Blogi

Pumpulitiestä Jäämerentieksi

Arctic Basbylonista kirjoittaessani Jäämerentiestä tuli sen keskeinen teema. Rovaniemellä liikkuessa Jäämerentie tulee tutuksi, kun tuijottelee Pohjan Hovin ikkunasta Ounasjoen vastarannalle. Valtakadun suuntainen tie on saanut kantaakseen tuon maineikkaan nimen. Sitä pitkin pääsee joko Kemijoen ylittäen Saarenkylän kautta Kuusamontielle tai päinvastaiseen suuntaan Sodankylään johtavalle nelostielle. Jorma Etton tie Jäämerentielle Rovaniemellä johtaa Jorma Etton tie. Parhaiten hänet tunnetaan runokokoelmasta “Ajastaikaa“, jota presidentti Kekkonen siteerasi uudenvuodenpuheessaan. Runo alkaa sanoilla: “Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy…
Read More

Vaarallisia ilmiöitä

Kimi Räikkönen on Autosport  nettisivuston mukaan vaarallinen mies. Ferrarin tallipäällikkö Stefano Domenicali kertoo tienneensä aina, kuinka suomalaisella on omituinen taito hiipiä hiljaa kohti kärkeä ja iskeä lopuksi mahdottomalta näyttävässä tilanteessa itsenä mestariksi. Näin kävi  Kimin ajaessa mestaruutensa punaisella Ferrarilla. Kimi sai mennä rallipoluille, mutta palasi Lotuksella vaiheessa, jolloin oli lupa siirtyä takaisin kiusaamaan muita. Räikkönen osaa ajamisen  ja taktiset kuviot. Jäämies ajaa heti mestaruudesta ja tietää kuinka kausi on pitkä ja joka kisassa olisi saatava…
Read More

Satakieli laulaa

Mennyt kesä oli vähäluminen, kertoo Ilmatieteen laitoksen tiedote. Hellepäiviä oli vähemmän kuin miesmuistiin olkoonkin, että loppukesä hieman pelasti suomalaisten vuoden 2012 lomasäitä. Tässäkin oli suuria alueellisia eroja. Tohmajärven Kemienmäellä vettä tuli kesäkuukausina 424 milliä ja Hailuodossa samaan aikaan vain runsaat 100 milliä. Kun molemmat paikat ovat kovin tuttuja,  olen muutaman vuoden noilla paikkakunnilla asunutkin, puolivälissä näitä olisi elämä ollut aivan normaalia lähellä Savon sydänmaita, synnyinseuduillani. Aivan kuten toinen käsi olisi tulisella hellalla ja toinen jääkaapissa.…
Read More

Tunteet tarttuvat

Yhteiskunta on menossa kovempaan suuntaan, haluttiin sitä tai ei. Onni on pelkkä laina,  Eino Leinoa lainaten se on myös kätkettävä, jotta hyvä tulisi ja saisi sen itsellään säilyttää eikä se tarttuisi muihin. Euro on valuutta, josta on kärsittävä, jotta yhteys länteen säilyisi ja Natoon ei olisi syytä mennä, halusi niitä tai ei. Syntymälahjana saamme mukana myös kuolemantuomion, vuosien määrä ja laatu nyt vähän vain vaihtelevat, halusimme sitä tai emme. Kesän jälkeen tulee syksy ja talvi,…
Read More

Nepotismin synkkä varjo

  Forssan kaupunginjohtajan sairausloman myötä on noussut pintaan kiinnostavia suomalaiskansallisia ilmiöitä ja kaupungille nauretaan osana sen peräkylän tautia, nepotismia. Pienissä teollisissa yhdyskunnissa ja maaseudulla näitä tapaa tuon tuosta ja ne eivät oikein sovi modernin yhteiskunnan elämään. Ne ovat jäänteitä vuosikymmenien takaa, joskus jopa vuosisatojen sosiaalisen pääoman tuotteita. Disneymaailman kardinaalinepos    Nepotismilla tarkoitetaan työtehtävään pätevimmän henkilön sivuuttamista suosimalla sukulaisia ja ystäviä.  Toki sukulaisia voidaan suosia työelämässä muutenkin tavalla, joka on sopimatonta. Ilmiö tuli yleiseksi erilaisten dynastioiden…
Read More

