Blogi

Oikeus kehittyä omista lähtökohdista turvatta

Metropolipolitiikan valta on Suomessa eurooppalaisena yhtenäiskulttuurina vahvistumassa ja maaseutupolitiikka laimenemassa, kirjoittaa professori Hannu Katajamäki (HS 6.9). Katajamäki oli minulla vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa ja olemme kovin samanhenkisiä maantieteilijöinä. Emme usko pelkkiin metropoleihin ja innovaatiokaupunkeihin, suurkaupunkien ketjuihin, suuruuden ekonomiaan, vaan haemme mallimme kansalaisten yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja keskenään verkottuvien monipuolisten paikallisyhteisöjen omista lähtökohdista ja yrittäjyydestä. Moninaisuus ratkaisee menetyksen Edellytyksiä luovassa valtiossa on kaupunkiverkon rinnalla maaseudun luoma yhteisöllinen moninaisuus. Pienet paikkakunnat ja näiden luomat oivallukset, ihmisten satunnaiset kohtaamiset ja tästä…
Read More

Suurten uutisten päiviä

Prinsessa Madeleine on raskaana. Se on odotettu iloinen uutinen. Nokia on myyty Microsoftille ja suomalainen teollinen historia saa uuden luvun, josta Elop vastaa uuden globaalin konsernin johdossa. Suomen presidentti tapaa Tukholmassa Yhdysvaltain presidentin ja siellä sivutaan Syyrian, Egyptin ja Iranin ongelmia. Suomen asema on vanhan kuningaskunnan vuosisataisena itäisenä maakuntana yhtä merkittävä, ellei merkittävämpi, tänään kuin tarinan alkaessa 1100 -luvun alussa. Myötätuuli on alkamassa Molemmat uutiset ovat hyviä, jos Suomi idän ja lännen  välisenä puskurivaltiona ymmärtää…
Read More

Mikä ihmeen bruttokansantuote?

Takavuosina, jolloin meillä oli oma valuutta, kuten muillakin kilpailijoillamme Pohjolassa, laman aikana devalvoimme valuuttamme ja paperimme hinta maailmalla laski. Kohta perään näin teki Ruotsi mutta maltillisemmin. Suomessa inflaatio laukkasi mutta söi samalla velkojamme. Nousukausi tuli ja vaihtokauppa Venäjälle teki öljykriisistä ohimenevän ongelman, jos ongelmaa lainkaan. Bkt käsitteenä jäi vieraaksi. Sisäinen kuppaus - oman aikamme devalvointi Tänään devalvointi suoritetaan toisin. Alamme velkaantumisen uhatessa ohittaa vuositasolla bruttokansantuotteemme, pelästyä siitä ja tehdä leikkauksen palkoissamme, eläkkeissä. Olemme budjettimme kanssa…
Read More

Kiripuussa – yhden asian ilmiöt

Suomeen ei mahdu kuin yksi asia kerrallaan. Ilmiö syntyi jo vuosikymmeniä, ehkä satoja, takaperin ja sillä on vankka tapa periytyä sukupolvelta toiselle. Kun puhuimme YYA -sopimuksesta ja Paasikiven-Kekkosen linjasta muistimme vain yhden asian. Vaikenemisen. Samoin meillä on yksi keihäänheittäjä joka tuo kaikki mitalimme ja kohta yksi keski-ikäinen mäkimies. Samaa murhamysteeriä selvitetään vuosikymmenestä toiseen ja konsensus ei ota muuttuakseen sekään. Yhden asian kulttuurissa talvi on pitkä ja pimeä, lumi peittää peltojen ja järvien muualla maailmalla niin…
Read More

Tutkimus- ja kehittämisvälineet päivitettävä

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan erot maakuntiemme välillä ovat kasvamassa yhdyskuntiemme ylläpidossa. Vielä suurempia erot näyttäisivät olevan kaupunkiemme sisällä mm. kansalaistemme terveydessä. Erot ovat jopa dramaattisia. On tapahtunut sellaista segregaatiota, joka lisää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja vähäosaisuutta sekä kasaa rikkautta ja hyväosaisuutta juuri tietyille alueille epätoivottavalla tavalla. Aluesuunnittelu laiminlyöty Sosiaalimaantiede, terveysmaantiede sen osana, on toki tiennyt tämän ongelman olemassaolon olkoonkin, ettei sen harrastus ole ollut hyvinvointiyhteiskunnassa erityisen vahvaa. On syntynyt käsite hyvinkin homogeenisista kaupungeista ja maaseutukunnistamme. Oletamme, että…
Read More

