tai provokatiivisia kirjoituksia on alettu pitää uutisina? Mikä ero on valeuutisella ja toimittajan mielipiteellä? Lehden linjahan voi olla aidon konservatiivinen tai liberaali, talousoikealla tai -vasemmalla. Takavuosina lehti kertoi myös VÄRINSÄ toimittajineen. Miksi sitä nyt on peiteltävä? Sehän on juuri syy sille, miksi mediat ja koko poliittinen järjestelmämme meni syvään kriisiin. Toimittajien ylläpitämät blogit alkoivat…

Seutusanomat kirjoittaa tänään (7.8.2019) artikkelin, koskien elämääni sen jälkeen kun professorin ja tutkijan, opettajan ura on takana ja emeritusvuodet alkaneet. Kun teet työtä samaan aikaan yliopistoille, tutkimuslaitoksille, Suomen Akatemialle, yrityksille ja kunnille, julkishallinnolle ja ministeriöille, kansainvälisille organisaatioille, rinnakkaisista työsuhteista kertyy enemmän kuin normaali eläkeikä edellyttäisi. Kun ne asetetaan samaan jonoon ja rinnakkaisuus poistetaan, sata vuotta ei riitä. Samaan aikaan syntyy myös mm. artikkeleita, tieteen rinnalla tieteen popularisointia ja osallistumista mediakeskusteluun. Niitäkin tulee tuhansia vuosikymmenten kuluessa…

Takavuosina Suomi oli maailman lukutaitoisin kansa. Ei ole enää. Kouluun tulee lapsia, joista osa on valmiiksi lukutaitoisia ja osa ei tunne kirjaimia lainkaan. Erot ovat valtavia. Tytöt ovat hieman poikia edellä mutta hajonta taas poikien kohdalla suurempi. Koulun jälkeen lasten kodeista kirjahyllyt ovat kadonneet. Tutkimusten mukaan nuorten sanasto on hätkähdyttävän heikko, kirjoittaa emeritukseksi siirtynyt kansalliskirjastomme johtaja, tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm (HS 6.8. 2019). Kirjojen ostoon suomalaiset käyttivät vuosi siten 70 euroa ja alkoholiin 620…