Kello 24.00 ja Forssassa kaikki hyvin

Seurasin aamuyön useita sosiaalisen median keskusutelulinjoja Forssassa. On hämmentävää seurata kaupunkia, jonka ongelmat tunnetaan ja jossa kunnan keskeisin  johto on virkamiesjohtona ja poliittisena valvontana joutunut täysin tuuliajolle. Olen seurannut suomalaista paikallishallintoa ja sen tapahtumia tutkijan näkökulmasta ja valtiotieteilijänä, yhteiskuntatieteilijänä ja myös kaavoittajana jo liki neljä vuosikymmentä. Luulin jo nähneeni kaiken. Mutta ei. Aina se jaksaa yllättää. Neljä vallankäyttäjää Kunnallishallinnossa mukana on aina neljä tapaa käyttää valtaa. Näistä Forssaa on mielestäni aina luonnehtinut vahvimpana virkamiesvalta ja…
Read More

Mustan pahuuden syvät juuret

Keijo Wääri kirjoittaa lehdessä (FL 26.8) kuinka Forssan Lehden lukioita ahdistaa. Lokit paskovat, matonpesupaikan pumppu ei toimi, Kiimassuo haisee, parvekkeella grillataan, koirat ulostavat ja hukkakaura kasvaa. Kaikki tämä, ja paljon muuta, on pantava lyhyinä purkauksina lehteen. Syntyy negatiivinen maailmankuva. Positiivinen ei myy Lehti on paikka, jossa harvoin esitellään myönteisiä ja positiivisia asioita. Median luonteeseen kuuluu kritiikki. Media on myös vallan vahtikoira ja sekin vaatii ainakin hieman myös opposition kuulemista. Se lisää negatiivista tai ainakin kriittistä…
Read More

Maailma mielikuvien vankina

Ilta-Sanomien lööpit kirkuvat kuinka Forssa on lottomiljonäärien pääkaupunki. Tuollainen otsikko on oikeutettu,  jos samana päivänä kaupungin omassa lehdessä ei kerrottaisi, kuinka sen pitkäaikainen ja työläiskaupungin johtotähti Fenestra lopettaa toimintansa ja samalla 110 ihmistä jää työttömäksi. Lottovoitto syntyä forssalaiseksi? Se ei ole ensimmäinen uutinen lomautuksista ja yritysten katoamisesta Forssassa, lottovoittajien pääkaupungissa. Kun se koskee kaupungin vuosikymmenisen osaamisen ydintä, rakentamista,  uutinen on pelottava. Kun sama uutinen toistuu vuosikymmenen aikana useita kertoja, koskien välittömästi satoja ihmisiä ja perheitä,…
Read More

Joskus poliitikkojen pohdinnat pelottavat

Kun suomalainen Joulupukki, jonka juuret ovat toki muualla kuin Korvatunturilla, esiintyy Afrikassa tummahipiäisenä ja Kristuskin saa kulttuurin tuomat piirteet kasvoilleen, miksei sitten Mannerheim?  Kun suomalaiset poliitikot ovat viimein  myöntämässä, kuinka edessä oleva pöytä on pöytä, ei jotain muuta, se herättää mukamas maailmalla hämmennystä. Aina maailmalle ääntä mahtuu ja joskus siellä kuunnellaan myös suomalaisia poliitikkoja. Ei sitä pidä pelätä. Vaarallinen mies Onko todellakin niin, että meillä varaudutaan euron hajoamiseen ja koko valuutta oli lopulta kehno idea…
Read More

Hauen laulu

Rekkasaattue kuljettaa Iijoen suistosta, Iin Haminasta, painavaa lastiaan kohti pääkaupunkiseudun ruuhkaista keskustaa. Se saa liikkeelle jopa suomalaisen median. Toisin on silloin, kun rekkamiehen lastina on jotain tavanomaisempaa, kuten satoja  sakkolastissa kulkevia ja poliisia työllistäviä rahteja. Tuomet tanssivat keväisellä junamatkalla, valkoisessa harsossaan. Alkaa syksy, vielä kukkivat niityt ja kylät. Dolce far niente Aaro Hellaakosken olisi ollut vaikea ymmärtää, miksi hänen hauen laulustaan tulisi niin merkittävä symboli suomalaiseen metropoliympäristöön vuonna 2012, liki 60 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.…
Read More