Blogi

Tutkimus- ja kehittämisvälineet päivitettävä

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan erot maakuntiemme välillä ovat kasvamassa yhdyskuntiemme ylläpidossa. Vielä suurempia erot näyttäisivät olevan kaupunkiemme sisällä mm. kansalaistemme terveydessä. Erot ovat jopa dramaattisia. On tapahtunut sellaista segregaatiota, joka lisää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja vähäosaisuutta sekä kasaa rikkautta ja hyväosaisuutta juuri tietyille alueille epätoivottavalla tavalla. Aluesuunnittelu laiminlyöty Sosiaalimaantiede, terveysmaantiede sen osana, on toki tiennyt tämän ongelman olemassaolon olkoonkin, ettei sen harrastus ole ollut hyvinvointiyhteiskunnassa erityisen vahvaa. On syntynyt käsite hyvinkin homogeenisista kaupungeista ja maaseutukunnistamme. Oletamme, että…
Read More

Nyt on pakko elvyttää

Olen pääministeri Kataisen kanssa samaa mieltä (HS 6.8). Suomi on alisuorittaja ja tarvitaan luottamusta, yhteistyötä ja nälviminen sekä oman edun tavoittelu on lopetettava. Suomi on ollut alisuorittaja jo kauan ja se näkyy maakuntiemme kilpailukyvyssä. Kun panokset on suunnattu organisaatioihin, raha on mennyt Molokin kitaan perinteisillä kehitysalueillamme mutta myös Forssan seudulla. Suuntana on ollut Hämeenlinna ja Lahti. Päijät-Häme kulkee maakuntiemme joukossa häntäpäässä  ja Kanta-Häme puolivälissä. Kun rinnalla ovat maakutien kolmen kärki, tulos on huonoakin kehnompi. Oppositio…
Read More

Kun silmäni mä auki saan

Pepe Willberg laulamassa Kristian Myrmanin “Kun silmäni mä auki saan” voisi saada toisenkin sanoituksen, kun sitä hyräilee sinisilmäisen suomalaisen silmin ja palaa 1990-luvun aikoihin  ennen EU -kautemme alkua. Kun joku tahtoo olla vain hiljaa käy joku toinen taskuilla ja kun joku tahtoo vain myötäillä, on toinen jo vienyt viimeisenkin euron. Aamu Lyrics Kun tahtoo olla vain, talousalueet alkavat muuttua kansakuntien tapaan kovin eriarvoisiksi ja  niin on käynyt myös Suomen kohdalla tilastojen valossa. Kahden vuosikymmenen aikana…
Read More

Maalaustaiteen ikoni on poissa

Avaan Googlen ja yritän löytää jotain uutta josta rakentaa serkkuni Leena Luostarisen nekrologiin. Huomaan, että sitä on sukuni kohdalta korjailtu ja kuvagallerian yläkulmaan on koottu Leenan ja omat kuvani muutamien esimerkkien kautta ja naamakirjana ikoneiksi suvullemme. Nyt tuo toinen ikoni on poissa. Memento mori On aika tuijotella silmästä silmään käsitettä Memento mori, muista olevasi kuolevainen. Se on veistoksena oveni pielessä ja kuiskauksena korvaani koko ajan. Se tuo väistämättä mieleeni vuosien 2011-12  tapahtumat ja läheisten ihmisten…
Read More

Taru sormusten herrasta

Vuonna 1962 Nobel-palkinnot lääketieteessä jaettiin herroille Maurice Wilkins, James Watson ja Francis Crick. Aihe oli ehkä merkittävin ihmiskunnan historiassa. Miehet olivat löytäneet DNA-molekyylin rakenteen  ja ratkaisseet ihmisenä olemisen ja periytymisen sekä elämän syntymän ja kulun suurimman arvoituksen. Se oli vaivannut ihmiskuntaa kuin taru sormusten herrasta ja hänen kantamansa aarre. Rosalind Franklin Google on nimennyt tämän päivän Rosalind Franklinille. Hän syntyi 25. heinäkuuta vuonna 1920 ja kuoli syöpään vain 38 vuoden ikäisenä nuorena naisena. Väitteiden mukaan,…
Read More