Nyt on pakko elvyttää

Olen pääministeri Kataisen kanssa samaa mieltä (HS 6.8). Suomi on alisuorittaja ja tarvitaan luottamusta, yhteistyötä ja nälviminen sekä oman edun tavoittelu on lopetettava. Suomi on ollut alisuorittaja jo kauan ja se näkyy maakuntiemme kilpailukyvyssä. Kun panokset on suunnattu organisaatioihin, raha on mennyt Molokin kitaan perinteisillä kehitysalueillamme mutta myös Forssan seudulla. Suuntana on ollut Hämeenlinna ja Lahti. Päijät-Häme kulkee maakuntiemme joukossa häntäpäässä  ja Kanta-Häme puolivälissä. Kun rinnalla ovat maakutien kolmen kärki, tulos on huonoakin kehnompi. Oppositio…
Read More

Kun silmäni mä auki saan

Pepe Willberg laulamassa Kristian Myrmanin “Kun silmäni mä auki saan” voisi saada toisenkin sanoituksen, kun sitä hyräilee sinisilmäisen suomalaisen silmin ja palaa 1990-luvun aikoihin  ennen EU -kautemme alkua. Kun joku tahtoo olla vain hiljaa käy joku toinen taskuilla ja kun joku tahtoo vain myötäillä, on toinen jo vienyt viimeisenkin euron. Aamu Lyrics Kun tahtoo olla vain, talousalueet alkavat muuttua kansakuntien tapaan kovin eriarvoisiksi ja  niin on käynyt myös Suomen kohdalla tilastojen valossa. Kahden vuosikymmenen aikana…
Read More

Maalaustaiteen ikoni on poissa

Avaan Googlen ja yritän löytää jotain uutta josta rakentaa serkkuni Leena Luostarisen nekrologiin. Huomaan, että sitä on sukuni kohdalta korjailtu ja kuvagallerian yläkulmaan on koottu Leenan ja omat kuvani muutamien esimerkkien kautta ja naamakirjana ikoneiksi suvullemme. Nyt tuo toinen ikoni on poissa. Memento mori On aika tuijotella silmästä silmään käsitettä Memento mori, muista olevasi kuolevainen. Se on veistoksena oveni pielessä ja kuiskauksena korvaani koko ajan. Se tuo väistämättä mieleeni vuosien 2011-12  tapahtumat ja läheisten ihmisten…
Read More

Taru sormusten herrasta

Vuonna 1962 Nobel-palkinnot lääketieteessä jaettiin herroille Maurice Wilkins, James Watson ja Francis Crick. Aihe oli ehkä merkittävin ihmiskunnan historiassa. Miehet olivat löytäneet DNA-molekyylin rakenteen  ja ratkaisseet ihmisenä olemisen ja periytymisen sekä elämän syntymän ja kulun suurimman arvoituksen. Se oli vaivannut ihmiskuntaa kuin taru sormusten herrasta ja hänen kantamansa aarre. Rosalind Franklin Google on nimennyt tämän päivän Rosalind Franklinille. Hän syntyi 25. heinäkuuta vuonna 1920 ja kuoli syöpään vain 38 vuoden ikäisenä nuorena naisena. Väitteiden mukaan,…
Read More

Mediayhteiskunnan aivopierut

Sosiaalisen median myötä joudun tekemisiin tänään ihmisten kanssa, joilla on kerrottavanaan maailmalla joko eeppisiä, dramaattisia, lyyrisiä tai didaktiivisia totuuksia. Takavuosina ne tulivat minulle tuossa järjestyksessä ja perinteisen median jakamana. Jakajia oli vain yksi. Ei tuhansia ja kaikilla erilainen vaihe elämässään sekä koulutus, joka ei ole aina erityisen mediakriittinen. Ensin oli uutinen Niinpä ensin oli uutinen, joka tuli lihaksi, jossa kerrottiin pääsääntöisesti jo 1970-luvulla kuvien kautta ja television toimesta jotain tapahtuneen. Uutisen lukijan vakava ilme erotti…
Read More