Mediayhteiskunnan aivopierut

Sosiaalisen median myötä joudun tekemisiin tänään ihmisten kanssa, joilla on kerrottavanaan maailmalla joko eeppisiä, dramaattisia, lyyrisiä tai didaktiivisia totuuksia. Takavuosina ne tulivat minulle tuossa järjestyksessä ja perinteisen median jakamana. Jakajia oli vain yksi. Ei tuhansia ja kaikilla erilainen vaihe elämässään sekä koulutus, joka ei ole aina erityisen mediakriittinen. Ensin oli uutinen Niinpä ensin oli uutinen, joka tuli lihaksi, jossa kerrottiin pääsääntöisesti jo 1970-luvulla kuvien kautta ja television toimesta jotain tapahtuneen. Uutisen lukijan vakava ilme erotti…
Read More

Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikkaa

Otsikko on juuri saamastani viimeisimmästä kirjastani. Sen alaotsikkona on “Arabikeväästä Japanin tsunamiin ja jytkyvaaleihin”. Kirjan toinen osa ilmestyy elokuussa. Teoksessa on 384 sivua ja noin sata värikuvaa otsikolla “Finnish design, Cluster art” ja aiheena suomalainen taidelasi. Suosittelen jopa myyntiin ystävilleni Nuutajärvelle. Kirjassa on noin 15 000 erilaista sanaa ja symbolia. Se sopii myös erityisen hyvin lahjakirjaksi. Juuri nyt sen saa edullisimmin Amatzonin myymänä Saksasta nettiostoksena. Kirja on kokonaan suomenkielinen. Lapsen syntymä Uuden kirjan saaminen kustantajalta…
Read More

Ounasjoen suojelusta 30 vuotta

Ounasjoen suojelulain syntymästä on kulunut 30 vuotta. Suojelulain saaminen aikanaan oli pitkän väännön tulosta ja sitä edelsivät laajat tutkimukset, joita johdin jatkona aiemmin Iijoella tehdyille vastaaville taloudellisille ja sosiaalisille tutkimusohjelmille. Olimme siinä Suomessa lopulta kohtuullisen edistyksellisiä käynnistäessämme nämä tutkimukset jo varhain 1970-luvun puolella. Mikään kun ei siihen lopulta velvoittanut ja ympäristöministeriökin syntyi vasta vuosikymmen myöhemmin. Koskisotien vuosikymmenet Ounasjoen suojelulakia edelsi Kemijoen korvauskiistojen hoito ja karvalakkilähetystöt sekä myöhemmin Iijoen keski- ja yläjuoksun suojelulait ennen viimeisten rakentamattomien…
Read More

Kuka vahtii mediavahtikoiraa?

Paikallinen media elää mennessä maailmassa Lounais-Hämeessä. Sen kolumnistit ovat demareista, keskustasta ja luonnollisesti kokoomuksesta. Mukana ei ole yhtään perussuomalaisten kolumnistia. Heitä haukutaan vapaasti ja kirjoitetaan ikään kuin 1970-luvun vennamolaisesta pienpuolueesta. Agraarin, tai vanhan teollisen yhdyskunnan maailma asenteineen, ei ole muuttunut poliittisesti miksikään. Päätoimittaja on saanut tyttärensä eduskuntaan ja sotekeskustelussa on sama linjaus kuin aina ennekin. Osa soutaa ja osa huopaa eikä vene kulje minnekään. Soutajat ja huopaajat löytyvät samasta puolueesta, hallitusvastuuta kantavasta. Hämäläisten kiireet tunnetaan…
Read More

Synkimmät ennusteet toteutumassa

“Ministeri Stubb ei tunne euroalueen tilaa” otsikoi professori Heikki Niskakangas Aalto yliopistosta artikkelinsa Helsingin Sanomiin (28.6). Niskakangas kertoo, kuinka Stubb paljastaa tietämättömyytensä ja hänen kirjoituksestaan lehdelle välittyy väärä usko euroalueen vakauteen ja valoisaan tulevaisuuteen. Suomessa totuuden puhujaa vainotaan Professori Niskakangas kertoo, kuinka tosiasiassa olemme pinteessä. Pahemassa kuin koskaan. Vaikeat ajat ovat vasta edessä. Tosi vaikeat ajat, hän toistaa moneen kertaan. Euroalue on koko maailmantalouden heikon lenkki. Espanjan valtionvelka ylittää tänä vuonna 90 prosenttia ja Italian…
Read More